76146 osumaa

Mikrokirurgiset rekonstruktiot suu- ja nielusyövän hoidossa

Pään ja kaulan alueen syöpäkirurgiassa ovat mikrovaskulaaritekniikkaan perustuvat rekonstruktiomenetelmät muuttaneet potilaan kuntoutumista merkittävästi. Laajatkin kudospuutokset voidaan nykyään korjata sekä toiminnallisesti että esteettisesti paremmin kuin ennen. Nielemiseen, hengitykseen, puheeseen ja kosmeettisiin tekijöihin liittyvät ongelmat asettavat suuret vaatimukset leikkausmenetelmille ja moniammatilliselle hoitoyhteistyölle. Leikkaukset tulisi keskittää yksiköihin, joissa on riittävä erikoisosaaminen ja välineistö.

Erkki Suominen, Antti Mäkitie

Rullaluisteluvammat ja niiden ehkäisy

Rullaluistelun suosio on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja Suomessakin harrastajia on useita satoja tuhansia. Lajin suosion kasvaessa myös vammojen määrä on moninkertaistunut. Suurin osa vammoista ei vaadi lääkärin hoitoa, mutta sairaalahoitoa tarvitsevat vammat ovat usein vakavampia kuin monessa muussa lajissa. Tyyppivamma rullaluistelussa on rannemurtuma. Kypärän sekä ranne-, kyynär- ja polvisuojien on osoitettu ehkäisevän vammoja, ja niiden käyttöä tulisi edistää. Kuntien päättäjien tulisi lisäksi ottaa huomioon rullaluistelijoiden suuri määrä kevyen liikenteen väylien ja liikuntapaikkojen suunnittelussa sekä kunnossapidossa.

Mika Salonen, Jari Parkkari, Pekka Kannus

Atyyppinen kasvokipu - kohti tarkempaa diagnostiikkaa

Atyyppiseksi kasvokivuksi nimitetään kroonista kasvojen alueen kipua, johon ei liity selkeitä patologisia muutoksia ja johon mikään muu tunnettu kasvokipudiagnoosi ei sovi. Kiputilan taustasta on esitetty erilaisia näkemyksiä eikä yksimielisyyteen ole päästy. TYKS:n kipuklinikan tutkimuksissa todetut poikkeavat räpäysheijastelöydökset atyyppisillä kasvokipupotilailla viittaavat siihen, että osalla potilaista kipujen taustalla on neuropaattisia tekijöitä. Toisaalta diagnoosi osoittautui heterogeeniseksi ryhmäksi mekanismeiltaan erilaisia kipuja.

Heli Forssell, Satu Jääskeläinen, Olli Tenovuo

Lyhyesti: Borrelioosi kytee koirissa pitkään

Reinhard Starubingerin työryhmä on osoittanut, että Borrelia burgdorferin DNA:ta löytyy infektoiduista ja antibiooteilla hoidetuista koirista kuukausien kuluttua hoidon jälkeen. Tutkimuksessa infektoitiin punkkien avulla 16 beaglea, joista 11 kehitti toistuvina episodeina ilmenevän artriitin. Neljän kuukauden kuluttua infektiosta osa koirista hoidettiin antibiooteilla. Runsaan vuoden kuluttua infektion alusta borrelian DNA:ta löytyi geenimonistuksella kaikista koirista, viljelemällä bakteeri löytyi vain hoitamattomien ryhmästä. Onko DNA:n löytyminen vain merkityksetön jäänne vai merkki kytevästä infektiosta? Veikkaisinpa jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Muuttuvat julkaisut

Moni lehti julkaisee osan materiaalistaan elektronisesti siten, että samoista artikkeleista vain lyhennelmät löytyvät painetusta lehdestä. Pediatrics-lehti teki maaliskuun 2000 numerossaan uuden aluevaltauksen julkaistessaan artikkelin, joka käsitteli kotona tehtävän videoinnin hyödyllisyyttä astmaa sairastavien lasten ja nuorten seurannassa. Videosta olikin hyötyä, sillä se paljasti mm. altistumisen tupakansavulle, lääkkeiden väärän annostelun sekä muita aiemmin piiloon jääneitä asioita. Painetussa lehdessä on pysäytettyjä kuvia kodeista, mutta lehden elektronisilta sivuilta videonauhoitteet löytyvät kokonaisina ja varsin havainnollisina. Siis liikkuvaa kuvaa julkaisussa. Mitähän seuraavaksi?

Per Ashorn

Lyhyesti: Maho mato

Eipä ole ihmisen oveluudella rajoja! Kun ei pystytä parasiittimatoon lääkkeillä, niin tapetaanpa antibiootilla madon sisältä hyötybakteerit ja tehdään siitä maho. Doksisykliinihoito hävitti nimittäin jokisokeutta aiheuttavan sukkulamadon endosymbioottisen Wolbachia-bakteerin. Tämä omituinen bakteeri pystyy säätelemään lisääntymistä monissa loisissa ja hyönteisissäkin. Sukkulamato ei ehkä doksisykliinillä kuole, mutta on steriili. Muistuu mieleen juttu kansainvälisestä hyttysen ampumiskilpailusta: suomalaisen laukauksen jälkeen hyttynen vielä lensi, mutta eipähän lisääntynyt.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Kloonivasikat eivät vanhenekaan ennen aikojaan

Jokin aika sitten kerrottiin, että kuuluisa kloonilammas Dolly oli jo syntyessään vanha, eli sen ikäinen kuin kloonauksessa käytetyn tuman luovuttanut eläin. Se oli saanut emoltaan jo valmiiksi kuluneet telomeerit, joiden mitta ratkaisee jäljellä olevien solujakatumisten lukumäärän. Kloonaajat ovat nyt hyvää vauhtia toipumassa hetkellisestä masennuksestaan, kun on käynyt ilmi, että kloonattujen vasikoiden telomeerit ovatkin ihan uuden veroisia. Mitään selitystä havainnon tehneet tutkijat eivät ilmiölle keksineet. Jäämme jännityksellä odottamaan, kumpaa ihminen muistuttaa tässä suhteessa enemmän, nautaa vai lammasta.

Matti Viljanen

Keuhkoahtaumatautia sairastavien steroidihoito: olisiko kuitenkin apua pahenemisvaiheiden estoon?

Britit ovat julkaisseet ISOLDE-monikeskustutkimuksen, jossa selvitettiin kaksoissokkoasetelmassa 18 sairaalassa yhteensä 751 tupakoivan tai tupakoineen 40-75-vuotiaan keuhkoahtaumatautipotilaan hoitotuloksia annettaessa heille hengitettävää flutikasonia 500 myyg kahdesti päivässä tai lumelääkettä muun hoidon ohella (salbutamoli, ipratropiumbromidi). Tutkimuksen hoitoaika oli kolme vuotta ja tärkeimmät selvityksen kohteet FEV1-tason lasku, terveystilanne, sairauden pahenemisvaiheiden määrä sekä hengityselinperäisistä syistä tapahtuneet vetäytymiset tutkimuksesta.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030