76146 osumaa

Apatogeeninen salmonella sormeilee signaalitransduktiota

Signaalitransduktiolla tarkoitetaan viestin kulkeutumista solun pinnalla sijaitsevasta reseptorista tumaan. Koko tapahtumalle on ominaista lähes käsittämätön kompleksisuus, jonka syynä on viestiketjun vaatima säätely. Moni on varmaan saanut ihmetellä signaalitransduktiota kuvaavia kaavioita, joissa mystisiä lyhenteitä yhdistää toisiinsa sotkuiselta vaikuttava viivojen verkko.

Matti Viljanen

Reipas omepratsoliannos suoneen parantaa mahahaavan hoidon endoskopiatuloksia

Vuotavan mahahaavan endoskooppinen hoito on varsin tehokasta. Kun vuotavaan gastroduodenaaliulkukseen ruiskutetaan adrenaliinia ja sen päälle kauterisoidaan haava-alue skopiassa, paranee jopa 80 % haavaumista. Kuitenkin siis joka viides haavauma vuotaa uudelleen. On selvitetty mahdollisuuksia parantaa primaarihoitotulosta mm. lisäämällä endoskooppiseen hoitoon H2-salpaajaa, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaiset. Protonipumpun salpaajilla saadut tulokset ovat niin ikään vaihdelleet, mutta saattaa olla, että tähänastiset tutkimukset on tehty liian pienillä potilasmäärillä tai että tutkimus on muutoin ollut puutteellisesti kontrolloitu.

Robert Paul

Farmakologian, kliinisen farmakologian ja toksikologian opetus Kuopion yliopistossa

ROHTO-ohjelman yhtenä osana pyritään esittelemään ja arvioimaan lääketieteellisten tiedekuntien antamaa lääkeaiheista perusopetusta. Sarjan ensimmäisessä kirjoituksessa Pauli Ylitalo ja Heikki Saha kuvasivat tilannetta ja toimintakäytäntöjä Tampereen yliopistossa (SLL 13/2000). Seuraavana on vuorossa Kuopion yliopisto, ja muut kolme tulevat lähikuukausien kuluessa.

Pekka T. Männistö, Atso Raasmaja, Leena Tuomisto

Rofekoksibin haitoista tuoretta tietoa Englannista

Englannin lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Agency, MCA) on tehnyt yhteenvedon rofekoksibin (Vioxx) ensimmäisen käyttövuoden haittavaikutusilmoituksista. Rofekoksibi tuli Englannissa markkinoille nivelrikon oireiden hoitoon kesäkuussa 1999 ja toukokuuhun 2000 mennessä sitä oli määrätty arviolta yli 557 000 reseptillä. Heinäkuuhun 2000 mennessä MCA:n Committee on Safety of Medicines oli saanut lääkkeestä 1 120 ilmoitusta todetuista tai epäillyistä haittavaikutuksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kefaklorista eniten ihottumia lapsille

Yli 5 900 pediatrista potilastapausta käsittävä retrospektiivinen tutkimus osoitti, että yleisesti käytettyjä suun kautta otettavia mikrobilääkkeitä saaneista lapsista 7,3 % sai ihottuman. Potilaiden ikä oli 5 viikosta 18 vuoteen, eikä kolmasosa heistä ollut saanut aikaisemmin antibioottireseptiä. Kun ihottumien lukumäärä suhteutettiin reseptien määrään, eniten ihottumia aiheutti kefaklori (4,79 %), sulfonamidit olivat seuraavana (3,46 %), sitten penisilliinit (2,72 %) ja sen jälkeen muut kefalosporiinit kuin kefaklori (1,04 %). Yleisimmät ihottumatyypit olivat urtikaria, paukamat ja makulopapulaariset eksanteemat. Seerumitaudin tapaisia reaktioita todettiin 31 lapsella, ja niistä 12 katsottiin varmasti ja 19 todennäköisesti lääkkeen aiheuttamiksi. Näitäkin reaktioita esiintyi eniten kefakloria saaneilla. Tutkijat myöntävät selvityksensä rajoitukset, mutta toteavat, että lääkärien tulisi olla tietoisia suun kautta otettavan kefaklorin käyttöön liittyvästä suhteellisen suuresta ihottumariskistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi kolesterolilääke hyväksytty käyttöön

