Lääketeollisuuden seminaarissa todettiin: Lääkehuoltoa ja terveydenhuoltoa kehitettävä pitkäjänteisesti

Lääketeollisuus ry:n helmikuussa järjestämässä seminaarissa pohdittiin lääkealan keskeisiä ongelmia osana terveydenhuoltoa.

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto ehdottaa: Yksityislääkäritoiminta valinnaiseksi perusopintoihin

Lääkäriliitto on tehnyt Helsingin yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle aloitteen yksityislääkäritoiminnan sisällyttämisestä valinnaisena vapaaehtoisena kurssina perusopintoihin. Aloite on myötätuulessa, ja liitolta on pyydetty konkreettista ehdotusta opintojen sisällöksi.

Lääkäri ei saa suostua mihin hoitoon tahansa

Potilaslaki korostaa potilaiden itsemääräämisoikeutta. Kyseisen lain 8 pykälä:n mukaan potilaalle on annettava tarpeellinen hoito, vaikka potilas ei esimerkiksi tajuttomuuden vuoksi pystyisi antamaan hoitoon suostumustaan. Hänen aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaisemaansa hoitotahtoa on kuitenkin noudatettava. Hoitoa ei siis saa antaa vastoin aiemmin ilmaistua tahtoa.

Terhi Hermanson, Mervi Kattelus

Läkaren får inte gå med på vilken vård som helst

Lagen om patientens ställning och rättigheter ändrades hösten 1999. Ändringen har framkallat ovisshet på fältet. Om patientens anhöriga ställer sådana krav på patientens vård som den behandlande läkaren anser uppenbart omotiverade, måste läkaren då gå med på dem? Borde t.ex. en obotligt sjuk patient få en aktiv vård som inte överensstämmer med god vårdpraxis såvida de anhöriga begär det? Sådant är inte syftet med lagändringen och den skall därför belysas närmare nedan.

Terhi Hermanson, Mervi Kattelus

Viikoittain ilmestyvä Lääkärilehti - nyt!

Olemme jo aikaisemmin tiedottaneet aikomuksistamme siirtyä viikoittain ilmestyväksi liiton 90-vuotisjuhlien jälkeen. Tämä Lääkärilehden numero on virallisesti ensimmäinen, joka ilmestyy uuden aikataulun mukaisesti, vaikka mm. pari aikaisempaa numeroa on jo taitettu uuden mallin mukaan. Lääkärilehteä on julkaistu viime vuodet 32 erillistä numeroa vuodessa. Tästä lähtien joka perjantai ilmestyvää Lääkärilehteä julkaistaan tänä vuonna yhteensä 42 erillistä numeroa ja täysinä vuosina yhteensä 48.

Taito Pekkarinen

Sisäkorvaistute on oikeille kohderyhmille tärkeä kuntoutuksen apuväline

Kun Alessandro Volta kokeili sähkön vaikutusta omaan korvaansa ja kytki virran päälle, hän kuuli ääntä. Viime vuosikymmenien tutkimus on mahdollistanut kuulohermon sähköärsytyksen niin, että menetelmästä on kehittynyt käyttökelpoinen apuväline vaikeasti kuulovammaisille. Väline on sisäkorvaistute (kokleaimplantti), joka on siis sähköinen kuulokoje. Siinä vastaanotin asennetaan leikkauksessa korvan taakse ja siitä elektrodi johdetaan sisäkorvaan kuulohermon välittömään läheisyyteen. Vastaanotin saa koodatun signaalin johdottomasti ulkoisesta ääniprosessorista.

Tapani Jauhiainen

Lene - leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä lastenneuvoloille

Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä (Lene) sisältää seulontaluonteiset tutkimukset 2,5, 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaille. Sitä on kehitelty ja tutkittu viiden vuoden aikana lastenneurologisessa työryhmässä. Lene seuloi kaikkiaan 8,5-15,5 % lapsista, ja 4-6-vuotiaiden tutkimusten samanaikais- sekä ennustevaliditeetti todettiin hyväksi. Terveydenhoitajien arvioiden mukaan Lene antoi tarkemman ja kokonaisvaltaisemman kuvan lapsen kehityksestä kuin aiemmat seulatutkimukset.

Kirsi Mustonen, Riitta Valtonen, Timo Ahonen

Aikuisena kuuroutuneen potilaan kuntouttaminen monikanavaisella sisäkorvaistutteella OYS:ssa

Kuulo on ihmisen aisteista ainoa, joka voidaan nykyään täydellisen menettämisen jälkeen palauttaa. Monikanavaisia sisäkorvaistutteita on asennettu Suomessa neljän vuoden ajan, ja hoito on vakiinnuttanut asemansa kuuroutuneiden aikuisten kuntoutuksessa. Laitteen aikaansaamalla kuulohermon sähköärsytyksellä potilaan on mahdollista kuulla ääniä ja oppia ymmärtämään puhetta. Suurin osa potilaista saavuttaa tason, joka mahdollistaa puhelinkommunikaation. Puolet potilaista on kuntoutuksen jälkeen voinut palata entiseen työhönsä.

Heikki Löppönen, Taina Välimaa, Martti Sorri

Onnellisesti ääniverkkoon

Olen 53 vuotias jyväskyläläinen. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta. Sisäkorvan rappeutuminen ja kuutisen vuotta sitten tapahtunut kuuroutuminen on etiologialtaan jäänyt epäselväksi. Tampereen yliopistollisen sairaalan kuulokeskuksen ja Jyväskylän keskussairaalan yhteistyössä on tehty selvitykset sisäkorvaistuteasennusta varten on jo katsottu siihen olevan edellytykset. Sisäkorvaleikkaustani edelsi laaja ja monipuolinen keskustelu Keski-Suomen keskussairaalassa sekä Jyvässeudun kuntien päättäjien ja luottamusmiesten keskuudessa. Prosessi on ollut myös välttämätöntä priorisointikeskustelua.

Jorma Ursin

Aspergerin oireyhtymä

Aspergerin oireyhtymällä (AS) tarkoitetaan lapsuusiässä ilmenevää neurobiologista periytyvien tekijöiden aiheuttamaa häiriötä, jonka kliinisinä löydöksinä ovat poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus, epätavalliset kiinnostuksenkohteet, pikkutarkka ja muodollinen puhe sekä riippuvuus rutiineista ja rituaaleista. Sen esiintyvyys on 4/1 000, pojilla se on ainakin neljä kertaa niin yleinen kuin tytöillä.

Taina Nieminen, Tuula Kulomäki, Ritva Ulander, Lennart von Wendt