Akavalaiset nuoret naiset määräaikaisissa töissä

Määräaikaisista työsuhteista on tullut varsinkin nuorten, koulutettujen naisten tyypillinen työsuhde. Akavan tuoreen jäsentutkimuksen mukaan joka toisella alle 30-vuotiaalla kokopäivätyötä tekevällä naisella oli määräaikainen työsopimus, samanikäisistä miehistä vain 18 %:lla.

HUS parantamaan potilasturvallisuutta

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin on laadittava Etelä-Suomen lääninhallitukselle suunnitelma potilasturvallisuuden ja henkilöstön työtyytyväisyyden parantamiseksi. Suunnitelma on toimitettava lääninhallitukselle vuoden loppuun mennessä.

Diabeetikkoja varusmiespalvelukseen

Puolustusvoimissa tutkitaan diabeetikkojen varusmiespalvelusta. Armeijaan otetaan vajaat sata diabetesta sairastavaa nuorta miestä. Kyseessä on kolmivuotinen tutkimusprojekti, jolla pyritään selvittämään varusmiespalvelukseen vapaaehtoisesti hakeutuvien insuliinihoitoisten diabeetikkojen suoriutumista tavanomaisesta varusmiespalveluksesta.

STM:n työryhmä: Pääsäännöksi vapaaehtoinen huumetestiin osallistuminen

Huumetestien pitää pääsääntöisesti olla vapaaehtoisia, katsoo sosiaali- ja terveysministeriön asettama huumetestityöryhmä väliraportissaan.

Suvi Sariola

BTA stat -testi virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa

Virtsarakkosyövän diagnostiikan ja seurannan perusta on virtsarakon tähystys ja virtsan irtosolututkimus. Vuosi sitten esiteltiin tässä lehdessä tähän käyttöön tarkoitettuja uudempia menetelmiä. Suomalainen virtsarakkosyöpä-työryhmä aloitti vuonna 1997 prospektiivisen monikeskustutkimuksen juuri markkinoille tulleen BTA stat -testin käytöstä virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa. Tässä artikkelissa esitellään tuon tutkimuksen tuloksia ja pohditaan testin käyttöä kliinisessä työssä.

Mika Raitanen

Sinilevätoksiinit terveysriskinä - in aqua sanitas?

Sinilevien massaesiintymät ovat miltei jokakesäinen vitsaus rehevöityneissä vesissä. Useat yleiset sinilevälajit tuottavat voimakkaita maksa- ja hermomyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia mm. turvallisen juomaveden ja veden virkistyskäytön suhteen. Lapselle voi kulauksessa puuromaista levämassaa olla jopa kuolettava annos levämyrkkyjä. Sinilevien myrkylliset yhdisteet voivat joutua elimistöön myös hengitysteiden kautta: kiukaalle heitetystä löylyvedestä voi saada oireita, samoin vauhdikkaissa vesiurheilulajeissa aerosolina hengitetystä leväpitoisesta vedestä.

Jussi Meriluoto, Kirsti Lahti

Sinileväpitoinen saunavesi voi aiheuttaa oireita ihmiselle

Noin puolet Suomen järvien sinileväkukinnoista tuottaa toksiineja, joita ei voi havaita ulkonäön, hajun tai maun perusteella. Myrkylliselle sinilevälle altistuminen voi aiheuttaa ihottumaa sekä erilaisia silmien, hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan oireita. Sinileväpitoista järvivettä ei pitäisi käyttää saunassa löyly- eikä pesuvetenä, sillä sekä hengityksen että ihon kautta altistumisen havaittiin aiheuttavan voimakkaampia ja vakavampia oireita kuin muulla tavalla altistumalla. Tiedot perustuvat Myrkytystietokeskukseen tulleista puhelintiedusteluista koottuun aineistoon.

Jaana Salmela, Kirsti Lahti, Kalle Hoppu

Aivoiskemia ja hermovälittäjäaineet

Hermovälittäjäaineiden, erityisesti glutamaatin ja typpioksidin, osuus aivoiskemiassa on viime vuosina melko hyvin selkiytynyt. Iskemiassa vapautuu hermo- ja gliasoluista paljon glutamaattia, joka on kiihottava välittäjäaine. Sen eksitotoksisuus saa aikaan etenevän hermosolutuhon. Glutamaattireseptorien aktivoituminen lisää myös typpioksidin muodostumista. Tämä lisää aluksi hermosolujen elinkykyisyyttä, mutta myöhemmin tuhoaa niitä. Glutamaatin toimintaan ja typpioksidin syntyyn vaikuttamalla on voitu olennaisesti parantaa koe-eläinten selviytymistä aivoiskemiassa. Lähivuosina näihin tutkimuksiin perustuvia lääkkeitä lienee odotettavissa potilaskäyttöön.

Simo S. Oja, Pirjo Saransaari

Kehitysvammaiset ongelmineen - kehitysvammaisuuden kuva

Kehitysvammaisuus on monimuotoinen oireyhtymä, johon liittyy älyllinen jälkeenjääneisyys (ÄO < 70) sekä vaikeuksia selvitä arkielämän vaatimuksista. Sen syy on perintötekijöiden poikkeavuuden tai ulkoisten, usein myös tuntemattomien tekijöiden aiheuttama keskushermoston rakenteellinen tai toiminnallinen häiriö. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein liitännäisvammaisuutena CP, epilepsia, aistivammaisuus, autismi sekä kielen kehityksen ja käytöksen häiriöitä. Kehitysvammaisilla esiintyy tavallisia sairauksia sekä emotionaalisia ja psykiatrisia ongelmia enemmän kuin muilla, mutta niillä on erityispiirteitä ymmärryksen heikkouden ja kommunikaation vaikeuksien vuoksi.

Maija Wilska, Markus Kaski

Lyhyesti: EU:n antibioottikirjo

Mikrobilääkkeiden käyttö vaihtelee suuresti eri puolilla maailmaa. Tosin niiden tosiasiallisesta kulutuksesta on ollut vaikea saada tietoja. Ruotsalaiset ovat nyt saaneet kerätyksi EU-maiden avohoidon antibioottitilastot vuodelta 1997. Erot ovat huimat. Runsaskätisin Ranska kuluttaa mikrobilääkkeitä neljä kertaa sen mitä pihein Hollanti. Suomi on kokonaiskulutuksessa tasan keskellä. Laajakirjoiset penisilliinit ovat suosiossa etelän maissa, vanha kunnon penisilliini on siellä lähes hävinnyt. Ruotsissa ja Tanskassa se taas on yleisin. Suomessa ykkönen on tetrasykliiniryhmä. Eroja on vaikea selittää ainakaan tautien eroilla.

Heikki Arvilommi