78805 osumaa

Ministeriö haluaa toteuttaa substituution jo ensi vuonna

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee siirtymistä geneeriseen substituutioon jo ensi vuoden alusta alkaen. Jos substituutio toteutuu, lääkärin määräämä lääke vaihdetaan apteekissa halvimpaan vaihtokelpoiseen lääkkeeseen. Lääkäri voisi kieltää vaihtamisen vain, jos kieltoon on perusteltu lääketieteellinen syy. Lääkkeen ostajalla olisi oikeus kieltää vaihtaminen millä perusteella tahansa.

Suvi Sariola

Ylilääkäri Kaj Palmgren: Katastrofi uhkaa sairaanhoitoa, jos ei opita puhumaan rehellisesti

- Aivan liian usein me sairaalaväki saamme kuulla päättäjiltä: Du förstår inte! Me emme kuulemma ymmärrä kuntien rahapulaa, emme tunnusta hallintoväen tärkeyttä, emmekä osaa hoitaa sairaaloita taloudellisesti ja tehokkaasti. Tämä kaikki tuodaan esiin alentuen, jopa halveksivasti, pahoittelee ylilääkäri Kaj Palmgren Tammiharjun psykiatrisesta sairaalasta Tammisaaresta.

Ulla Järvi

Lasten lääkehoito lapsipuolen asemassa

Suuri osa käytössä olevista lääkkeistä on ennen myyntiluvan myöntöä tutkittu vain aikuisilla. USA:ssa kiinnitettiin jo vuosikymmen sitten huomio siihen, että valtaosaa lasten käyttämistä lääkkeistä ei ole tutkittu lainkaan tai riittävästi lapsilla. Tämä koskee etenkin kortikosteroideja, ruoansulatuskanavan lääkkeitä sekä kipu-, verenpaine-, masennus- ja reumalääkkeitä ja colitis ulcerosan hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Tietoaukko on erityisen suuri alle 2-vuotiaista lapsista. Tehdyn selvityksen mukaan kymmentä tavallisinta pediatrisessa käytössä olevaa lääkettä, joista ei ole riittävästi pediatrista tutkimustietoa, käytettiin yhden vuoden aikana 5 miljoonalle lapselle. On arveltu, että kaikista lääkkeistä, joita käytetään pediatrisessa praktiikassa, jopa yli puolet on sellaisia, ettei niitä ole lääkekehityksen aikana tutkittu nimenomaan lapsilla; vastasyntyneillä osuus on 90 %. Sen sijaan rokotteiden ja antimikrobilääkkeiden pediatrisesta käytöstä on usein riittävästi tietoa.

Robert Paul

Sepelvaltimotautitapahtumien esiintyvyyden kehityssuunnat Suomessa 1993-1997 FINAMI-tutkimus

Suomessa on toiminut sydäninfarktirekistereitä eri muodoissa 1970-luvun alkupuolelta lähtien, laajimmin FINMONICA-projektin yhteydessä kymmenvuotiskaudella 1983-92. Koska sepelvaltimotauti on edelleen keskeinen kansanterveysongelma maassamme, päätettiin FINMONICAn loppumisen jälkeen infarktirekisteritoimintaa jatkaa. Tässä artikkelissa esitetään FINAMI-rekisterin ensimmäisiä tuloksia viisivuotiskaudelta 1993-97. Tänä aikana sepelvaltimotautikuolleisuuden selvä lasku on edelleen jatkunut. Luonteenomaista ajanjaksolle oli etenkin uusintainfarkteista johtuvan kuolleisuuden väheneminen. Sen sijaan 28 päivän kohtaustappavuuden muutos jäi vaatimattomaksi. Lähes kaksi kolmasosaa sepelvaltimotautikuolemista tapahtui ennen sairaalaantuloa. Tulokset viittaavat siihen, että primaari- ja sekundaaripreventio ovat olleet tärkeimpiä sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen vaikuttaneita tekijöitä Suomessa.

Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Heli Koukkunen, Pirjo Immonen-Räihä, Tapani Jerkkola, Päivi Kärjä-Koskenkari, Markku Mähönen, Kari Kuulasmaa, Juha Mustonen, Pertti Palomäki, Matti Arstila, Tapio Vuorenmaa, Aapo Lehtonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Anne Juolevi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat