76146 osumaa

Fuusion taustalla julkisen sektorin tehostuminen

– Yksityinen terveydenhuoltosektori on aivan uudessa kilpailutilanteessa. Julkinen sektori on pääkaupunkiseudulla tehostanut toimintaansa ja saanut leikkausjonot lähes poistetuksi. HUS on kaikesta huolimatta lähtenyt hyvin liikkeelle, ja yksityissektori on menettänyt paljon leikkauspotilaita, joista raha tulee. Alan omista arvioista poikkeavan näkemyksen fuusioon johtaneista syistä esittää Tampereen yliopiston yrityshallinnon lehtori, Diakonissalaitoksen entinen hallintojohtaja Juhani Kauhanen, joka oli aikanaan myös luomassa Diacor Oy:tä. – Yksityisessä terveydenhoitobisneksessä ei perinteisesti ole vuoltu kultaa, koska ala on työvoimavaltainen ja pääomaköyhä. Sijoitusyhtiöillä lienee ajatuksena hyödyntää suurtuotannon etuja tai muuttaa alaa radikaalisti, tai he katsovat, että vanhusväestön kasvu aiheuttaa rynnäkön yksityissektorille. Kauhanen epäilee muutosten jalkoihin jäävän eniten keskikokoisia lääkäriasemia. – Alalle tulee suuria ja toisaalta jää pieniä lääkäriasemia, jotka ovat joustavia eivätkä tarvitse pääomia. – Uuden Mehiläisen on joka tapauksessa pakko laajentua nopeasti yritysostoin, ja synergiaetujen vuoksi he ostavat keskikokoisia lääkärikeskuksia. Kauhanen ei usko uuden kilpailutilanteen juuri vaikuttavan hintoihin. – Hinnat tuskin putoavat kovin paljon, hinnoilla kilpaileminenhan on huonoin vaihtoehto. – Ymmärrän, että jotkut pitävät Sitran mukaantuloa pahana. Ehkä Sitra näkee tämän voivan tehostaa ei pelkästään yksityistä, vaan myös julkista terveydenhuoltosektoria, kun syntyy kovempi kilpailu, Kauhanen toteaa.

Muuttaako bisnes-henkisyys imagoa ja markkinointia?

– Olen hiukan skeptinen sen suhteen, mitä tällainen ”raaka bisnes” vaikuttaa yksityisen terveydenhuollon imagoon. Liikeyrityksiähän lääkäriasemat ovat olleet tähänkin asti, mutta näin selvä liiketaloudellisuus kuin tähän fuusioon liittyy, koetaan Suomessa vielä ehkä vieraana, arvioi kemiläisen Länsi-Pohjan Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja, LKT Aarne Pasanen Mehiläisen ja Tohtoritalon fuusiohanketta. Pasanen on myös Lääkärikeskusten Yhdistyksen hallituksessa. Häntä arveluttaa, että suuryritystä tulevat johtamaan terveydenhuollon asiantuntijoiden sijasta liikemiehet. – Pelkään, että esimerkiksi terveyspalvelujen markkinointi muuttuu, kun määräysvalta siirtyy liikemiehille. Minun mielestäni tästä olisi syytä keskustella. Tähän asti yksityisen sektorin markkinointi on pysynyt pääosin asiallisena eikä myöskään markkinahenkiselle tarjouslinjalle ole lähdetty. – Yksityissektorilla on myös pyritty kattavaan palvelujen tarjontaan, vaikkeivät kaikki palvelut olisikaan kovin tuottoisia. Saavatko tarjonnassa nyt etusijan parhaiten tuottavat palvelut, Pasanen kysyy. – Yksityissektorin yleiset näkymät ovat Suomessa kohtuullisen hyvät. Julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on suurissa vaikeuksissa, joten uskon, että yksityissektorin volyymi kasvaa, vaikkakaan ei mitenkään räjähdysmäisesti. Tämän fuusion myötä kilpailu kovenee, mutta jos yksityisten palvelujen hyvä taso säilyy ja volyymi sitä myöten kasvaa, yhä useampi lääkäri voi toisaalta saada yksityissektorilta työpaikan.

STRIP-lapset murrosiän kynnyksellä Kymmenvuotias tutkimusprojekti on maailmassa ainutlaatuinen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä selvittävän STRIP-tutkimuksen lapset ovat nyt 9-11-vuotiaita. Jo tähän mennessä tuloksia voi pitää huomattavan merkityksellisinä. Tiiviissä seurannassa olevien lasten tulo murrosikään asettaa tutkijoille kuitenkin uusia haasteita: miten motivoida heidät pysymään mukana vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta.

Ulla Järvi

Kunnallisvaalit ovat terveysvaalit Savonlinnassa vaadittiin lääkintöhallitusta takaisin

- Itä-Suomesta häviää joka vuosi yhden pienen kunnan kokoinen väkimäärä. Totta kai se tuntuu kuntien kukkaroissa, kun veronmaksajat katoavat ja vanhukset jäävät! totesivat lääkärit Savonlinnassa. Lääkäriliiton paikallisosaston järjestämä tiedotustilaisuus terveyspalvelujen tulevaisuudesta kunnallisvaalien alla sai lääkärit puheliaiksi - ja kärjekkäiksi.

Ulla Järvi

Suomalais-pietarilainen yhteistyöseminaari: Tartuntatautialan yhteistyön painopisteet valittu oikein

Suomalais-pietarilaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet jo historiallisten ja maantieteellisten tekijöiden takia. Yhteistyön edellytyksiä vahvistaa suomalaisen lääkärikunnan Venäjä-osaaminen. Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin 180 entisessä Neuvostoliitossa koulutettua lääkäriä, joilla on kielitaitoa ja Venäjän paikallistuntemusta. Yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä koetaan erityisesti tartuntatautien ehkäisyn osalta välttämättömäksi. Venäjällä rekisteröitiin virallisesti lähes 15 500 HIV-tapausta vuonna 1999. Tämän vuoden heinäkuun alussa HIV-tapauksia oli rekisteröity 20 500, mutta todellisuudessa HIV-tartuntoja on huomattavasti virallisia lukuja enemmän.

Aikuistyypin diabeetikoita on hoidettava laaja-alaisesti

Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetesta ei enää voi pitää vain ruokavaliohoitoisena lievänä sokeritautina, sillä tutkimukset ovat osoittaneet taudin vakavuuden nimenomaan valtimosairautena. Hoidossa on puututtava laaja-alaisesti sekä hyperglykemiaan että valtimotaudin riskitekijöihin. Suomen Endokrinologiyhdistyksen syyskuun lopussa järjestämillä Endopäivillä käsiteltiin aikuistyypin diabeetikoiden hoidon näkymiä.

Marianne Jansson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030