Työhyvinvointia kehitetään sairaaloissa

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen hankkeessa kehitetään uusia käytäntöjä, jotka synnyttävät työhyvinvointia sairaaloissa. Projektissa parannetaan työntekijöiden, lähiesimiesten, ylemmän johdon, työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyötä, jolloin muun muassa työilmapiiri ja tuloksellisuus kehittyvät.

Ulla Toikkanen

Sähköinen potilaskertomus tukee hoitotakuuta

Sähköinen, valtakunnallisesti yhdenmukainen potilaskertomus ja terveydenhuollon puhelinpalveluiden kehittäminen neuvonnan suuntaan ovat hoitotakuun toteutumiselle tärkeitä asioita. Näin todettiin kansallisessa telelääketieteen seminaarissa Lappeenrannassa viime viikolla.

Ulla Järvi

Uutta tietoa rintasyövän vaaratekijöistä

Rintasyöpäkuolleisuus sinnittelee suurena parantuneista hoitotuloksista huolimatta. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että uusien tapausten lukumäärä lisääntyy. Yksilökohtainen sairastumisen syy on edelleen hämärän peitossa, vaikka tiedetäänkin, että syöpä syntyy solun perimäaineksen mutaatiosta. Mikä näitä virheitä sitten aiheuttaa?

Päivi Hietanen

Aiheuttaako stressi rintasyöpää?

Huoli siitä, että stressi ja muu psyykkinen kuormitus vaikuttavat merkittävästi rintasyövän syntyyn, on naisten keskuudessa yleinen.

Kirsi Lillberg, Markku Koskenvuo

Työ, terveys ja perimä

Yhä keskeisemmäksi nouseva tutkimusalue on perimän ja erilaisten ympäristötekijöiden välinen vuorovaikutus.

Kirsti Husgafvel-Pursiainen, Ari Hirvonen, Hilkka Riihimäki Harri Vainio

Psykoosilääkehoitoon liittyvien metabolisten muutosten seuranta

Psykoosipotilailla on koko elämänkaaren aikana merkittävää ylikuolevuutta, joka liittyy samanaikaisiin somaattisiin sairauksiin ja itsemurhiin.

Hannu Koponen, Kaisa Saari, Sari Lindeman, Markku Savolainen Jarmo Hietala, Matti Isohanni

Yli 40-vuotiaan naisen raskaudenehkäisy

Vaikka hedelmällisyys iän mukana heikkenee, on raskauden ehkäisystä huolehdittava niin kauan kuin kuukautiskierto toimii.

Mervi Halttunen

Lyhyesti: Myös tioboloni lisää rintasyöpävaaraa merkittävästi

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että hormonikorvaushoito lisää rintasyöpäriskiä, etenkin jos käyttöä on jatkunut yli viisi vuotta. Tanskalaisesta aineistosta selvitettiin, kuinka suuri ero eri hormonikorvausmuotojen välillä on syöpäriskin suhteen. Hormonikorvauksen käyttöä ja rintasyöpään sairastumista tutkittiin 10 874 sairaanhoitajan kohortissa. Kuuden vuoden seurannan aikana suurin rintasyöpäriski oli niillä naisilla, jotka käyttivät jatkuvaa estrogeenin ja progestiinin yhdistelmää (riskikerroin 4,27) ja tibolonin käyttäjillä (riskikerroin 4,16). Pelkkää estrogeenia käyttävillä rintasyöpäriski oli kaksikertainen (riskikerroin 1,96). Progestiinivalmisteiden välillä ei tässä aineistossa osoitettu olevan eroa rintasyöpäriskin suhteen. Tibolonia on pidetty melko turvallisena hormonikorvaushoidon vaihtoehtona, mutta tämän tutkimuksen tuloksen perusteella tiboloninkin suhteen tulee noudattaa samaa varovaisuutta kuin muidenkin hormonikorvaushoitojen kanssa.

Sirkku Jyrkkiö

Lisätietoa intensiivisen statiinihoidon tehosta

TNT-tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kannattaako sepelvaltimotautipotilaiden kolesterolin hoidon tavoitteita kiristää entisestään. Tutkimukseen valikoitui 10 001 pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen läpikäynyttä potilasta (keski-ikä 61 vuotta), jotka pääsivät 10 mg:n atorvastatiiniannoksella LDL-tavoitteeseen alle 3,4 mmol/l ilman merkittäviä sivuvaikutuksia. Potilaat satunnaistettiin tämän jälkeen joko 10 mg:n tai 80 mg:n annoksella tapahtuvaan atorvastatiinihoitoon lähes 5 vuoden ajaksi.

Juhani Airaksinen

Neurofibromatoosidiagnoosin voi tehdä yleislääkärin vastaanotolla

Neurofibromatoosi 1, aiemmin tunnettu von Recklinghausenin tautina, on vallitsevasti periytyvä oireyhtymä, joka on perinnölliseksi taudiksi hyvin yleinen. Arviot NF1:n prevalenssista ovat liikkuneet 1/10 000:n ja 10/10 000:n välillä, ja insidessinä on pidetty 1:2 500-1:3 500. Saksassa tehdyn, yli 150 000 koulutulokasta käsittäneen tutkimuksen perusteella prevalenssi tarkentuu nyt lähelle 1:3 000:ta. Kirjoittajat osoittavat, että 95 % NF1-potilaista on mahdollista diagnosoida yleislääkärin vastaanotolla kahden helposti nähtävän iho-oireen perusteella: Jos 6-vuotiaan lapsen iholla on vähintään kuusi yli 5 mm:n läpimittaista maitokahviläiskää, on muistettava katsoa lapsen kainaloihin. Jos näistä löytyy pisaman näköisiä ruskehtavia läikkiä, diagnoosi on varmistettu. Jos lapsen vanhemmalla on neurofibromatoosi tai lapsella on ollut sääriluun valenivel, riittää toinen iho-oireista. Tutkimuksen tuloksia soveltamalla pitäisi Suomessa saada diagnosoitua 5-vuotisneuvolassa noin 15 NF1-lasta vuodessa, mutta tämä seula näyttää edelleen vuotavan. NF1-diagnoosi ennen koulun aloittamista on tärkeä, koska jopa 60 %:lla NF1-lapsista on oppimisvaikeuksia.

Sirkku Peltonen