Lyhyesti: Venäjällä väki vähenee

Venäjän federaation tilastotieteellinen komitea on ilmoittanut, että maan väkimäärä pieneni 425 000:lla vuoden 2000 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Komitea esitti myös synkän arvion, että väestön määrä vähenee kahdeksalla miljoonalla vuoteen 2016 mennessä. Vastaavaa ilmiötä teollistuneessa maassa ei ole rauhan aikana tapahtunut. Väestökadon syitä ovat rajusti pienentynyt syntyvyys, huono terveydenhuolto, köyhyys, alkoholismi ja infektiosairaudet, tuberkuloosi yhtenä tärkeimmistä. Keski-ikäisten miesten kuolleisuus on suurentunut erityisen rajusti. Karmean kehityksen pysäyttäminen edellyttäisi nopeaa taloudellisten olojen parantumista, jollaisesta ei valitettavasti ole merkkejä näkyvissä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Äidin vaikea stressitila aiheuttaa sittenkin sikiön epämuodostumia

Äidin raskausaikana kokemien järkytysten merkityksestä on oltu epätietoisia vuosikymmenten ajan; vanha kansanuskomus väittää niillä olevan merkitystä, mutta yksiselitteistä tutkimusnäyttöä ei ole ollut. Tanskalainen tutkijaryhmä selvitti ensimmäisen raskauskolmanneksen aikaisen vaikean stressitapahtuman (mm. perhepiirissä tapahtunut kuolema, syöpädiagnoosi tai sydäninfarkti) merkitystä. Tällainen tapahtuma sikiön organogeneesin aikana lisäsi kontrolliraskauteen nähden sikiön keskushermostoanomalian riskisuhdetta tasolle 1,54 (1,05- 2,27). Voimakkain vaikutus oli perheen aiemman lapsen odottamattomalla kuolemalla: tällöin seuraavan lapsen keskushermostomuutokseen oli peräti 8,36-kertainen ja muiden anomalioiden riski myös merkitsevästi suurentunut. Stressihormonien verenkiertovaikutus ja stressin aiheuttamat elämäntapamuutokset ovat mahdollisia syitä tässä havaittuun ilmiöön.

Pertti Kirkinen

Systolinen verenpaine ja aikuistyypin diabeteksen komplikaatiot

Jo vanhastaan tiedetään, että korkea verenpaine lisää diabeteksen verisuoni- ja sydänkomplikaatioita ja aktiivisella hoidolla voidaan tätä riskiä vähentää merkittävästi. Brittiläisessä UKPDS-tutkimuksessa selviteltiin systolisen verenpaineen ja diabeteksen komplikaatioiden yhteyttä tarkemmin yhteensä yli 4 800 aikuistyypin diabeetikolla, joita seurattiin noin 10 vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että korkea verenpaine lisäsi merkittävästi kaikkien muiden diabeteskomplikaatioiden paitsi harmaakaihin esiintymistä. Jokainen verenpainetason 10 mmHg:n lasku vähensi diabeteskuolemia 15 %, sydäninfarkteja 11 % ja mikrovaskulaarisia komplikaatioita 13 %. Minkäänlaista edullisen vaikutuksen laimenemista ei havaittu matalimmillakaan (noin 120 mmHg) verenpainetasoilla.

Juhani Airaksinen

Sytokiinia tuottavalla bakteerilla lupaavia tuloksia hiiren suolistotulehduksessa

Tulehdukselliset suolistosairaudet haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti ovat merkittäviä ongelmia terveydenhuollossa, sillä niistä kärsii 0,1-0,2 % väestöstä. Crohnin tautia sairastavien potilaiden suolen limakalvossa tulehdusta ylläpitävät tuumorinekroositekijä-alfa, interferoni-gamma ja interleukiini-12 (IL-12) ovat yliedustettuina. TNFalfa on näistä erityisen keskeinen, ja siihen kohdistuvilla monoklonaalisilla vasta-aineilla onkin saatu aikaan merkittävää suolen tulehduksen lievittymistä. IL-10 on tärkein tulehdusta vaimentava tekijä, jolla myös on saatu eläinkokeissa tulehdukselliset reaktiot heikentymään. Vasta-aineet ja sytokiinit eivät kuitenkaan kestä mahan happamuutta ja sapen entsyymejä, ja siksi niitä joudutaan antamaan suoneen.

