Ruotsissa tubi kalvaa maahanmuuttajaa – Suomessa iäkkäitä

WHO:n tavoitteena on, että 95 % tuberkuloosipotilaista parantuisi. Suomi ei tähän tavoitteeseen pääse, niin kauan kuin potilaiden ikärakenne on nykyisenkaltainen, arvioi infektiolääkäri Maarit Kokki.

Luuydinsiirto kasvattaa diabeteksen riskiä

Syöpäsairauksien hoidossa käytettävän luuydinsiirron vaikutuksesta potilaan myöhempään terveyteen tehty tutkimus ilmestyy syyskuussa Lancet-lehdessä. Tutkimuksen perustana oli kliininen havainto, että kantasolusiirron jälkeen joillekin pitkäaikaisseurannassa oleville potilaille kehittyi paitsi aikuistyypin diabetes myös poikkeava veren rasvaprofiili. Suhteellisen pienessä jo aikuisikään ehtineiden kantasolusiirtopotilaiden joukossa tämä tuntui liian suurelta määrältä ollakseen sattumaa. Ongelman laajuuden selvittämiseksi jälkitarkastukseen kutsuttiin kaikki allogeenisen kantasolusiirron lapsuudessaan saaneet nuoret aikuiset. Vapaaehtoisista aikuisista koottiin lisäksi verrokkiryhmä.

Kela-korvaukset puhuttavat lääkäreitä

”Olisiko viisasta, että sairausvakuutusjärjestelmää karsittaisiin ja yhteinen palvelujärjestelmä saatettaisiin niillä rahoilla kuntoon? Yksityistä palvelua voisi hankkia rahalla, jos sitä haluaa,” kysyi Mönkäre kirjoituksessaan osuuspankkiryhmän Chydenius-lehdessä.

Syyte laittomasta lääke-myynnistä Internetissä

Laittoman myynnin kohteena on ollut mm. sildenafiili (Viagra), orlistaatti (Xenical), selekoksibi (Celebrex), finasteriini (Propecia) ja loratadiini (Clarityn) – kaikki myyntitilastojen kärkitiloilla olevia reseptilääkkeitä. Raportin mukaan lääkkeistä kirjoitettiin tietokoneella tekaistu resepti, jossa oli ulkomaalaisen lääkärin nimi.

Yhteispäivystykset ovat päivän trendi

Päivystyspalvelut on luotava vastaamaan paikallisia tarpeita, mutta tällä hetkellä ei välttämättä ole ihan selvää, kenen ehdoilla muutosta tehdään.

Laitoshoidossa olevilla vanhuksilla luultua enemmän dementiaoireita

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevista iäkkäistä potilaista on dementoituneita huomattavasti suurempi osa kuin aiemmat tilastotiedot osoittavat. Tähän tulokseen on tultu Stakesin ja Kelan tutkimuksessa, jossa selvitettiin yli 65-vuotiaiden suomalaisten terveyttä ja toimintakykyä. Dementiaoireita ilmeni tutkimuksessa jopa 90 %:lla laitoshoidossa olevista. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa esiintyi 70 %:lla laitosvanhuksista. Luku on noin 20 % suurempi kuin on päätelty rekistereihin merkittyjen diagnoositietojen perusteella. Lievää dementiaa oli lisäksi 20 %:lla laitoshoidossa olevista vanhuksista. Puolet kaikista laitoshoidossa olevista tarvitsi jatkuvaa valvontaa esimerkiksi muistamattomuuden takia.

Suvi Sariola

Dementia-koordinaattorille voi soittaa vaikka yöllä

-Minulle voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa, lupaa dementiakoordinaattori Kari Pukkila, joka on tehnyt työtään Helsingin Pitäjänmäellä hiukan yli vuoden. Pukkilan ovat työllistäneet Helsingin kaupunki ja Suomen dementiahoitoyhdistys. Kolmivuotisella kokeilulla haetaan käytännön kokemuksia alueellisen dementiakoordinaattorin työstä.

Suvi Sariola

Lyhytaikainen laitosjakso voi lisätä dementiapotilaan ongelmia

Omaishoitajien työn kevennykseksi tarkoitettu dementiapotilaan lyhyt laitoshoitojakso voi olla kaksiteräinen miekka, joka huonosti toteutettuna vain pahentaa potilaan ongelmia.

Suvi Sariola

Tampereella laaja konferenssi 7.- 9. syyskuuta Terveyden edistämisen merkitys kasvaa Euroopan unionissa

Niukentuvat voimavarat ovat tekijöitä, joiden vuoksi EU on erityisen kiinnostunut terveyden edistämisohjelmien tuloksellisuudesta. Euroopan unionin uudessa kansanterveysohjelmassa annetaan aikaisempaa keskeisempi rooli terveyden edistämiselle. Uuden ohjelman merkittäviä teema-alueita ovat kansanterveysongelmien syyt ja terveysinformaatio. Näitä asioita painotti Pohjoismaisen Terveyden edistämistutkimuksen konferenssin avajaispuheessa yksikön päällikkö Matti Rajala, joka työskentelee Euroopan unionin terveyden ja kuluttaja-asioiden direktoraatissa.

Merja Koivuniemi

Reumakongressissa ladattiin toivoa yhdistelmähoitoihin

- Tämänhetkisen tietämyksen perusteella suomalainen nivelreumahoidon linja näyttää tehokkaimmalta ja saakin yhä enemmän maailmallakin kannatusta, sanoo dosentti Timo Möttönen Tyksistä. Suomessahan on jo pitkään perehdytty reuman varhaisvaiheen voimakkaaseen hoitoon, jossa käytetään antireumaatteja ja kortikosteroideja.

Ulla Järvi