Onko psykiatrian rakennemuutos heikentänyt skitsofreniaa sairastavien hoidon laatua?
Suomen psykiatrinen hoitojärjestelmä koki 1990-luvun alkupuolella rajun rakennemuutoksen, jota ainakaan kaikilta osin ei voi pitää hallittuna ja jonka seurauksena on julkisuudessakin puhuttu psykiatristen potilaiden jääneen osin jopa heitteille. Keskeisintä rakennemuutoksessa on ollut psykiatristen sairaalapaikkojen voimakas vähentäminen ja varsinkin aikuispsykiatrian resurssien supistuminen. Psykiatristen sairaansijojen vähentäminen alkoi Suomessa 10-20 vuotta myöhemmin kuin useimmissa länsimaissa, mutta sen nopeus on ollut varmasti maailmanennätysluokkaa: 1980-luvun alussa meillä oli noin 20 000 psykiatrista sairaansijaa, kymmenen vuotta myöhemmin noin 12 000 ja tällä hetkellä enää noin 6 000. Sairaalapaikkojen vähentäminen oli aluksi tietoinen ja tarkoituksenmukainen tavoite, ja sillä pyrittiin estämään potilaiden laitostumista ja luomaan laadukkaampia ja inhimillisempiä elämänolosuhteita. Viimeksi mainitussa tavoitteessa on ainakin osittain epäonnistuttu. On jopa puhuttu potilaiden avohoitoon laitostumisesta.
