Pioglitatsoni hyväksytty EU:ssa

Euroopan lääkevalmistekomitea (CPMP) on esittänyt pioglitatsonin (Actos, Takeda) hyväksymistä aikuisdiabeteksen hoitoon, mutta vain yhdistettynä sulfonyyliureoihin tai metformiiniin. Lautakunta hylkäsi aikaisemmin toisen glitatsonin, rosiglitatsonin, jolle oli esitetty käyttöä sekä yhdistelmähoitona että monoterapiana, koska tällainen käyttötarkoitus katsottiin liian laajaksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Viisastenkiveä etsimässä

Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikaan, soveltuu tyhmälle kunnia kirjoitti jo Salomon aikanaan. Ihminen on kautta aikojen etsinyt viisautta, halveksinut hulluutta ja ihannoinut älyä. Myös uusimmat tutkimusmenetelmät on valjastettu älyn tavoittamiseen. Tässä kirjoituksessa kerrotaan geenimuunnellusta superhiirestä ja tutustutaan yritykseen paikantaa aivoista älyalue.

Lihavuuden ehkäisy terveydenhuollossa

Lihavuus on yleinen sairauksien aiheuttaja, jonka yleistymistä monet nyky-yhteiskunnan olosuhteet suosivat. Sen hallinnassa on avainasemassa tehokas ehkäisy. Lääkäreillä ja muulla terveydenhuoltohenkilöstöllä on tärkeä tehtävä ehkäisytyössä sekä vastaanotoilla, neuvoloissa että terveydenhuollon vaikuttajina.

Pertti Mustajoki

Osuuko koulutus tarpeeseen? Lähihoitajan tapaus

Ensimmäinen vaikeus ovat ammattinimikkeet. Tämän päivän työelämässä on runsaasti ennen tuntemattomia nimikkeitä, ja niiden rinnalla ikivanhoja nimikkeitä kuten lääkäri ja sairaanhoitaja. Mihin sijoittuu uusi nimike lähihoitaja?

Martti Häikiö

Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm: Valtionosuusjärjestelmä ei ota huomioon kasvukuntia

- Käyttökustannusten valtionosuusjärjestelmä ei ota huomioon kasvukuntia. Laskentaperusteissa käytetään toteutuneita väestömääriä, vaikka asukkaat tarvitsevat palveluja heti, sanoo Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm.

Tuomo Saarikko

Terveyskeskuksen johtamisen peli ja pelaajat

Terveyskeskus on asiantuntija- ja palveluorganisaation yhdistelmä, jonka johtamisessa henkilöstöjohtaminen on tullut hallinnointia tärkeämmäksi. Moniammatillinen tiimityön merkitys kasvaa palvelujen kehittämisessä. Autonomisissa tulosyksiköissä korostuvat henkilöstön itsenäinen päätöksenteko ja vastuu. Tulosjohtamisen ongelmana on pääpainon asettaminen taloudellisiin tavoitteisiin ja suoritteisiin toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen asemesta. Luottamushenkilöjohdon työskentelyä tulisi kehittää byrokraattisesta

Ilkka Winblad

Väitöskirjan yhteenveto-osa - väkisin väännetty vai työn kruunaus?

Valtaosa suomalaisista väitöskirjoista on niin sanottuja osajulkaisukirjoja, jotka koostuvat kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuista artikkeleista ja yhteenveto-osasta. Yhteenveto-osan rakenne ja sisältö eivät ole täysin vakiintuneita, jolloin kirjoittajan luova ja itsenäinen panos korostuvat. Hyvässä yhteenveto-osassa päivitetään kirjallisuuskatsaus, kytketään osajulkaisut toisiinsa, liitetään tutkimustulokset uusimpaan tietoon tutkimusalueesta, esitetään tieteelliset ja mahdollisesti kliiniset päätelmät sekä hahmotellaan jatkotutkimuksia. Yhteenveto-osan kirjoittaminen lisää väittelijän itsenäistä tutkijankypsyyttä ja on silta tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan.

Matti Isohanni

Afasian kartoituksessa puuttuu yhteinen kieli

Afasian seurannan kannalta on välttämätöntä tehdä jokaiselle vuoden kuluttua sairastumisesta kattava afasiatesti. Afasiatutkimuksen puuttuminen on samaa kuin neurologisen statuksen puuttuminen aivohalvaukseen sairastuneilta. Tutkimuksessa on perusteltua käyttää yhtenäistä ja kansainvälisestikin tunnettua menetelmää.

Arto Nuutila, Kristiina Sarmas

Irti suunnitelmataloudesta laboratorioalalla

Laboratorioalan kansainvälinen kehitys kulkee kohti suuria verkottuvia tuotantoyksiköitä, joissa on mahdollista hyödyntää tehokkaasti nykyaikaisia automaattilaitteistoja. Tämä rakennemuutos on alkanut myös Suomessa, mutta hitaasti. Kuten missä tahansa automatisoitavassa tuotannossa, laboratorioissa suuret näytemäärät alentavat yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia, ja laadunhallinta helpottuu. Jotta kustannustehokkuuden kasvu heijastuisi myyntihintoihin ja tuottaisi hyötyä myös palveluiden käyttäjille, tarvitaan lisäksi kilpailua palveluntuottajien välille. Tältä osin tilanne on Suomessa ongelmallinen. Laboratorioita on erittäin paljon, ja pienetkin tuotantoyksiköt ovat hyvin omavaraisia. Vain noin 5-10 % terveydenhuollossa tarvittavista laboratoriopalveluista kilpailutetaan. Lähes kaikki palvelut hankitaan, tuotetaan tai niiden tuottamista tuetaan julkisella rahoituksella, joten ongelma on yhteiskunnallinen. Niin ovat sen syytkin.

Ari Miettinen

Pippingsköld, Joseph Gustavi (1760-1815) - kirurgian professori ja terveydenhuollon uudelleen järjestäjä

Joseph Pippingsköld (vuoteen 1812 Pipping), joka syntyi vuonna 1760, tuli ylioppilaana Turun akatemiaan vuonna 1776. Hän opiskeli ensin luonnontieteitä ja sen jälkeen lääketiedettä Johan Haartmanin johdolla. Pippingsköld suoritti vuonna 1781 filosofian kandidaatin tutkinnon.

Arno Forsius