Karjaa ja Folkhälsan yrittävät nyt uudella sopimusmallilla

Karjaa ja Folkhälsan ryhtyvät ensi viikolla neuvottelemaan Meltolan terveydenedistämisalueelta ensi vuonna hankittavista palveluista. Neuvottelut käydään ensimmäistä kertaa uudistetun sopimusmallin mukaan: alkuvuodesta sopimusta muutettiin niin, että Karjaa maksaa kiinteän hinnan vain tilaamistaan palveluista.

Suvi Sariola

Hammashuoltoon rahaa muista korvauksista

Julkisesti tuetun hammashuollon laajennus aiotaan rahoittaa osaksi muuttamalla muiden potilasryhmien korvauksia ja omavastuuosuuksia. Valtion talousarvioesityksen mukaan julkisesti tuettu hammashuolto laajenee vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneisiin ensi vuoden huhtikuussa. Nykyään julkinen hammashuolto ulottuu vuonna 1956 syntyneisiin ja sitä nuorempiin.

Ruotsalaistutkimuksessa huomio anestesiologien varhaiseen kuolinikään

Anestesialääkäreillä näyttää olevan vaara kuolla varhaisemmalla iällä kuin muut lääkärit. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa anestesiologien kuolinikä osoittautui 9 vuotta nuoremmaksi kuin erikoislääkärien kuolinikä keskimäärin. Myös kuolemanriski seitsemän vuoden tutkimusjaksolla oli anestesiologeilla keskimääräistä suurempi. Tutkimuksesta kerrottiin Läkartidningenissa elokuun lopussa.

Marianne Jansson

Varsinais-Suomen sh-piiri valmis korottamaan jälkeenjääneitä palkkojaan

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin keskimääräistä alhaisemman palkkatason on tunnustanut jo piirin johtokin. Esimerkiksi lääkärien palkat ovat tilastojen mukaan sh-piirien toiseksi huonoimmat.

TAYS:n laboratoriokeskusmalli, kiitos ei!

Vuoden 1998 lopulla hyväksytyt terveydenhuollon maksuista annetun lain ja asetuksen muutokset mahdollistivat sen, että julkinen sairaala tai terveyskeskus voi periä korkeintaan omia kustannuksia vastaavan maksun sen laboratoriossa yksityislääkärin lähetteellä tehdystä tutkimuksesta. Säädösmuutosten aikaan asialle ei juuri kukaan lotkauttanut korvaansakaan. Nyttemmin keskustelun myrskynsilmään on kuitenkin joutunut TAYS:n ratkaisu. TAYS muodosti laboratoriostaan kuntayhtymän omistaman liikelaitoksen, Laboratoriokeskuksen, joka pyrkii perustamisasiakirjojensa mukaan sumeilematta saamaan 30 % tuloistaan sairaanhoitopiirin toimintaan liittymättömästä ulkoisesta laskutuksesta. Laboratoriokeskus myy Tampereella palvelujaan em. julkisen terveydenhuollon maksusäädösten muutosten mahdollistamana siis myös yksityishenkilöille. Kela tulkitsee nämä maksut sellaisiksi, että niistä ei suoriteta potilaalle sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia.

Taito Pekkarinen

Nej tack till laboratoriecentral enligt Tammerforsmodellen!

De förändringar av lagen och förordningen om klientavgifter inom social- och hälsovården som gavs i slutet av 1998 gjorde det möjligt för offentliga sjukhus eller en hälsocentraler att för undersökningar som efter remiss av privatläkare görs i vårdinrättningens laboratorium ta ut högst en avgift som motsvarar kostnaderna för produktion av servicen. Då författningarna ändrades var det just ingen som höjde på ögonbrynen, men nu har det förfarande som införts vid Tammerfors universitetssjukhus blivit föremål för häftig debatt. Sjukhuset har nämligen ombildat sitt laboratorium till ett affärsverk, Laboratoriokeskus (Laboratoriecentralen), som ägs av samkommunen och som försöker få cirka en tredjedel av sina inkomster genom extern fakturering av undersökningar som inte hör till sjukhusdistriktets verksamhet. Laboratoriecentralen säljer sålunda sina tjänster i Tammerfors även till privatpersoner i enlighet med de ändrade klientavgiftsförfattningarna. Enligt FPA :s tolkning berättigar dessa avgifter inte patienten att få återbäring som avses i sjukförsäkringslagen.

Taito Pekkarinen

Väkivaltatilanteet ja niihin varautuminen terveydenhuollossa

Väkivaltaa ja sen uhkaa esiintyy terveydenhuollon työssä enemmän kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Myös väkivaltaan liittyvät työtapaturmat ovat yleisempiä. Fyysinen väkivalta on oleellinen vaaratekijä, jonka seurauksena voi pahimmillaan olla jopa hengen menetys. Jo väkivallan uhka kuormittaa työntekijöitä henkisesti ja saattaa lisätä työuupumusta sekä heikentää työviihtyvyyttä. Väkivaltatilanteisiin työpaikalla voi varautua rakenteellisten ratkaisujen ja turvatekniikan avulla. Tehokkaaseen väkivaltariskien hallintaan kuuluvat myös työnjako, toimintatavat, ohjeet, koulutus, seuranta ja jälkihoito.

Kaija Leena Saarela, Nina Isotalus

Naevus sebaceus Taliluomi

Kun äiti hoitaa uutta omaa

Jukka Suhonen

Fyysinen passiivisuus ja terveysliikunta - ongelma ja ratkaisumahdollisuus

Yhä yleistyvän istumatyön vastapainoksi tarvitaan liikkumista joko työmatkoilla tai vapaa-aikana, muuten fyysisen passivoitumisen vaikutukset näkyvät yhä selvempinä kansanterveydellisinä ongelmina. Terveysliikunnan tulisi olla osa jokaisen ihmisen päivittäistä toimintaa. Yhteiskunta suhtautuu terveysliikuntaan periaatteessa myönteisesti, mutta ihmisten aktivoiminen liikkeelle vaatii kunnollisia edellytyksiä, kuten turvallisia ja rauhallisia paikkoja tavanomaisten liikuntamuotojen harjoittamiseksi päivittäisessä elinympäristössä, kevyen liikenteen väyliä ja liikuntaa edistäviä palveluja.

Ilkka Vuori

Toiminnallisista somaattisista oireista kärsivien kognitiivinen hoito Kokeilu aikuispsykiatrian yksikössä

Toiminnallinen ruumiillinen oireilu on yleinen ongelma, ja siitä kärsivien potilaiden tutkimuksiin ja hoitoyrityksiin käytetään valtavasti voimavaroja. Osalla potilaista oireet loppuvat aikanaan, mutta pitkään jatkuvassa oireilussa hoidon tulokset ovat huonoja. Viime vuosina lyhyistä psykoterapioista on saatu toiveita herättäviä tuloksia tämän potilasryhmän hoidossa. TYKS:n psykiatrian klinikassa vuosina 1995-98 toteutetussa kokeilussa kehitettiin toiminnallisista somaattisista oireista kärsiville potilaille soveltuva lyhyt kognitiivinen arviointi- ja hoitomalli ja henkilökuntaa koulutettiin kognitiivisen lyhytterapian käytäntöön.

Päivi Niemi, Erkki Äärelä