78622 osumaa

Tupakkavieroitus-lääkkeestä varoitus

Tupakasta vieroittamiseen useissa EU-maissa - mutta ei ainakaan toistaiseksi Suomessa - hyväksytyn, myös masennuslääkkeenä käytetyn bupropionin (Zyban) turvallisuuskokemuksia selostettiin aikaisemmin tällä palstalla (ks. SLL 2001;56:1396). Nyt Britannian lääkelaitos (Medicines Control Agency, MCA) on todennut, että lääkkeen käyttöön on raportoitu liittyneen yhä enemmän kuolemantapauksia. Laitos on vastaanottanut 4 986 lääkkeen käyttöön liittynyttä haittavaikutusilmoitusta, joista 35 oli kuolemantapauksia. Arviolta 360 000 henkilöä on käyttänyt bupropionia Britanniassa. Britannian lääkelaitos toteaa, että valmistetta määrätään usein potilaille, joilla tupakointi aiheuttaa lisääntyneen sairastavuusriskin, ja enemmistössä kuolemantapauksista potilaalla oli jokin myötävaikuttava sairaus. Valmiste on asetettu erityiseen turvallisuusseurantaan ja lääkäreitä kehotetaan noudattamaan tarkoin tuoteselostetta valitessaan niitä potilaita, joille he määräävät Zybania tupakasta vieroittamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hoitoon liittyvät haittatapahtumat ja virheet ilmoitettava Britanniassa

Britannian terveysministeriö käynnistää ilmoitusvelvollisuuden terveydenhuoltojärjestelmän piirissä sattuneille haitallisille hoitotapahtumille, erehdyksille ja virheille. Vuosittain näitä arvioidaan olevan noin 850 000, eli niiden osuus sairaalaanotoista olisi noin 10 %. Tämä aiheuttaa tuntuvan lisän terveydenhuollon menoihin. Lääkityksen virheitä on arviolta 25 % tapauksista, ja sen vuoksi esitetään selvennyksiä lääkevalmisteiden pakkauksiin ja tuoteselosteisiin, erityisesti solunsalpaajien ja verivalmisteiden. Perustettava kansallinen potilaan turvallisuuslaitos tulee keräämään ja analysoimaan ilmoitukset sekä esittämään ehkäisykeinoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Käynnit yksityisillä gynekologeilla: lisätutkimuksia kaipaava alue

Lähes kaikki gynekologit pitävät yksityisvastaanottoa ja neljännes heistä on päätoimisesti yksityislääkärinä. Potilaiden käynnit gynekologin vastaanotolla muodostavat vajaan viidenneksen kaikista käynneistä yksityislääkärillä. Säännöllinen gynekologin vastaanotolla käyminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla, eteläsuomalaisilla ja paremman koetun terveyden omaavilla. Naiset maksavat itse huomattavan osan käynneistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Kirjoittajien mielestä olisi tärkeää jatkossa selvittää, onko nykyinen käytäntö optimaalista naisten ja yhteiskunnan resurssien käyttöä.

Elina Hemminki, Kati Tanninen

Postoperatiivisen tromboosiprofylaksian puutteellisuus potilasvahinkona

Operatiiviseen toimintaan liittyy yhtenä riskinä leikkauksen jälkeisen immobilisaation aiheuttama tromboosialttius. Tätä tromboosialttiutta voidaan estää asianmukaisella veren hyytymisjärjestelmään vaikuttavalla lääkityksellä. Kirurgiseen toimintaan liittyy toisaalta merkittävä vuotoriski, joten joissain tilanteissa veren hyytymistä heikentävän hoidon aloittaminen on vasta-aiheista. Käytännöt sen suhteen, millaisen riskin potilailla ja millaisten operaatioiden yhteydessä tromboosiprofylaksia aloitetaan sekä miten tromboosiprofylaksia käytännössä toteutetaan vaihtelevat keskuksittain. Postoperatiivisen tromboosiprofylaksian asianmukainen toteuttaminen on ollut potilasvahinkolautakunnan arvioitavana useissa tapauksissa, joista joissain kysymys on ollut jopa potilaan menehtymisestä keuhkoemboliaan suhteellisen vähäriskisenä pidetyn operaation jälkeen.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

CP:n yleiskokous Brysselissä

Standing Committee of European Doctors (CP) yleiskokous pidettiin Brysselissä 26-28.4. Itävaltalainen tri Brettenthaler valittiin yksimielisesti järjestön seuraavaksi puheenjohtajaksi kaudelle 2002-2003. Mielenkiintoisia olivat CP:n puheenjohtajan Markku Äärimaan aloitteet pohtia CP:n asemaa ja toimintaa suhteessa muihin Euroopan tasolla toimiviin lääkärijärjestöihin ja ottaa komission lääkärikoulutuksen neuvoa-antavan komitean (ACMT) tehtävät ammattikunnalle.

Mia Mäkinen

Kliinisen päätöksenteon teoriaa

Henrik Wulffin kliinistä päätöksentekoa käsittelevä kirja on ehtinyt jo kolmanteen painokseen. Ensimmäinen on vuodelta 1976. Kolmanteen painoksen tekijäksi on tullut myös pohjoismaisen Cochrane-keskuksen johtaja Peter Gøtzsche, kun aiemmin kirja on ollut yksin Wulffin varassa. Gøtzschen panos liittyy kuitenkin lähinnä hoitokokeita koskevaan osaan, joka ei ole aivan kirjan keskeisintä antia. Kirja ei painosten myötä ole paisunut kohtuuttomasti, vaan mahtuu edelleen noin 200 sivuun.

Anssi Auvinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat