Taiteilijan tavoitteet tutkijan näkökulmasta

Sekä tieteessä että taiteessa on eräitä keskeisiä perusprinsiippejä, jotka ovat niille yhteisiä. Sekä taiteilija että tutkija asettavat itselleen tavoitteen, johon päästäkseen heidän on saatava tiedollinen ja taidollinen valmius sekä kerättävä oma aineisto.

Antti Hernesniemi

Odotettu, odotukset täyttävä kotimainen oppikirja

Käsikirurgiaa on luultu pikkukirurgiaksi, niin kuin pikku kirurgit edelleen luulevat. Tämä aikanaan professori Soloselta kuulemani lausahdus kuvaa vanhemman kirurgipolven arvostusrasitetta, joka nykyisen kirurgikunnan piiristä on oletettavasti poistunut. Käsikirurgien yleistyessä ja käsikirurgian itsenäistyttyä omaksi erikoisalakseen on käsikirurgia saavuttamassa ansaitsemansa aseman. Tähän tarkoitukseen on esiteltävällä oppikirjalla odotettua merkitystä.

Seppo Nieminen

Asiantuntevasti tehty käsikirurgian kirja

Uuden käsikirurgian oppikirjan ilmestyminen on luonnollista nykytilanteessa. Käsikirurgia omana erikoisalanaan on nostanut merkitystään jatkuvasti. Itse käsikirurgia on vakiinnuttanut asemansa Suomessa pitkän kehityskaaren kautta. Ala alkoi saada huomiota, kun 1970-luvun alussa perustettiin ensimmäinen käsikirurgian osasto Invalidisäätiön sairaalaan Helsinkiin. Suomen Käsikirurgiyhdistyksen perustaminen vuonna 1976, hyväksyminen suppeaksi erikoisalaksi 1981 ja nykyään oma itsenäinen lääketieteen erikoisala ovat olleet merkkipaaluja kehityskaaressa. Käden vammojen ja sairauksien tuntemuksen ja hoitomuotojen lisääntyminen on ollut nopeaa. Alan sisältöä on voimakkaasti muuttanut mikrokirurgisten tekniikoiden kehittyminen, ja näin ollen ajan tasalla olevalle oppikirjalle on ollut selkeä tilaus olemassa.

Jan Lassus

Tubianan käsikirjan viides osa englanninkielisenä

Teoksen viides osa ilmestyi englanninkielisenä laitoksena monien lykkäysten jälkeen 1999. Tällöin ensimmäisen osan ilmestymisestä oli kulunut jo 18 vuotta ja edeltävä neljäs osakin oli 8 vuoden ikäinen. Nyt tämä jättiläismäinen käden käsikirja on valmis. Vaikka kyseessä onkin käden eikä käsikirurgian käsikirja, on viimeinen osa edeltäjiensä tapaan miltei yksinomaan käsikirurgiaa sisältävä.

Kauko A. Solonen

Signe Löfgren (1897-1969) - legendaarinen silmälääkäri

Signe Löfgren oli Viipurissa ja Lahdessa elämäntyönsä tehnyt silmälääkäri, joka nautti harvinaislaatuista arvostusta potilaiden, ammattikunnan, työtoverien, ystävien ja lähimmäisten keskuudessa.

Arno Forsius

Jatkuvaa ammatillista kehittymistä

Osallistuin toukokuun alussa Euroopan nuorten lääkärien (Permanent working group of European Junior Doctors PWG) täydennyskoulutusta koskevaan kokoukseen. Kokouksessa julkistettiin myös PWG:n täydennyskoulutusta koskevat periaatteet. Nuorison kokouksessa viljeltiin samoja lyhenteitä ja samaa koulutusliturgiaa kuin isoisempienkin kollegoiden ja virallisten tahojen lausumissa. Lyhenne CME tarkoittaa continuos medical education ja CPD puolestaan continuos professional development.

Kati Myllymäki

Yksityistoiminta yleisessä sairaalassa

Vuosien mittaan Suomessa on pohdittu suuren osan vuorokaudesta käyttämättömänä olevan sairaalakapasiteetin, lähinnä leikkaussalien, käytön tehostamista. Taustalla ovat olleet useiden operatiivisten alojen jopa sietämättömän pitkät leikkausjonot. Keinoiksi on esitetty mm. leikkaussalien ja leikkaussalihenkilökunnan kaksi- tai kolmivuorotyötä, lisäleikkauksien järjestämistä ylimääräisen rahoituksen avulla sekä leikkaussalien vuokraamista ulkopuoliselle, yksityiselle taholle. Vuorotyötä ei ole katsottu mahdolliseksi sen vaatiman huomattavan lisähenkilömäärän sekä lääkärien voimakkaan vastustuksen takia. Kuntien jatkuva rahapula taas rajoittaa jonojen purkuleikkauksia iltatyönä ns. lisä-VES:n avulla, vaikkakin rajoitetuilla sektoreilla tätä keinoa on käytetty hyvällä menestyksellä. Yksityistä toimintaa on ollut ja on edelleen rajoitetusti lähinnä muutamissa aluesairaaloissa polikliinisen yksityisvastaanoton puitteissa, jolloin erikseen nimetyillä lääkäreillä on oikeus pitää yksityisvastaanottoa sairaalan tiloissa. Keskus- tai yliopistosairaaloissa tällainen toiminta ei ole ollut mahdollista.

Timo Raatikainen

Paikallinen sopiminen on markkinaehtoista pakkosopimista

Paikallinen sopiminen työsuhteen ehdoista on viime vuosina selvästi yleistynyt mutta myös muuttunut. Paikallista sopimista ja sen muutosta tutkinut valtiotieteen lisensiaatti Sakari Timonen puhuu markkinaehtoisesta pakkosopimisesta, jossa sopiminen on työntekijälle ja työnantajalle yhtä vähän vapaaehtoista. Siinä sanelijana ovat markkinavoimat: jos yritys ei pysty paikallisilla sopimuksilla vastaamaan markkinoiden tarpeisiin, asiakkaat siirtyvät muualle. Niinpä työnantajat tekevät sopimuksia yrityksen kaatumisen pelossa, työntekijät työpaikkojen menettämisen pelossa.

Suvi Sariola

Täydennys vuosilomasopimuksen tulkintaan

Kuntasektorin vuosilomajärjestelmä uudistettiin 1.4.99 alkaneen lomanmääräytymisvuoden alusta. Uudistettu sopimus on sisällytetty kokonaisuudessaan uuden KVTES:n vuosilomalukuun. Ensimmäisen kerran uusien määräysten mukaiset lomat annetaan laajasti kuluvan vuoden lomakautena 2.5.-30.9.2000. Vuosilomasopimuksen sisältöä on selostettu viimeksi Lääkärilehden numerossa 11/2000. Tällöin on käsitelty myös sopimuksen 3 ja 4 pykälä:ien sisältöä, jotka koskevat täyden lomanmääräytymiskuukauden sisältöä ja työssäolopäivien veroisten päivien luetteloa. Erilaista tulkintaa on esitetty sen suhteen, mikä merkitys päivystyksen aktiivivapaalla on täyttä lomanmääräytymiskuukautta laskettaessa.

Taisto Rautpalo

Viestintää yhä enemmän internetin kautta: Akava uudisti www-palvelunsa

Akava julkisti toukokuussa uuden version www-palvelustaan. Se on rakennettu portaalin omaiseksi, akavalaisen tiedon lähteeksi.