Lyhyesti: Guaifenesiinilla vaikutusta yskänrefleksiin

Yskänlääkkeitä lienee kehitelty ja tutkittu niin kauan kuin lääketiedettäkin on harrastettu. Guaifenesiini on monille tuttu, yleinen aineosa yskänlääkkeissä ympäri maailmaa. Sen on yleisesti katsottu helpottavan yskää lisäämällä yskösten volyymia ja vähentämällä niiden viskositeettia. Nyt osoitettiin satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa (14 akuuttia hengitystieinfektiopotilasta ja sama määrä verrokkeja), että myös yskänrefleksin herkkyys laskee ko. lääkkeellä (400 mg kapselina tai lumelääke kahtena eri päivänä; yskärefleksin herkkyyttä tutkittiin kapsaisiinialtistuksella). Vaikutus voi olla sekä sentraalista että perifeeristä. Havainto on mielenkiintoinen, ja osoittaa, etteivät kaikki vanhat rohdot joutane romukoppaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Masennuksessa myös dopamiinin vajausta

Masennus on useimmiten yhdistetty serotoniinin puutteeseen. Kuitenkin tiedetään, että mielialalääkkeet vaikuttavat myös muihin välittäjäaineisiin, kuten dopamiiniin, joten masennuksen biologia voi koskea myös dopamiinia. Uuden merkkiaineen avulla tutkijat mittasivat dopamiinin transportterin affiniteettia lääkitsemättömien masennuspotilaiden ja terveiden verrokkien tyvitumakkeissa. Merkkiaineen sitoutuminen olikin potilailla voimakkaampaa ja tutkijoiden mukaan se on merkki endogeenisen dopamiinin puutteesta. Masennukseen näyttääkin liittyvän tyvitumakkeiden dopamiinin vajaus. Epäselvää on yhä, onko kyseessä puhtaasti mielialaan liittyvä vai masennuksessa usein ilmenevään psykomotoriseen hidastuneisuuteen liittyvä ilmiö dopamiiniaktiivisuuden aleneminen. Joka tapauksessa masennuksen kyseessä ollen, myös muut kuin serotonergiset aivotoiminnat ovat häiriintyneet.

Raimo Kr Salokangas

Inhaloitavat steroidit eivät lisää murtumariskiä?

Kanadassa tutkittiin laajassa väestöselvityksessä, lisäävätkö keuhkoihin tai nenään annosteltavat steroidit murtumariskiä. Asiasta on erityyppisiä havaintoja olemassa, ja aiemmin on selvitelty mm. näiden lääkkeiden vaikutusta luustometaboliaan ja luun tiheyteen.

Hannu Puolijoki

Dementia voi liittyä skitsofreniaan ja masennukseen

Runsaat sata vuotta on kiistelty siitä, onko skitsofrenia dementoiva sairaus. Viime vuosina on arveltu, että masennuksella ja dementialla voisi olla jotain yhteistä. Kahdessa äskettäisessä tutkimuksessa lähestyttiin tätä kysymystä seuraamalla skitsofrenia- ja masennuspotilaita ja selvittämällä, moniko heistä sairastuu dementiaan.

Raimo K.R. Salokangas

Etenkin dementoituneet käyttävät runsaasti psyykenlääkkeitä

Kuopio 75+ -tutkimuksen mukaan dementiaa sairastavat vanhukset käyttävät psyykenlääkkeitä enemmän kuin muut ikääntyneet. Ei-dementoituneilla psykoosilääkkeiden käytölle ei useinkaan löydy diagnostisia perusteita. Osalla masennuslääkkeitä käyttävistä depressio jää paranematta, ja toisaalta masennus on vanhusväestössä alihoidettu.

Sirpa Hartikainen - Terhi Rahkonen - Hannu Kautiainen - Raimo Sulkava

Rokotus sepelvaltimotautia vastaan?

Uusi mielenkiintoinen tulokas sepelvaltimotaudin vaaratekijälistalla on influenssa. Varsin laaja tapaus-verrokkitutkimus osoitti vuonna 2000, että influenssarokotus vähensi sydäninfarktivaaran sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla kolmannekseen influenssaepidemian aikana. Valitettavasti vain väestön rokotusinnossa on toivomisen varaa.

Pasteur-palkinnot jakoon Guangdongissa

Vuoden tärkein julkkisrieha, Pasteur-gaala pidetään Kiinan Guangdongissa 29. helmikuuta. Patogeenimaailman himoituimpien palkintojen jakamista todistaa ennakkolaskelmien mukaan viisitoista triljoonaa yksisoluista.

Terhi Heinäsmäki

Kokemuksia telepsykiatrisesta yhteistyöstä Pohjois-Suomessa

Psykiatristen potilaiden hoito Pohjois-Suomen erityisolosuhteissa on vaatinut uudenlaisia keinoja palvelujen järjestämiseksi. Pitkien välimatkojen ja psykiatripulan vuoksi on lähdetty kokeilemaan telelääketieteen menetelmiä.

Kyllikki Syrjäpalo - Päivi Vuokila-Oikkonen - Marja-Leena Kuusimäki

Lääkärit terveyden edistäjinä

-Erityisesti väestövastuussa työskentelevältä lääkäriltä odotetaan väestönsä terveydenhuollon kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja sen mukaista toimintaa. Terveyden menestyksellinen edistäminen puolestaan edellyttää, että lääkäri hallitsee potilaskohtaisten menetelmien ohella myös yhteisöllisiä menetelmiä.

Kari Mattila - Lääkäri -98 -Tutkimusryhmä

Puolesta ja vastaan: Sikiöseulonnat ja asenteemme vammaisia kohtaan

Sikiöseulontojen etiikasta käytävä keskustelu on vaikeaa, koska eri osapuolet puhuvat herkästi eri kieltä. Tässä puolesta ja vastaan -kirjoitussarjassa vammaisuuden etiikkaa tutkinut Simo Vehmas kritisoi seulontojen rutiinimaisuutta ja sitä, että vammaisuuden yhteiskunnalliset ulottuvuudet ohitetaan liian helposti. Professori Seppo Heinonen puolustaa seulontoja terveydenhuollon näkökulmasta, lääkäri ja kehitysvammaisen tytön isä Oiva Antti Mäki sekä vammaisaktivisti Kalle Könkkölä kommentoivat omista näkökulmistaan. Sikiöseulonnat ja vammaisten ihmisten syrjintä

Simo Vehmas