76146 osumaa

Dekompressiivinen kirurgia selkärangan etäpesäkkeiden hoitomuotona

Selkärangan etäpesäke on yksi vakavimmista syövän komplikaatioista. Todennäköisimmät etäpesäkkeen aiheuttajat ovat eturauhas-, rinta-, keuhko- ja munuaissyöpä. Jos etäpesäke havaitaan ajoissa, voidaan tilanne saada rauhoittumaan sädehoidolla. Kirurginen dekompressio tehdään, kun neurologiset oireet etenevät nopeasti tai nikamassa on instabiili murtuma. Tällöin tulisi leikkauksessa tehdä aina stabiloiva toimenpide, useissa tapauksissa spondylodeesi. Selkää stabiloivat toimenpiteet eivät pidennä potilaiden elinaikaa, mutta parantavat jäljellä olevan elämän laatua.

Martti Hirn, Jonna Maunu

Milloin sydämen ultraäänitutkimus on tarpeellinen avohoidossa?

Sydämen ultraäänitutkimuksen avulla saadaan tietoa sydämen rakenteesta ja toiminnasta. Tutkimus auttaa sydänsairauksien diagnosoinnissa, hoitolinjojen valinnoissa ja seurannassa. Vaikka kaikukardiografiatutkimus on käyttökelpoinen menetelmä, on sen saatavuus avohoidossa melko rajallinen. Tutkimus tulisi kuitenkin tehdä niille potilaille, joiden jatkohoitoon löydöksellä oletetaan olevan vaikutusta. Katsauksessa käsitellään sydämen ultraäänitutkimuksen aiheellisuutta avoterveydenhuollon aikuispotilaille.

Sari Vanninen, Kaj Groundstroem

Uudet synteettiset huumeet ja päihdetarkoituksessa käytetyt psykotrooppiset aineet

Uusimpina tulokkaina huumemarkkinoilla ovat synteettiset huumeet, joilla on oma käyttäjäkuntansa ja käyttökulttuurinsa; synteettiset huumeet ovat suosittuja erityisesti nuorten ja hyvin toimeentulevien keskuudessa. Niiden käytöstä aiheutuvan riippuvuuden hoitoon hakeutumisen kynnys on korkea, ja hoidosta ei ole tutkittua tietoa. Kyseisten aineiden aiheuttamat myrkytystapaukset ovat usein lääketieteellisesti ongelmallisia. Lisäksi aineiden käyttöön liittyvät terveysriskit ovat melko tuntemattomia. Katsauksessa kerrotaan uusimpien huumeiden käytöstä, farmakologiasta ja akuuttihoidosta.

Hannu Alho, Elina Järvenpää, Timo Seppälä

Itsetuhoisuus skitsofreniassa

Skitsofreniaan liittyy vakavaa itsetuhoisuutta, jonka taustalta on todettavissa masennusta, toivottomuutta sekä sairauden psykologiseen ja sosiaaliseen merkitykseen liittyviä syitä. Itsemurhavaaraa ei useinkaan ole helppoa tunnistaa sairauden kroonisen vaiheen aikana eikä ennakkovaiheessakaan. Akuutin itsemurhavaaran tunnistamista ja hoitoa auttaa se, että kokonaishoidon suunnittelussa myös vakavan masennuksen merkitys otetaan huomioon ja tuetaan elämänhalun säilyttämistä.

Pirjo Saarinen

Bakteerihoitoa toistuvaan otiittiin - uuden aikakauden alku?

Ruotsalainen tutkijaryhmä julkaisi 1996 tutkimuksen, jossa he pystyivät vähentämään toistuvia A-streptokokkitonsilliitteja antamalla potilaille suun ja nenänielun alueella esiintyvää alfahemolyyttistä streptokokkia suihkeena mikrobilääkehoidon jälkeen. Mikrobilääkehoito tuhoaa patogeenien lisäksi aina myös normaalia bakteerikasvustoa, jonka toipuminen on avainasemassa uuden infektion torjumisessa.

Pentti Huovinen

Laskimoon annettava gammaglobuliini vaikuttaa estävän Fc-reseptorin kautta

Intravenöösinen gammaglobuliini (IVIG) kehitettiin hypogammaglobulinemian hoitoon. Ajan myötä IVIG-hoitoa on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä mitä moninaisimpiin tauteihin. Sen sisältämät vasta-aineet selittävät osan sen terapeuttisesta tehosta. IVIG:n tulehdusta vaimentavaa vaikutusta hyödynnetään esimerkiksi autoimmuunimekanismilla syntyneiden sytopenioiden, Guillain-Barrén oireyhtymän, myasthenia graviksen, dermatomyosiitin, vaskuliittien ja uveiitin hoidossa. Toistaiseksi on ollut hämärän peitossa, mihin IVIG:n anti-inflammatoriset vaikutuksen perustuvat.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030