78799 osumaa

AIDS-rokotetta ei löytyne lähitulevaisuudessa

Johtavien AIDS-rokotetutkijoiden konferenssissa pidettiin rokotteen kehittämistä varsin ongelmallisena. Immuunisysteemi ei näyttäisi kontrolloivan virusta tavanomaisen infektion aikana, virus ei piittaa aina lääkkeistä tai potilaan immuunivasteesta, sopiva eläinmalli puuttuu, ja virus muuntuu ja esiintyy eri variaatioina superinfektioissa. Päivittäin noin 14 000 ihmistä saa HIV-tartunnan, 42 miljoonaa sairastaa infektiota ja 25 miljoonaa on kuollut AIDSiin. Tässä tilanteessa ennaltaehkäisy ja parempien viruslääkkeiden kehittäminen nähtiin ensisijaisina, kun rokotteen mahdollinen keksiminen on hamassa tulevaisuudessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vioxx, Celebra ja Bextra - riittävätkö uudet eväät?

Rofekoksibin (Vioxx) valmistaja MSD halajaa lääkettä takaisin markkinoille, kuten tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu (SLL 2005;60: 1170-2). Pfizerin johto vuorostaan kertoo neuvottelevansa ensin FDA:n kanssa muutoksista selekoksibin (Celebra) tuoteyhteenvetoon ja ehdottavansa sen jälkeen valdekoksibin (Bextra) paluuta varustettuna nk. riskienhallintaohjelmalla. FDA on kuitenkin julkistanut muistion, jossa mm. todetaan, että kaikkien kolmen koksibin - rofe-, sele- ja valdekoksibin - käyttöön näyttää liittyvän infarktin ja aivohalvauksen riski, eikä niiden välillä ole näyttöön perustuvaa merkittävää eroa kardiovaskulaarisissa haitoissa. Rofekoksibin paluuyritys edellyttäisi siten "huolellista arviointia". Sama muistio kehottaa Pfizeriä poistamaan nyt valdekoksibin markkinoilta, ja ellei näin tapahdu, FDA:n tulisi käynnistää tähän tähtäävä hallinnollinen prosessi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusin infektiouhka ESBL - miten eristää?

ESBL (Extended Spectrum Beta-Lactamase) on laajakirjoinen plasmidi-peräinen beetalaktamaasi. Sitä esiintyy gramnegatiivisilla sauvabakteereilla, tavallisimmin Escherichia colilla ja Kiebsiella pneumoniaella. ESBL:t hajottavat beetalaktaami-antibioottien beetalaktaamirenkaan niin, että kannat ovat kliinisesti resistenttejä kefalosporiineille. E. colin resistenssin lisääntyminen on vakava kansanterveydellinen uhka, koska E. coli on yleinen sekä avohoito- että sairaalainfektioiden aiheuttaja (1). Britanniassa viranomaiset ovat valistaneet kansaa tästä (2). Suomessa on vuosittain noin 250 000 virtsatieinfektiota, joista valtaosa on E. colin aiheuttamia. E. coli on Suomessa myös yleisin sepsiksen aiheuttaja. Lisäksi E. coli ja muut gramnegatiiviset suolistobakteerit ovat keskeisiä vatsan alueen kirurgisten infektioiden aiheuttajia.

Anneli Lauhio, Elina Kolho

UNESCO:n kansainvälinen julistus ihmisen geenitiedon käytöstä

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO hyväksyi 32. yleiskokouksessaan 16. lokakuuta 2003 kansainvälisen julistuksen ihmisen geenitiedon käytöstä (International Declaration on Human Genetic Data). Julistus antaa selkeät, samalla kertaa riittävän väljät ja riittävän yksityiskohtaiset eettiset ohjeet ihmisen geenitiedon keräämisestä, tallentamisesta ja käytöstä. Aikaisemmin ohjeet ovat puuttuneet alalta. Suomi on ratifioinut julistuksen. Julistuksen tarkoituksena on turvata ihmisarvon kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaaminen kerättäessä, tallennettaessa ja käytettäessä ihmisen geenitietoa. Samalla on muistettava tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden vaatimukset.

Petter Portin

Jan Schugkille Sähköä ilmassa -kirjan arvion johdosta

Lääkärilehden numerossa 12-13/ 2005 julkaistiin arvostelu kirjastamme "Sähköä ilmassa - tietoa ympäristömme sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista ja suojautumisesta". Jotta lukijat voisivat muodostaa kirja-arviosta oman näkemyksensä, olisi asiallista kertoa heille, että kirjoittaja Schugk on Nokian työterveyslääkäri. Tutkimusalaan Schugk suhtautuu hieman naiivisti. Kun kirjassa kritisoidaan perustellusti tiettyjä tutkimustuloksia koejärjestelyjen puutteellisuudesta, Schugk näkee kritiikissä puolueellisuutta. Teollisuuden rahoittaman tutkimuksen tai ICNIRP:n mahdollista puolueellisuutta hänen onkin jo vaikeampi sulattaa. Hän puhuu epäilyistä ja väitteistä, kun oikeampaa olisi kiistää annettujen lähteiden todenperäisyys - jos siihen pystyy. Kirjan lähdeluetteloa vastaan hänellä on vain oma sanansa. Lukija voi arvioida itse, minkä painoarvon antaa Schugkin mielipiteille. Mielipiteeseen tietysti jokaisella on oikeus.

Erja Tamminen, Päivi Rekula, Matti Juusela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat