Kohdistettu naltreksonihoito alkoholiriippuvuuteen

Kahdeksan kuukautta kestäneessä prospektiivisessa, kontrolloidussa ja satunnaistetussa kliinisessä lääketutkimuksessa naltreksonihoidon todettiin estävän parhaiten alkoholista riippuvaisten potilaiden retkahduksia, kun lääkehoito samanaikaisesti liittyi retkahdusten ehkäisyyn tähtäävään kognitiiviseen hoitoon. 121 tutkimuspotilaan hoitomyöntyvyys oli hyvä, eikä heillä todettu merkittäviä haittavaikutuksia. Tulosten perusteella suosittelemme naltreksonin käyttöä alkoholiriippuvaisille potilaille aina tarvittaessa sellaisissa tilanteissa, joissa alkoholinkäyttö on todennäköistä.

Pekka Heinälä, Kimmo Kuoppasalmi, David Sinclair, Hannu Alho

Skitsofreniapotilaiden neuroleptilääkehoito ja sen muutokset sairaansijojen vähetessä

Kahden viime vuosikymmenen aikana on maassamme lakkautettu noin kaksi kolmasosaa psykiatrisista sairaansijoista. Samaan aikaan avohoitoon siirrettyjen potilaiden päivittäisiä lääkeannoksia on selvästi lisätty. Sairaalasta kotiutettuja skitsofreniapotilaita seuranneen SKS-tutkimuksen mukaan varsinkin keski-ikäisille, alempaan sosiaaliryhmään kuuluville miespotilaille on määrätty suurempia lääkeannoksia kuin muille. Kirjoittajat toteavat, että suuret päivittäiset neuroleptiannokset näyttävät korvanneen osastojen henkilökunnan, mikä tuskin oli sairaansijauudistuksen tarkoitus.

Raimo K. R. Salokangas, Teija Honkonen, Eija Stengård, Anna-Maija Koivisto

Kromin, nikkelin ja koboltin aiheuttama työperäinen allerginen kosketusihottuma

Tutkimuksessa selvitettiin työperäiseen metallien aiheuttamaan allergiseen kosketusihottumaan sairastuneiden ammatti-ihottumaan ja altistumiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimusjoukko muodostui 78 henkilöstä, jotka oli tutkittu Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalla vuosina 1991-99. Ensisijaisena aiheuttajana olivat kromiyhdisteet 38 tapauksessa, nikkeli 28 tapauksessa ja koboltti 12 tapauksessa. Kaikista työperäisistä allergisista kosketusihottumatapauksista metallien aiheuttamia oli 14,0 %.

Riitta Jolanki, Katri Kanervo, Tuula Estlander, Kristiina Alanko, Lasse Kanerva

Uudet kansainväliset perinnöllisen hemokromatoosin diagnostiikka- ja hoitosuositukset

Perinnöllinen hemokromatoosi on yleisin tunnettu autosomisesti peittyvästi periytyvä sairaus. Siinä raudan imeytyminen suolistosta on lisääntynyt 3-4-kertaiseksi normaaliin verrattuna. Pohjois-Euroopassa tärkeimmän perinnöllistä hemokromatoosia aiheuttavan geenimutaation kantajia on jopa 10 % väestöstä. Koska raudan ylimääräinen kertyminen elimistöön aiheuttaa vaikeita elinvaurioita, on tärkeää löytää hemokromatoosille alttiit henkilöt mahdollisimman varhain. Elinkomplikaatioiden kehittymistä voidaan tehokkaasti estää yksinkertaisella hoidolla, toistuvilla venesektioilla.

Seppo Parkkila, Onni Niemelä

Dementiapotilaiden käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireet kuten levottomuus ja vaeltelu ovat tavallinen osa

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Lyhyesti: Tupakointi lisää rintasyövän keuhkometastasointia?

Kaliforniassa selvitettiin 87:n rintasyöpää sairastaneen naisen ja kaltaistettujen verrokkien aineistosta, miten tupakointihistoria korreloi keuhkometastasointiin. Aktiivisen tupakoinnin yksittäiseksi riskiksi (OR) tuli 1,76 (p = 0,06) ja samaa luokkaa (OR 1,96, p = 0,06) oli monimuuttujamallin antama tulos. Näyttäisi siis viittavaan positiiviseen yhteyteen, joskin selvitys pitää sisällään virhetekijöitä; osa tupakoivien keuhkosyöpäpotilaiden kuolleisuuden suhteellisesta lisäyksestä voi johtua tutkitusta yhteydestä. Pääkirjoituksen laatijat suosittavat tupakoinnista luopumista, ja siihen suositukseen yhdyn itsenkin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tyytymättömyys terveydenhuoltoon heikentää masennusoireisten työtehoa

Runsaan 6 000 työntekijän työtehoa verrattiin depressiivisiin oireisiin ja tyytyväisyyteen terveyspalveluja kohtaan. Depressiivisesti oireilevilla oli kahden vuoden seurannassa 2 kertaa enemmän sairauspäiviä ja 7 kertaa heikompi työteho kuin muilla. Depressiivisesti oireilevilla terveydenhuoltopalvelujen käyttöön liittyvät vaikeudet merkitsivät depressio-oireiden pitkittymistä ja vieläkin suurempaa työtehon heikkenemistä. Vaikeudet hoidon laadussa ja saatavuudessa, vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa henkilökunnan kanssa, valintamahdollisuuksissa ja jatkuvuudessa yhdistyivät heikentyneeseen työtehoon. Ainakin näihin seikkoihin tulisi työterveydenhuollossa kiinnittää huomiota.

Raimo K.R. Salokangas

Probiootti vai antibiootti?

Suomessa on tehty ansiokasta tutkimusta yhtäältä päiväkotilasten infektioista, toisaalta probiooteista eli terveyttä edistävistä mikrobeista. Tässä Helsingin päiväkodeissa tehdyssä työssä nämä linjat yhdistyvät osoittamaan, että probiootti saattaa ehkäistä ja lieventää lasten hengitystieinfektioita.

Heikki Arvilommi

Jatkohoitona annettu kognitiivinen psykoterapia estää depression uusiutumista

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kognitiivinen psykoterapia vähentää tehokkaasti depression relapseja ja uudelleen sairastumista, kun potilaat oppivat käyttämään terapiassa oppimiaan taitoja. Sen sijaan ei tiedetä, mitkä tekijät vaikuttavat kognitiivisen terapian tehoon.

Raimo K.R. Salokangas

Ehkäisylaastarit tulossa

Laastarit ja geelit ovat yleisesti käytössä postmenopausaalisen hormonihoidon antomuotoina. Varsin erikoista on, ettei raskauden hormonaaliseen ehkäisyyn ole ollut käytössä transdermaalisia annostelumuotoja. Ensimmäinen kliininen vertailututkimus ehkäisylaastarista ja tavanomaisesta ehkäisypilleristä on nyt tehty Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Pertti Kirkinen