76146 osumaa

Takaisin ohjekirjeaikaan?

1970-80-luvun terveydenhuollostamme voi liioittelematta sanoa, että tuolloin ainakin ns. marssijärjestys oli selvä: eduskunta sääti tietenkin lait ja ministeriö sorvaili tarpeelliset asetukset. Tämän lisäksi silloinen lääkintöhallitus pani osaltaan jakeluun ohjekirjeitä ongelmakohtina pitämistään asioista. Koko terveydenhuollon kattava suunnittelujärjestelmä kytki valtionapujen kautta miljardibudjettejakin pyörittävät kunnat ja sairaalayhtymät ruotuun siivoojan vakanssin perustamisluvan tarkkuudella. Tämä tiukka ohjausjärjestelmä purettiin kuitenkin viime vuosikymmenellä suuren periaatteellisen yksimielisyyden vallitessa. Valtiontuet, joiden määrä ja sen myötä merkitys ovat koko ajan vähentyneet, maksetaan nyt kunnan asukkaiden ikärakenteen, sairastavuustietojen ja eräiden muiden seikkojen perusteella. Lääkintöhallituksen lopettamisen myötä hävisivät myös sen ohjekirjeet. Valtion tehtävät terveydenhuollossa siirtyivät kunnille ja muu hallinto suurimmilta osiltaan informaatio-ohjauksen aikakauteen.

Taito Pekkarinen

Åter till centralstyrning?

Utan överdrift kan om vår hälso- och sjukvård på 1970- och 1980-talet sägas, att åtminstone marschordningen på den tiden var klar: riksdagen stiftade lagarna och ministeriet svarvade till nödiga förordningar. Dessutom distribuerade den dåvarande medicinalstyrelsen skriftliga anvisningar om vårdfunktioner som ansågs problematiska. En heltäckande planering i vården knöt genom statsbidragssystemet kommuner och sjukhusförbund till den gemensamma fållan med en noggrannhet som sträckte sig till tillåtelse att anställa städpersonal även i kommuner med miljardbudgeter. Den strama styrningen upplöstes i endräkt under 90-talet. Statsbidragens omfattning och betydelse har hela tiden minskat och de betalas numera ut enligt en formel som beaktar kommuninvånarnas åldersstruktur, sjuklighet och vissa andra faktorer. Då medicinalstyrelsen drogs in upphörde även de skriftliga anvisningarna. Statens uppgifter i hälso- och sjukvården överfördes till kommunerna och den övriga administrationen gick i stort sett över till informationsstyrningens tidevarv.

Taito Pekkarinen

Työterveyshuoltoyksiköissä valmiuksia selvittää myös työkyvyttömyyttä

Työkykyä ylläpitävästä toiminnasta kehittyi 1990-luvun kuluessa yksi työterveyshuollon keskeinen lakisääteinen tehtävä. Siihen sisältyy työntekijöiden työssä selviytymisen seurantaa. Tämän työkyvyn arvioinnin ohessa suurella osalla sairaanhoitopalveluja tuottavista työterveyshuoltoyksiköistä on halua ja mahdollisuuksia tarvittaessa selvittää työssä käyvien työkyvyttömyyttä eläkevakuutusta varten. Siihen on yllättävän paljon valmiutta myös yksiköillä, joiden työterveyshuoltosopimukset sisältävät ainoastaan ehkäisevää toimintaa.

Lauri Virta, Jorma Järvisalo, Arto Laine

Bentsodiatsepiini- ja alkoholitoleranssi - kliinisiä näkökohtia

Säännöllisen bentsodiatsepiinihoidon on katsottu voivan johtaa terapeuttisen vaikutuksen heikkenemiseen sekä annoksen suurentamisen tarpeeseen. Kliinisin kokein tätä on tutkittu yllättävän vähän, mutta tuolloin on terapeuttisen tehon havaittu säilyvän sangen hyvin pitkienkin hoitojen aikana. Hoidon haittavaikutuksia selvemmin vähentävän toleranssi-ilmiön taustalta löytyy erilaisia muutoksia aivojen G

Marja Mattila-Evenden

Uusia mahdollisuuksia reumasairauksien lääkehoitoon

Tuskin milloinkaan aikaisemmin on reumapotilaita hoitavalle lääkärille tullut yhtä nopeassa tahdissa uusia merkittäviä lääkehoidon mahdollisuuksia kuin aivan viime kuukausina. Uudet nivelreuman peruslääkehoidot ovat ainakin toistaiseksi tarkoitetut erikoislääkärin lääkevalikoimaan, mutta uusien tulehduskipulääkkeiden käyttö on lähes jokaisen lääkärin syytä tuntea.

Jukka Martio

Munuaispotilaan verenpaineen hoito

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoidossa pyritään ehkäisemään sydän- ja verisuonitautikomplikaatioita sekä hidastamaan munuaisten vajaatoiminnan etenemistä. Munuaissairautta voidaan sinänsä pitää elinvauriona, joten antihypertensiivinen lääkehoito on syytä aloittaa herkästi ja pyrkiä matalaan normotensioon. Merkittävän proteinurian yhteydessä lääkehoidon kulmakivenä pidetään ACE:n estäjiä ja usein tarvitaan yhdistelmähoitoa, johon kuuluvat ACE:n estäjän lisäksi ensisijaisesti diureetti ja kalsiumkanavan salpaaja. Kaikki verenpainetta alentavat lääkkeet ovat käyttökelpoisia, ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavien hoidossa tarvitaan joskus jopa 4-5 lääkeainetta normotension saavuttamiseksi.

Kaj Metsärinne

Influenssassa uudelle vuosituhannelle Talven 1999-2000 epidemia ja virukset

Viime talven influenssaepidemian voimakkuutta vähensi kahtena edellisenä talvena kehittynyt immuniteetti. Se ja hyvä rokotusvaste syksyllä 1999 eivät kuitenkaan riittäneet vähentämään talvista ylikuolleisuutta. Influenssaepidemioiden virologisen valvonnan rinnalle tarvitaan kliinisiä mittareita. Talven 2000-2001 influenssavirusten kirjon odotetaan olevan edellisvuotisia laajempi. Se on otettu huomioon syksyn 2000 rokotteen koostumuksessa.

Reijo Pyhälä, Risto Tervahauta, Heikki Korpela, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Timo Rostila, Matti Saari, Matti Sarjakoski

Lyhyesti: Kuka kuskasikaan kupan Eurooppaan

Kolumbukselle ja hänen miehistölleen on annettu kyseenalainen kunnia kupan siirtämisestä uudelta mantereelta Eurooppaan. Tämä käsitys on perustunut taudin paksuntamien raajojen luiden ja arpeuttamien kallojen ilmestymiseen eurooppalaisiin hautoihin vasta Kolumbuksen vuonna 1493 tapahtuneen paluun jälkeen. Amerikoista vastaavia jäännöksiä on löydetty paljon vanhemmista haudoista. Englannissa on nyt kuitenkin kaivettu esiin kuppaisia luita, joiden omistajat ovat radiohiiliajoituksen perusteella elelleet vuosien 1300 ja 1450 välillä. Nyt kupan kuskaamisesta epäilläänkin viikinkejä, jotka kävivät Amerikoissa jo satoja vuosia ennen Kolumbusta. Tilaisuuksia taudin tarttumiselle varmaan oli riittämiin - aloittivathan nämä reippaat Pohjolan pojat vieläkin jatkuvan perinteen, johon kuuluu perusteellinen perehtyminen matkakohteen väestöön.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030