Terveystalkoiden paneeli kiisteli kuntavankilasta ja palvelusetelistä

Jotain on terveydenhuollon rakenteille pakko tehdä. Siitä olivat yksimielisiä kaikki Lääkäriliiton Terveystalkoisiin kootut keskustelijat. Mutta mitä? Siitä saatiinkin liiton vuosipäivänä 28. helmikuuta syntymään oikein kunnon väittely.

Ulla Järvi

Lääkäriliitto eduskuntavaaleista: Puolueiden lunastettava lupauksensa hoitotakuusta

Eduskuntavaalien alla kaikki puolueet vannovat kansallisen terveysprojektin nimeen. Lääkäriliiton mielestä puolueiden tulisikin nyt kertoa, miten ne ratkaisevat yhä kasvavan terveyspalvelujen kysynnän ja tarjonnan välisen epäsuhdan. Hoitotakuun tulisi astua voimaan vuonna 2005.

Mika Vehkasaari

KuntaSuomi 2004: Asenne ostopalveluihin tuo selvästi esiin vasemmiston ja oikeiston eron

Puoluetausta jakaa poliitikkojen asenteet kuntien palveluihin ja kehittämiseen. Vihreät ja vasemmistoliittolaiset ovat tyytymättömimpiä kuntien palveluihin ja halukkaimpia käyttämään niihin lisää rahaa. Kokoomuksen, keskustan ja RKP:n ehdokkaat taas ovat palveluihin tyytyväisimpiä ja vähiten halukkaita käyttämään niihin lisärahaa. Sosiaalidemokraatit ja kristillisdemokraatit sijoittuvat näiden puolueiden väliin.

Kotikäynnit kunniaan ja vertaisryhmiä uusille vanhemmille Työryhmä toisi neuvoloihin perhetyöntekijöitä

Lastenneuvoloita halutaan kehittää entistä selvemmin koko perheen neuvoloiksi, jotka tekevät yhteistyötä moneen suuntaan. Yhteistyön tehostamiseksi kunnissa pitäisi koota lapsiperhetyön palvelut perhepalvelukeskukseen, mieluiten saman katon alle, mutta ainakin verkostoon, suosittaa lastenneuvolatoiminnan asiantuntijaryhmä.

Suvi Sariola

Potilaslaki täytti kymmenen vuotta Terveydenhuolto kaipaa yhä avointa keskustelua

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista astui voimaan 1. maaliskuuta 1993. Se oli maailmassa ensimmäisiä ja myös sisällöltään hyvin edistyksellinen. Lain tavoitteena oli koota yhteen hyvän ja eettisesti korkeatasoisen hoidon periaatteet. Laissa määritellään mm. oikeus hoitoon, tiedonsaantiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä potilaan itsemääräämisoikeus.

Ulla Järvi

Tehohoidon kustannusvaikuttavuus kestää vertailun

Kriittisesti sairaan potilaan hoito teho-osastolla kuuluu sairaaloiden kalleimpiin hoitoihin. Tehohoito kuitenkin kannattaa, sillä sen kustannusvaikuttavuus kestää vertailun muihin kalliisiin hoitoihin. Tehohoidon kysynnän ja tarpeen välinen tasapaino vaihtelee Suomessa alueittain. Todennäköisesti paineet lisätä tehohoidon voimavaroja kasvavat lähivuosina kaikkialla väestön keski-iän noustessa ja yhä uusien hoitojen kehittyessä.

Markku Hynynen

Terveyttä ja elinvoimaa yhteisöllisyydestä

Maailmanpankin tutkijat käynnistivät kuusi vuotta sitten keskustelun sosiaalisesta pääomasta. Valtiotieteilijä Robert D. Putman oli osoittanut teoksessaan, kuinka Etelä-Italialta (Mezzogiornolta) puuttuu sosiaalista pääomaa ja siksi siellä menee huonommin kuin Pohjois-Italiassa. Sosiaalinen pääoma eli yhteisöllisyys tarkoittaa vapaaehtoista kansalaistoimintaa, joka syntyy väestön kulttuuriin kuuluvasta me-hengestä ja keskinäisestä luottamuksesta. Yhteisöllisyys liitettiin taloudelliseen hyvinvointiin ja mm. väestön terveyteen.

Markku T. Hyyppä

Sierainta laajentavien apuvälineiden vaikutus nenähengitykseen - terveiden koehenkilöiden nenän ilmavirtauksen mittaustutkimus

Nenähengitystä voidaan tehostaa nenäteipin tai sierainten laajentimen avulla. Tutkimuksessa terveet koehenkilöt arvioivat ilmavirtausvastuksen pienenemistä sieraimissa ja vertasivat nenäteippiä ja muovista sierainten laajenninta toisiinsa. Sekä nenän ilmavirtausmittauksen että koehenkilöiden omien arvioiden perusteella molemmat apuvälineet lisäsivät hengitysilman virtausta nenässä ja pienensivät nenän kokonaisresistanssia selvästi; sierainten laajennin jonkin verran enemmän kuin nenäteippi. Nenää laajentavia apuvälineitä voidaan käyttää kuorsauksen vähentämiseen, mutta patologisen ahtaan nenän tukkoisuuden lievittämiskeinoina niistä tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Lauri Peltonen, Markku Simola, Seija Vento, Henrik Malmberg

Tehohoidon tarpeen tunnistaminen ja potilasvalinta

Tehohoidon aiheista, hyödystä ja potilaiden pitkäaikaisennusteesta tehohoidon jälkeen on vain vähän tutkittua tietoa. Potilaiden valinta perustuukin suurelta osalta asiantuntijoiden ja tieteellisten yhdistysten konsensusohjeisiin. Potilasvalinnassa on tärkeintä arvioida potilaalle tehohoidosta saavutettava hyöty. Tehohoitoon tulee suunnata ainoastaan ne potilaat, joilla on ohimeneväksi arvioitu hengenvaarallinen tila ja joita ei voida hoitaa muualla. Tarpeeton tai turha tehohoito on eettisesti ja lääketieteellisesti perusteetonta.

Olli Takkunen, Ville Pettilä

Yhteisöllisyyden merkitys aivohalvauksen ehkäisyssä

Vapaaehtoisesta kansalaisaktiivisuudesta ja keskinäisen luottamuksen sitomasta ihmissuhdeverkostosta koostuvalla sosiaalisella pääomalla on merkitystä aivohalvauksen ehkäisyssä. Suomessa ruotsinkielisen väestön peruskulttuuriin kuuluva sosiaalinen pääoma näyttää selittävän suomen- ja ruotsinkielisen väestön suuren kuolleisuuseron. Uusin aivotutkimus sekä kansainväliset ja alustavat omat väestötutkimukset osoittavat, että sosiaalinen pääoma voi suojella aivohalvaukselta ja parantaa aivohalvaukseen sairastuneiden ennustetta.

Markku T. Hyyppä