Aprepitant sytostaattien aiheuttamaan pahoinvointiin

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt uudentyyppisen nerokiniini-1-antagonistin aprepitantin (Emend, MSD) sytostaattihoitoon liittyvän pahoinvoinnin ja oksentelun hoitoon. Lääke tehoaa sekä akuuttiin että pitkäkestoiseen pahoinvointiin ja tieto perustuu yli 1 000 potilasta käsittävään aineistoon. Lääke eroaa vaikutusmekanismiltaan 5HT3-antagonisteista, kuten ondan-, dola-, tropi- tai granisetronista, jotka tehoavat noin puolelle mm. sisplatiinihoidosta pahoinvointia saaneille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU:n lääketutkimusohjeet julkaistu

Euroopan komissio on julkaissut kliinisten lääketutkimusten uudet ohjeet, jotka helpottavat kliinisten lääketutkimuksien hyvistä toteuttamistavoista vuonna 2001 annetun direktiivin toimeenpanoa jäsenmaissa. Valmistuneet viisi ohjetta käsittelevät eettisten toimikuntien toimintaa, haittahavaintojen ilmoittamista, lääketutkimukset ja haittavaikutukset taltioivan EU:n tietopankin toimintaa ja kliinisten lääketutkimusten hyväksymismenettelyä. Direktiivi ohjeineen tuli jäsenmaissa voimaan toukokuussa 2003. Ohjeet ovat nähtävillä osoitteessa: http://pharmacos.eudra.org /F2/pharmacos/docs.htm#news.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketehtaalle toimintakielto

WHO tiedottaa jäsenmailleen, että Australian lääkevalvontaviranomainen (Therapeutic Goods Agency, TGA) on asettanut maassa Pan Pharmaceuticals Ltd:n toimintakieltoon ainakin kuudeksi kuukaudeksi. TGA:n suorittamassa tarkastuksessa ilmeni, että tehdas rikkoi lääkkeiden laadun ja turvallisuuden keskeisiä vaatimuksia, vaihtoi luvattomasti valmisteiden lähtöaineita, manipuloi testituloksia ja rikkoi lääkkeen valmistusmenetelmien normeja. Matkapahoinvointilääke sisälsi seitsenkertaisen määrän hyoskiinia ja 68 sitä käyttänyttä sai siitä haittavaikutuksia, heistä 19 joutui sairaalahoitoon. Tehtaalla on ollut tuotannossa yli 200 lääkevalmistetta, jotka nyt takavarikoidaan. Toimiluvan peruutuksen uhatessa tehtaan johtaja perheineen myi osakkeensa. Yrityksen lääkkeitä on myynnissä myös kansainvälisillä markkinoilla, ja valmisteista on julkaistu lista Internetissä. (www.health.gov.au/tga/recalls/panprod.).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Influenssarokotus lääketieteellisille riskiryhmille ja kaikille 65 vuotta täyttäneille Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuositus syksyllä 2003

Syksyllä 2002 maksuttomia influenssarokotteita tarjottiin Suomessa lääketieteellisten riskiryhmien lisäksi ensimmäisen kerran kaikille 65 vuotta täyttäneille. Rokotuksia laajennettiin, koska riski sairastua vakavaan influenssaan kasvaa iän myötä, myös silloin kun henkilöllä ei ole todettua perustautia. Rokotuskattavuudessa ei päästy 80 prosentin tavoitteeseen, mutta kattavuus nousi edellisen vuoden arvioidusta 25 prosentista noin 43 prosenttiin. Rokotuskäytännön nyt vakiintuessa kattavuuden pitäisi nousta kaikissa kunnissa.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Satu Rapola, Terhi Kilpi Ja Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Glykemiaindeksin merkitys diabeetikoille ja terveille

Verensokeriin hitaasti vaikuttavien eli ns. pienen glykemiaindeksin omaavien ruokien valitsemisesta on diabeetikoille apua verenglukoosin ja lipidien hallinnassa. Terveille näyttöä eduista on vähemmän, mutta glykemiaindeksin huomioiminen voi yhdessä järkevien elintapavalintojen kanssa pienentää riskiyksilöillä diabetekseen ja sepelvaltimotautiin sairastumisen vaaraa.

Eliina Haapa, Antti Aro

Ainutlaatuinen perimämme ja eettiset haasteet

Hyvän tekemisen ja sairauksien hallinnan nimissä voidaan tehdä myös paljon pahaa, jos eettiset kysymykset jäävät pohtimatta.

Tuula Vainikainen

Yleismaailmallinen julistus uusittavana

Unescon yleiskokous hyväksyi vuonna 1997 ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskevan yleismaailmallisen julistuksen, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 1998. Julistus on parhaillaan uudistettavana. Suomen virallista kantaa uudistukseen valmistelee opetusministeriö.

Voidaanko kaihijonot poistaa? Suomen silmäterveydenhuollon kehitys tilastojen valossa vuosina 1984-2000

Raportti esittelee silmäterveydenhuollon dynamiikkaa kuvaavan simulaatiomallin perustana olevat tilastotiedot vuosilta 1984-2000. Erityinen mielenkiinto kohdistuu kaihijonojen pituuteen ja julkisen sektorin silmälääkärivajeeseen, jotka ovat säilyneet ennallaan 1980-luvun puolivälistä alkaen. Jonojen pituus on ollut riippumaton leikkausten lukumäärästä. Ansiotason koheneminen ja lyhentynyt työaika eivät ole pienentäneet silmälääkärivajetta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Suomen silmäterveydenhuollon dynamiikkaa tutkivassa projektissa.

Anja Tuulonen

Onko sairaanhoito kallista Suomessa? Esimerkkejä terveydenhuollon menojen vertailuista

Terveydenhuollon rahoitustarvetta perustellaan terveydenhuoltomenojen kansantuoteosuuksilla, niiden ajallisella kehityksellä tai maakohtaisilla vertailuilla. Pelkillä terveydenhuoltomenojen vertailuilla ei voida tehdä riittäviä johtopäätöksiä terveydenhuollon tilasta. Palvelujen sisällön ja määrän huomioon ottaminen osoitti, että erikoissairaanhoito on Suomessa suhteellisen edullista ja palveluita tuotetaan edelleen runsaasti. Lisärahoituksen muuntaminen palveluiksi ja väestön terveyshyödyiksi edellyttää päätöksentekoa ja johtamista tukevia tietojärjestelmiä niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla.

Miika Linna

Kliininen auditointi yksityislaitoksen kannalta

EU:n direktiivien mukainen säteilylain muutos Suomessa edellyttää kliinistä auditointia kaikissa säteilyä käyttävissä kuvantamisyksiköissä 12.5.2005 mennessä. Kliinistä auditointia edeltävä laadun määrätietoinen kehittäminen, itsearviointi ja dokumentointi selkiyttävät toimintaa ja parantavat potilasturvallisuutta. Valmistelu vaatii työpanosta, mutta se lisää järjestelmällistä paneutumista ja tyytyväisyyttä työhön. Ulkopuolisen auditoijan antamat hyvät vihjeet ja ohjeet voivat edistää myös toiminnan taloudellisuutta. Ensimmäisen auditoinnin kynnystä ei kannata pitää liian korkeana, siitä voi olla apua yksikön kilpailukyvyn parantajana.

Timo Paakkala, Alpo Kärkkäinen