Sähköinen sairauskertomus - perusterveydenhuolto tietotekniikan hyödyntämisen kärjessä

Perusterveydenhuolto on ohittanut erikoissairaanhoidon uuden teknologian hyväksikäytössä yhdellä tärkeällä hoidon osa-alueella - potilashoidon dokumentoinnissa. Useassa perusterveydenhuollon yksikössä keskeisimmät osat potilastiedoista ovat elektronisessa muodossa lääkärin tai terveydenhoitajan nähtävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Edistyneimmät terveyskeskukset käyttävät tietojärjestelmiä uusien toimintamallien tukena ja pystyvät käyttämään potilastietoja hoidon jatkuvan laadun parantamisen tukena. Samaan aikaan tilanne erikoissairaanhoidossa on pääosin sellainen, että kollegat tuskailevat perinteisten potilaskansioiden kanssa. Potilaan ongelmien hoito on asiantuntijatyötä, jossa tietojen hallinta on varmaankin tärkein hoidon laatuun vaikuttava tukitoiminto. Mistä erikoissairaanhoidon jälkeenjääneisyys voisi johtua?

Esa-Matti Tolppanen

Kouluterveydenhuollon järjestämisessä suuria eroja kuntien kesken

- Suomessa on jo kuntia, joissa kouluterveydenhuollossa ei järjestetä yhtään lääkärintarkastusta peruskoulun ensimmäisen ja yhdeksännen luokan välisenä aikana, sanoo kouluterveydenhuoltoa paljon tutkinut tutkimusprofessori Matti Rimpelä.

Suvi Sariola

Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistyksen hallituksen kannanotto: Hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset

Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistyksen hallitus haluaa oheisella kannanotollaan muistuttaa, mitkä ovat hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset. Samalla määritellään hyvätasoisen kouluterveydenhuollon tavoitteet.

Suvi Sariola

Juha Metso katsoo johtajuutta strategioiden lävitse

Espoon tuleva peruspalveluiden toimialajohtaja Juha Metso hahmottaa johtamista strategioiden ja laadun kautta.

Tuula Vainikainen

Sopimusohjaus lisää luottamusta

Kahden vuoden kokemus valaa tulevaisuudenuskoa erikoissairaanhoidon suunnitteluun ja ohjaukseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja yhteistyötahojen keskinäinen luottamus on muodostunut hyväksi. Kunnat kykenevät toteuttamaan terveyspolitiikkaansa aidosti sopimusohjauksen puitteissa. Sairaanhoitopiiri tietää puolestaan ennakkoon palvelujen tarpeesta ja kuinka paljon rahaa on käytettävissä.

Merja Koivuniemi

Kunnallisvaaleissa ehdokkaina olevia lääkäreitä

Lääkärilehden numerossa 31/2000 ilmoitettiin, että lehti tarjoaa sivuillaan esittelytilaa kunnallisvaaliehdokkaina oleville Lääkäriliiton jäsenille. Toivottiin, että esittelytekstin olisi hyvä painottua ehdokkaan terveyspoliittisiin tavoitteisiin. Määräaikaan mennessä saapui parisenkymmentä esittelyä.

Omalääkäritoiminnan vaikutukset palveluihin

Väestövastuisen omalääkäritoiminnan piirissä on keväällä 2000 laskettu olevan noin 3/5 maamme väestöstä ja lähes 1 600 perusterveydenhuollon lääkäriä. Toiminta ei kuitenkaan ole vakiintunut, vaan kunta- ja terveyskeskuskohtaiset erot ovat väliin huomattaviakin. Katsauksessa tarkastellaan käytettävissä olevien tutkimusten, havaintojen ja kokemusten pohjalta omalääkäritoiminnan vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja käyttöön, hoidon jatkuvuuteen, potilaiden ja väestön tyytyväisyyteen, lääkärissäkäyntien kustannuksiin sekä erikoissairaanhoidon ja laboratorio- ja kuvantamispalvelujen käyttöön.

Timo Pitkäjärvi

Telelääketiede kenttälääkinnässä

Monet telelääketieteen sovellukset on ensimmäisenä otettu käyttöön sotilaslääketieteessä. Viimeisimpänä esimerkkinä Bosnian sodan aikana tehdyt telekonsultaatioyhteydet Englantiin digitaalisen kameran, kannettavan tietokoneen ja satelliittipuhelimen avulla. Tulevaisuuden haasteita niin kenttälääkinnässä kuin muussakin telelääketieteellisessä yhteydenpidossa tulevat olemaan mm. luotettavien yhteyksien turvaaminen, erilaisten käyttöjärjestelmien yhteensovittaminen sekä tietoturvan varmistaminen käytettäessä julkisia tietoliikenneyhteyksiä.

Heikki Lamminen, Timo Sahi, Ville Voipio

Internet korva-, nenä- ja kurkku- tautien kurssilla

Internetin hyödyllisyydestä lääketieteen perusopetuksessa on varsin vähän tietoa. Helsingin yliopiston Korvaklinikassa tehtiin korva-, nenä- ja kurkkutautien propedeutiikan verkkosivut loppuvuodesta 1999 (http://www.kll.helsinki.fi/osastot/personal/siko/korkl/Pro/index.htm). Selvitimme verkkosivujen hyödyllisyyttä lääketieteen opetuksessa korva-, nenä- ja kurkkutautikurssilla kevätlukukaudella 2000. Kokemuksemme rohkaisevat jatkamaan verkkosivujen edelleen kehittämistä lääketieteen opetuksen osana.

Anne Pitkäranta, Erna Kentala, Erkki Hopsu, Taina Haavisto, Timo Lahin

Miksi väitöskirjan kaikki osatyöt pitäisi saada julkaistuiksi?

Suomen Lääkärilehden pääkirjoitus 15.9.2000 (Jorma Paavonen, SLL 35/2000, s. 3431) ihmettelee Turun ja Oulun lääketieteellisten tiedekuntien liberaalia linjaa osajulkaisuväitöskirjojen hyväksymisessä. Pääkirjoitus pitää epäkohtana, että väitöskirjan julkaisuvaiheessa näissä tiedekunnissa jopa puolet osatöistä saa olla vasta käsikirjoitusasteella, vailla hyväksymispäätöstä tulla julkaistuksi tieteelliseen aikakauslehteen. Mitään kontrollia ei ole sen suhteen, painetaanko näitä käsikirjoituksia koskaan missään lehdessä. Tästä voi Paavosen mukaan olla seurauksena koko väitöskirjainstituution inflaatio.

Mika Scheinin, Ilkka Välimäki