Matti Viljanen

Seerumin leptiinipitoisuus ja uniapnean verisuonikomplikaatiot

Liikapainon ja uniapnean yhteys on kiistaton. Useilla lihavilla on todettu suuria seerumin leptiinipitoisuuksia, ja tämän on ajateltu johtuvan liikalihavuuden aiheuttamasta leptiiniresistenssistä. Kyse on 167 aminohapon proteiinista, jota pääosin tuottaa valkoinen rasvakudos; näiden määrillä onkin selvä yhteys. Leptiini estää hypotalaamisen neuropeptidi Y:n synteesiä, ja tämä taas stimuloi ruoan käyttöä. Siis jos leptiini ei vaikuta, niin lihotaan?

Hannu Puolijoki

Milloin oireeton aorttaläpän ahtauma pitäisi leikata?

Oireettoman potilaan altistaminen ison leikkauksen riskeille on vaikea hoitopäätös, jonka takana on oltava riittävästi tietoa selvästä hyödystä ennusteen kannalta.

Juhani Airaksinen

Ikäihmiset masennuslääkkeiden suurkuluttajia

Masennuslääkkeiden käyttö kasautuu vahvasti vanhuksille. Viime vuonna näiden lääkkeiden käyttäjiä oli 75 vuotta täyttäneistä 12 %, kun osuus koko väestöstä oli 5 %. Vanhukset käyttävät muitakin psyykenlääkkeitä selvästi enemmän kuin muut. Mielialaongelmien taustalla on yksinäisyyttä ja somaattisia sairauksia, ja psyykkisiä ongelmia voi syntyä myös monien lääkkeiden sivuvaikutuksina. Masennuksen hoidon tulisi perustua elämäntilanteen selvittelyyn ja havaittujen sairauksien huolelliseen hoitoon. Terveys- ja sosiaalipalvelujen voimat eivät kuitenkaan näytä riittävän tyydyttämään iäkkäiden kasvavaa hoidon tarvetta, jolloin lääkkeet jäävät lähes ainoaksi ratkaisuksi.

Sirpa Hartikainen, Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara, Sirpa Sairanen

Vastuusta sairaanhoidossa

Klassisen lääkärin vastuu ja maine olivat kovasti toisistaan riippuvaisia. Kuten Foucault kertoo kirjassaan klinikan synnystä, klassisen lääkärin pyrkimyksenä oli parantaa potilas oireistaan mahdollisimman pian ja helposti.

Pekka Vuoria

Lääkärikin tarvitsee kuntoutusta

- Lääkärien työn kuormittavuus on jatkuvasti kasvanut ja työuupumus on yhä yleisempi ongelma kollegakunnassa, mutta kynnys hakea apua on liian korkea, toteaa Seppo A. Salo, ammatilliseen kuntoutukseen juuri itse osallistunut lääkäri. Hän ja viisi muuta Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa järjestetyn työkykyä ylläpitävän ja parantavan TYK-valmennuksen läpikäynyttä lääkäriä ottivat yhteyttä Lääkärilehteen, koska he halusivat herättää keskustelua työssä jaksamisesta ja kuntoutuksen tarpeesta. Kaikilla on lähipiirissään kollegoja, joiden työkunto olisi kipeästi huollon tarpeessa.

Marit Henriksson

Työkyvyn kehittäminen on työn kehittämistä

Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa Oulussa on kehitelty ammatillisen kuntoutuksen uutta ideologiaa, jonka ydin on työn ja työyhteisön kehittämisessä, ei vain kuntoutujan oman suorituskyvyn vahvistamisessa. Uutta lähestymistapaa on valmisteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön kanssa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Jorma Mäkitalo, joka normaalisti työskentelee Merikoskella tutkijan tehtävissä, on toiminut ensimmäisen laitoksessa lääkäreille järjestetyn TYK-kurssin vetäjänä.

Marit Henriksson