Valgansikloviiri virusretiniitin hoitoon

Oraalinen gansikloviirin johdos valgansikloviiri (Valcyte, Roche) on saanut myyntiluvan Alankomaissa, ja lääke tullee käyttöön nk. tunnustamismenettelyn kautta muissa EU-maissa ensi vuoden puolella. Valgansikloviiria käytetään sytomegaloviruksen aiheuttamaan retiniittiin, ja sen oletetaan syrjäyttävän gansikloviirin, jonka annostelu infuusiona on monimutkaisempaa. Sytomegaloviruksen aiheuttama retiniitti on lisääntynyt sitä mukaa kuin HIV on tullut resistentiksi viruslääkkeille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uudet suositukset sekundaaripreventiohoidoista

Kaksi Yhdysvaltojen asiantuntijaorganisaatiota, American Heart Association (AHA) ja American College of Cardiology (ACC) ovat julkaisseet uudet suositukset sydäninfarktin jälkeisestä hoidosta. Suositukset poikkeavat melkoisesti aikaisemmista, vuonna 1995 julkaistuista ohjeista. Nyt suositellaan aktiivisempaa ja pitempään jatkuvaa hoitoa ACE-estäjillä ja beetasalpaajilla kaikille infarktin sairastaneille. Paitsi lääkitystä, suositellaan ylipainon vähentämistä kohonneiden seerumin lipidien alentamiseen, tupakoinnin lopettamista, liikuntaa, vähäsuolaista ruokaa ja kohtuullista alkoholin käyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Yksityiselämä on ihmisoikeus

Potilastietojen salassapito kuuluu lääkärin velvoitteisiin ja velvoite on yhtä vanha kuin lääkärin ammatti. Terveydenhuolto on kuitenkin osa julkisen sektorin palvelutuotantoa ja pyrkimykset saumattomaan palveluketjuun ja hallinnon tehokkuuden turvaamiseen merkitsevät usein tinkimistä hoitosuhteen luottamuksellisuudesta. Vaikka muut kuin hoitoon osallistumattomat ovat potilaslain tarkoittamia sivullisia, joilla ei ole oikeutta salassa pidettäviin tietoihin, on lukuisalle joukolle viranomaisia annettu laissa oikeus tiedon saantiin potilasasiakirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon, sosiaalihuollon, sosiaalivakuutuksen ja viimeksi työvoimahallinnon viranomaiset (laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Nämä viranomaiset myös kokoavat alun perin niin luottamuksellisia terveydentilatietoja omiin rekistereihinsä.

Lasse Lehtonen

Amfetamiinien ja opiaattien käytön yleisyys Suomessa 1999

Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuvan selvityksen mukaan koko Suomessa oli vuonna 1999 noin 11 000-14 000 amfetamiinien tai opiaattien ongelmakäyttäjää. Näistä 70-80 % käytti amfetamiineja. Naisten osuus oli alle neljännes ja 15-25-vuotiaiden nuorten osuus kummassakin aineryhmässä 40-50 %. Pääkaupunkiseudulla käyttäjäkunta oli jonkin verran vanhempaa kuin muualla maassa. Kaikista ongelmakäyttäjistä 60 % oli Etelä-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta 40%.

Päivi Partanen, Pekka Hakkarainen, Pekka Holmström, Aarne Kinnunen, Risto Lammi, Pauli Leinikki, Airi Partanen, Timo Seppälä, Jussi Simpura, Ari Virtanen

Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset

Huumeiden käyttö ja siihen liittyvä rikollisuus kasvoivat rajusti maassamme 1990-luvulla. Joka kymmenes suomalainen on ainakin kokeillut huumausaineita. Eniten kokeiluja on opiskelijoilla ja varusmiehillä, vähiten eläkeläisillä. Parin viime vuoden aikana on kuitenkin nuorimmassa ikäluokassa ollut havaittavissa hienoista käytön tasaantumista. Tutkijat pohtivat, onko tämä merkki pysyvämmästä käänteestä vai ainoastaan väliaikaisesta pysähdyksestä ennen uutta voimakkaamman kasvun vaihetta.

Pekka Hakkarainen, Leena Metso

Rattijuopon arviointi Valtakunnallinen toimintamalli ja kehittämistarpeet

EU-direktiiviin ja tieliikennelakiin perustuen poliisi pyytää enenevästi arvioita rattijuoppojen ajokelpoisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä -sarjassa on julkaistu Tampereella toteutetun rattijuoppojen hoitoonohjausprojektin loppuraportti. Projektin myötä on kiteytynyt ehdotus valtakunnallisen toiminnan organisoimiseksi. Toiminta ei kuitenkaan ole ongelmatonta ja vaatinee jatkossa myös lainsäätäjien kannanottoa.

Kaija Seppä, Päivi Rantanen

Tietokoneviruksien torjuntaa

Loogisesti toimiva käyttäjä pystyy minimoimaan virusten aiheuttamat vahingot ja turhan työn. Tieto on paras viruslääke.

Erkki Karjalainen

Hallituksen kokous 17.10.2001

Hallitus keskusteli kokouksessaan liiton paikallistoiminnan kehittämisestä. Hallitus oli jo aikaisemmin todennut, että kaikkiin yliopistollisten sairaaloiden ympärillä toimiviin suurpiireihin tulee nimetä liiton toimistosta vastuuhenkilöt. He ovat tarvittaessa vastuualueen luottamusmiesten käytettävissä. Tällä pyritään osaltaan parantamaan luottamusmiesten ja muiden paikallisiin neuvotteluihin osallistuvien lääkärien toimintaedellytyksiä.

Mika Vehkasaari

Styrelsenytt den 17 oktober 2001

Styrelsen fortsatte diskutera möjligheterna att utveckla den lokala verksamheten. Redan tidigare hade man kommit överens om att vid kansliet utse ansvarspersoner för universitetssjukhusregionerna. Ansvarspersonerna ska vid behov bistå förtroendemännen. På det här sättet hoppas man kunna underlätta förhandlingsarbetet för förtroendemännen och andra läkare som deltar i lokala förhandlingar.

Suomen Lääkäriliiton palkkasuosituksia

Lääkäriliitolla on ollut tuntipalkalla työskentelevien lääkärien palkkasuositus, kasvatusneuvolapalkkasuositus ja reumatoimistojen poliklinikoiden lääkärien palkkasuositus. Liiton hallitus on vahvistanut uudet suositukset, jotka tulevat voimaan 1.11.2001. Suosituksia on korotettu 11 %.