Hammaslääketiede 2000: Mitä amalgaamin tilalle?

Hammashoidossa on lähiaikoina edessä suururakka, kun 1960- ja 70-luvulla tehdyt amalgaamipaikat on uusittava. Amalgaamisukupolvella on paljon paikattuja hampaita, ja nyt olisi ratkaistava, mitä materiaalia uusiin paikkoihin käytetään. Hampaan väriset yhdistelmämuovit ja lasi-ionomeerit ovat jo lähes syrjäyttäneet amalgaamin Suomessa, mutta samalla on jouduttu tinkimään paikkojen kestävyydestä, sillä muovit kutistuvat, kuluvat ja murtuvat helpommin.

Markku Saraste palkittiin

Suomen kliinisen fysiologian yhdistys ry. palkitsi 29.4.2000 Hanasaaressa XXIV Kliinisen fysiologian päivien yhteydessä Arto Uusitalo -palkinnolla kliinisen fysiologian erikoislääkärin Markku Sarasteen ansiokkaasta ja uraauurtavasta työstä sydämen ultraäänitutkimusten alalla. Viime aikoina hänen työssään on erityistä mielenkiintoa herättänyt dopplertekniikan käyttäminen koronaarisuonten kuvantamisessa. Markku Saraste työskentelee Turun yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian osastolla.

Dialyysihoidossa 1100 potilasta vuoden alussa

Dialyysihoitoa saavien, munuaisten kroonista vajaatoimintaa sairastavien määrä kasvaa vuosittain 4-8 %, ja kasvutahti näyttää kiihtyvän. Tämän vuoden alussa dialyysihoitoa sai Suomessa kaikkiaan 1117 potilasta.

Stakesilta, KTL:lta ja Lääkelaitokselta johtokunnat pois

Stakesin, Kansanterveyslaitoksen ja Lääkelaitoksen johtokunnat aiotaan lakkauttaa ja siirtää tehtävät virastojen ja laitosten päälliköille. Virastot itse puoltavat lakkauttamista.

Kardiologit vaativat lisää resursseja

Iäkkäitä sepelvaltimotautipotilaita on Suomessa enemmän kuin koskaan. Hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta heitä voitaisiin hoitaa entistä paremmin. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut kardiologien palvelujen saatavuus. Suomen resurssit ovat tuntuvasti pienemmät kuin muualla Euroopassa. Miksi, Suomen Kardiologisen seuran puheenjohtaja, professori Heikki Huikuri OYS:sta?

Ulla Järvi

Henkilöstötilinpäätökset maan tavaksi

Henkilöstötilinpäätöksiä on tehty Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Julkisella sektorilla tilinpäätöksiä ovat tehneet edistyneimmät kunnat ja erilaiset kuntayhtymät, toiminta on myös tuttua yksityisellä sektorilla. Suomen Kuntaliitto on pyrkinyt edistämään asiaa erityisen aktiivisesti, se antoi mm. jo vuonna 1997 asiasta suosituksensa kunnallisten palvelujen tuottamista varten. Asia sai tuntuvasti lisää painoarvoa, kun valtioneuvosto hyväksyi viime vuoden lopulla asiakirjan Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman 2000-2003. Tässä ohjelmassa henkilöstötilinpäätösten hyödyntäminen kirjataan välineeksi, jolla pyritään lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta.

Taito Pekkarinen

Personalbokslut borde bli rutin

Sedan mitten av 1990-talet har det förekommit s.k. personalbokslut i vårt land. De mest progressiva kommunerna och några samkommuner har varit föregångare i den offentliga sektorn, men personalbokslut har också introducerats i privatsektorn. I synnerhet har Finlands Kommunförbund aktivt främjat användningen av personalbokslut och utfärdade bl.a. redan år 1997 en rekommendation i saken med tanke på kommunernas produktion av tjänster. Frågan fick ytterligare tyngd då statsrådet i slutet av fjolåret godkände ett mål- och verksamhetsprogram för hälso- och sjukvården och socialtjänsten för åren 2000-2003. I programmet betonas personalbokslutets betydelse i den process som syftar till att göra vården och socialtjänsten mera ekonomisk och effektiv.

Taito Pekkarinen

Paniikkihäiriöpotilaiden ryhmämuotoinen hoitomalli

Paniikkihäiriö on vakava ja yleinen ongelma. Sitä voidaan nykyisin hoitaa lukuisilla eri lääkkeillä, mutta paniikkihäiriön hoitoon on kehitetty myös psykologisia hoitomalleja, jotka ovat ulkomaisissa tutkimuksissa osoittautuneet varsin tehokkaiksi. Suomessa nämä psykologiset hoitomuodot ovat jääneet valitettavan vähäiselle huomiolle.

Jarkko O. Rantanen, Markku Partinen, Soili Kajaste, Mikael Ojala

Nivelreuman kuntoutustarpeen arviointi

Nivelreuman laitoskuntoutusjaksolla haetaan moniammatillisesti ratkaisumalleja sairauden aiheuttamiin ongelmiin. Eri alojen asiantuntijoiden toimenpiteiden tavoitteena on parantaa nivelreumaa sairastavan yleiskuntoa, toimintakykyä ja elämänlaatua. Kirjoituksessa pyritään antamaan arviointiperusteita nivelreumaa sairastavan lääkinnällisen kuntoutuksen suunniteluun käytettävissä olevan tutkimustiedon ja hoitokeinojen valossa. Kuntoutuksen perusteena tulee olla kliininen näkemys potilaan kuntoutuksen mahdollisuuksista ja tavoitteista - ottaen huomioon myöskin aiemmat hoitokokemukset ja potilaan näkemys.

Jorma V. Viitanen

Kollageenien geenivirheet rusto- ja selkäsairauksissa

Tyypin II, IX ja XI kollageenit ovat rustokollageeneja. Tyypin II kollageenia on yli 50 % kaikista ruston ja 20 % nikamavälilevyn ytimenkin proteiineista. Johtuen tyypin II kollageenin määrällisestä ja myös toiminnallisesta tärkeydestä, sitä koodittavan geenin virheiden on osoitettu johtavan useimmiten vakaviin perinnöllisiin rustosairauksiin. Tyypin IX ja XI kollageeneja on selvästi vähemmän kuin tyypin II kollageenia rusto- ja välilevykudoksissa. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet selvästi, että näitä kollageeneja koodittavien geenien mutaatiot voivat aiheuttaa kohtalaisen lieviä mutta yleisiä sairauksia, kuten välilevytautia.

Leena Ala-Kokko