Medikalisaatio - miksi ja miten?

Länsimaisen kulttuurin piirissä haetaan lääketieteellistä käsittelymallia yhä laajenevalle ilmiökirjolle. Tämän medikalisaation juuret ovat toisaalta lääketieteen edistyksessä - ja biolääketieteellisissä vääristymissä - toisaalta hoitojärjestelmien kehityksessä. Medikalisaatio on johtanut yhä uusien ilmiöiden ottamiseen sairaanhoidon piiriin, uusiin sairaustyyppeihin. Se vääristää paitsi sairauden käsitettä myös ihmiskäsitystä. Lääkärin on pyrittävä hyödyntämään potilaiden hyvinvoinnin ja paranemisen edistämiseksi myös muita kuin bioteknolääketieteen keinoja.

Surun rannalla jokainen kivi on käännettävä

Suomessa syntyy kuolleena yli kaksisataa lasta vuodessa. Viisikymmentä lasta kuolee synnytykseen ja sata ensimmäisen elinviikon aikana. Vanhemmille menetys on suunnaton, eikä heidän elämänsä koskaan enää palaa ennalleen, vaikka surun terävin kärki vähitellen taittuu. Myös terveydenhuoltohenkilöstölle vastasyntyneen kuolema on epäonnistuminen. Psykiatri Leena Väisänen on koonnut vanhempien tuntoja ja ajatuksia kirjaan Lapsen menetys - perheen suru ja toipuminen. Kirjan tarkoituksena on auttaa vanhempia kohtaamaan ja ymmärtämään surunsa. Terveydenhuoltohenkilöstölle kirjassa kerrotaan, minkälaista apua ja kohtelua vauvansa menettäneet vanhemmat toivovat saavansa.

Sirpa Sairanen

MediCanto

Lääkärit ovat kautta aikain olleet varsin innokkaita laulun ja soiton harrastajia; myös Suomen Lääkäriliiton 90-vuotistaipaleella on eri tilaisuuksissa usein kuultu kollegoja. Leo Stridin puheenjohtajakaudella syntyi laulajajoukko, joka harjoitteli perinteisiä suomalaisia sekakuorolauluja ja kansanlaulusovituksia lääketieteen ja kirurgian ylikapellimestarin johdolla. Musisointi jatkui sittemmin, Ensti Pohjola katsasti laulajat ja ilmoitti rupeavansa ryhmän kummiksi, mutta johtajaksi hän löysi musiikin maisteri Uli Konnun, nyttemmin Korhosen. Näin on syntynyt lääkärikuoro MediCanto, joka on ehtinyt toimia jo 10 vuotta. Toiminta-ajatuksena on tuoda kuuluviin suomalaisten lääkärien monitaitoisuus ja aktiivisuus myös kulttuurin alalla ja edistää kollegojen keskinäistä yhteenkuuluvuutta - varmasti laulajien, mutta toivottavasti myös kuulijoiden kesken.

Jäsenistö turhautunut ja nurisee?

Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi kunnallisen lääkärisopimuksen kokouksessaan 18.2.2000. Menettelytapa oli hyvin poikkeuksellinen, kuten liiton jäsenet ovat mm. toiminnanjohtaja Markku Äärimaan Lääkärilehden pääkirjoituksesta (SLL 8/2000) voineet lukea. Päätöksentekoa edelsi myös poikkeuksellisen vilkas keskustelu liiton nettisivuilla. Toivoa sopii, että keskustelua kollegojen kesken käytiin myös työpaikoilla - ja jo ennen ratkaisua ja sitä edeltänyttä Lääkäriliiton historian ensimmäistä jäsenäänestystä.

Heikki Pärnänen

Hallituksen päätöksiä 14.3.2000 Työryhmät terveyskeskus- ja sairaala- sektorien edunvalvonnan valmisteluun

Liiton hallitus päätti edellisessä kokouksessaan perustaa työryhmät sekä terveyskeskus- että sairaalasektoreille seuraavan neuvottelukierroksen valmistautumista varten.

Mika Vehkasaari

Eläkeläiset saivat hypertension hoidosta uutta tietoa

Lääkäriliitto järjesti perinteisen eläkkeellä olevien jäsenten esitelmä- ja keskustelutilaisuuden maaliskuun puolivälissä Helsingissä Lääkäritalolla.

Mika Vehkasaari

Itsenäisen ammatinharjoittajan palkkioon vaikuttava kustannuskehitys

Lääkäriliitto on tiedottanut yksityislääkärin palkkioon vaikuttavasta kustannuskehityksestä Lääkärilehdessä 1-2/99. Palkkioon vaikuttavat kustannukset, jotka oli laskettu hintaviranomaisten hyväksymien perusteiden mukaisesti, olivat nousseet 1.5.1991- 31.12. 1998 välisenä aikana 16 %. Samana aikana yleinen ansiotasoindeksi oli noussut 20,5 % ja lääkärien palkat kuntasektorilla 20,9 %.

Matti Koivistoinen

Liiton hallituksen uusi jäsen Timo Raatikainen: Lääkärit jääneet palkkakehityksessä muiden jalkoihin

- Nykyään on syntynyt yhä enemmän vastakkainasettelua, jossa työnantaja pyrkii koko ajan pihtaamaan. Meidän on pakko koko ajan väitellä meille jo myönnetyistä eduista. Mitään ei saa ilmaiseksi, vaan kaikki täytyy uhkaamalla saada, toteaa uutena jäsenenä Lääkäriliiton hallituksessa tämän vuoden alussa aloittanut dosentti Timo Raatikainen.

Mika Vehkasaari

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus pohjautuu ylempien toimihenkilöiden ansiokehitykseen ja suositusta on tähän saakka korjattu aina jo toteutuneen ansiokehityksen perusteella. Tästä johtuen on Lääkäriliiton hallitus työterveyslääkärit -alaosaston esityksestä päättänyt korottaa suositusta 5,5 %:lla 1.4.2000 lukien. Tällöin uusi palkka on 7275 markkaa viikkotuntia kohden vuodessa.

Suomen Lääkäriliiton palkkasuosituksia

Lääkäriliitolla on ollut tuntipalkalla työskentelevien lääkärien palkkasuositus, kasvatusneuvolapalkkasuositus ja reumatoimistojen poliklinikoiden lääkärien palkkasuositus. Liiton hallitus on vahvistanut uudet suositukset voimaan tuleviksi 1.4.2000.