Yhdysvaltojen lääkevalvontavirasto (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt käyttöön suolistosta imeytymättömän polymeerin kolesevelaamin (Welchol; GelTex Pharmaceuticals), joka pienentää suurentuneita veren LDL-kolesterolin pitoisuuksia. Lääkettä käytetään ainoana lääkkeenä tai yhdessä statiinien kanssa ruokavalion ja liikunnan ohella. Noin 1 000 potilasta hoidettiin kolesevelaamilla vuoden ajan. Maksimiteho saavutettiin kahdessa viikossa. Kaksi kertaa päivässä otettuna lääke (päiväannos 3,8 tai 4,5 g) laski LDL-kolesterolitasoja 15-18 % ja HDL-kolesterolitaso kohosi 3 %. Kun kolesevelaami yhdistettiin atorvastatiini-, lovastatiini- tai simvastatiinilääkitykseen, saatiin 8-16 %:n lisäpudotus LDL-kolesterolitasoissa. Tyypillisimpiä haittavaikutuksia olivat ilmavaivat (12 %), ummetus (11 %) ja dyspepsia ( 8%).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

MS-taudin lääkehoitojen hyötyä ei tunneta

Keskustelu multippeliskeroosin (MS-tauti) hoitojen tehon ja kustannuksien vaikuttavuudesta jatkuu ja ongelmaksi on noussut niiden kliinisten tutkimuksien huono laatu, joilla esimerkiksi beeta-interferonin hyötyjä on selvitelty. Englannin terveysviranomaiset ovat teettäneet arvion kahdeksasta MS-taudin lääkkeestä, joilla on pyritty ehkäisemään taudin eteneminen ja vähentämään taudin uusiutumisvaiheita. Arviointi kohdistui atsatiopriiniin, beeta-interferoniin, kladribiiniin, syklofosfamidiin, glatirameriin, immunoglobuliini-injektioihin, metotreksaattiin ja mitoksantroniin. Kliiniset tutkimukset mm. beeta-interferonista MS-taudisssa kärsivät menetelmällisistä puutteista. Tutkimuksien tulosten keräys on usein ollut puutteellista, tutkimuksien kesto on ollut liian lyhyt, aineistot liian pieniä ja hoitokäytännöt, potilasryhmät ja hoitotuloksien mittaus ovat vaihdelleet.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-alatyypille A rokote-ehdokas

Englannin viranomaiset ovat hyväksyneet DNA-rokote-ehdokkaan kliinisiin testeihin. Testit tehdään lähinnä Afrikan maissa potilailla, joilla on näissä maissa tyypillinen HIV:n alatyypin A aiheuttama infektio tai tavallista suurempi tartuntariski. Tähän mennessä testatut yli 20 HIV-rokotetta on suunnattu HIV-alatyyppiin B, joka on vallitseva tauti Länsi-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Näistä vain pari rokotetta on osoittautunut siinä määrin lupaaviksi, että kliiniset tutkimukset jatkuvat edelleen. Kyseinen uusi rokotekandidaatti on merkittävä sen vuoksi, että yli 75 % yhä lisääntyvästä HIV/AIDS-ongelmasta on Saharan eteläpuolisissa Afrikan valtioissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suojaa syömisen harharetkiin

Terveystyö törmää aika ajoin kiusallisiin ristiriitoihin. Lapset ja nuoret lihovat liikaa, mutta myös laihtuvat liikaa. Syömisen harharetket, lihavuus, anoreksia ja bulimia yleistyvät. Ne alkavat olla arkipäiväisiä, mutta hämmentäviä asioita lasten ja nuorten parissa työskenteleville terveys-, sosiaali- ja opetustoimen ammattilaisille. Tutkimustieto vahvistaa havainnot tosiksi: vähintään joka kymmenes lapsi on lihava, noin joka viides murrosiän ohittanut tyttö oireilee häiriintyneellä syömisellä. Muutostieto ajassa kertoo lisäksi, että ongelmat ovat lisääntymään päin.

Seija Sihvola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030