Lääkärien lakko

Lääkärit olivat edellisen kerran lakossa vuonna 1984, seitsemän viikon ajan. Historia näemmä todellakin toistaa itseään: ajautuminen lakkoon 12.3.2001 oli hyvin samantyyppisen tapahtumasarjan tulosta kuin vajaa kaksikymmentä vuotta aiemmin.

Heikki Pärnänen, Erkki Laakso

Ulosmarssi Meilahdesta

Kolmisensataa lääkäriä aloitti maanantaina puoliltapäivin lääkärilakon marssimalla ulos Meilahden sairaalasta Helsingissä.

Suvi Sariola

Lääkärilakko Tampereella Kaupunki taipui suojelutyön palkkaan

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan 29 anestesialääkäriä (kokonaisvahvuus 44) asteli lääketieteen kandidaattien kunniakujassa sairaalan aulaan. Valkoiset takit riisuttiin, ja lakkopäällikkö, osastonlääkäri Timo Rinne ilmoitti klo 12.00 lakon alkaneeksi.

Merja Koivuniemi

Kuntatyönantaja on joustamaton Yhtenäinen jono ulos OYS:stä

- Toivottavasti lakko johtaa hyvään lopputulokseen aiemmin tai myöhemmin. Olemme varautuneet tarpeeksi pitkään työtaisteluun. Näin totesivat oululaiset lääkärit marssiessaan ulos OYS:sta Lääkärit lakossa -tunnuksia kantaen. Valkoisten takkien rintapielissä näkyivät lakosta kertovat napit.

Maija-Liisa Jalkanen

Urheilulääkäriyhdistys tuomitsee Hiihtoliiton doping-toiminnan

Suomen Urheilulääkäriyhdistys tuomitsee jyrkästi viimeaikaiset doping-tapahtumat. Erityisesti yhdistys ilmoittaa haluavansa sanoutua irti toiminnasta, johon sen kaksi Hiihtoliiton palveluksessa ollutta jäsentä on liitetty.

Sosiaaliasiamieheltä saa apua terveydenhuollonkin puolelle

Sosiaaliasiamiehestä saattaa olla apua, jos potilas tulee jo toistamiseen pyytämään lääkärinlausuntoa vaikkapa häneltä evätyn vammaispalvelulain mukaisen etuuden saamiseksi. Tämän vuoden alusta alkaen kunnilla on pitänyt olla nimetty sosiaaliasiamies, joka voi olla myös useamman kunnan yhteinen.

Suvi Sariola

Kehitysvammaisen elinajan ennuste riippuu eniten vammaisuuden asteesta

Syvästi kehitysvammaisten henkilöiden elinajan ennuste on 30 % lyhyempi kuin koko elinajan ennuste koko väestössä. Lievä kehitysvamma ei sen sijaan lyhennä elinajan ennustetta, toteaa LL Kristiina Patja väitöskirjassaan.

Pitkäaikaiseen masentuneisuuteen liittyvät tekijät yleisväestössä

Selvitimme tutkimuksessamme pitkäaikaiseen masentuneisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä yleisväestössä. Pitkäaikaisesti masentuneet (13,9 % koko aineistosta) olivat muita vanhempia ja harvemmin naimisissa tai avoliitossa. He olivat useammin työttöminä, sairauslomalla tai eläkkeellä ja arvioivat terveydentilansa ja taloudellisen tilanteensa usein huonoksi. He olivat tyytymättömämpiä elämäänsä ja heillä oli myös enemmän aleksityymisiä piirteitä. Pitkäaikaisen masentuneisuuden hoitamattomuus oli yleistä.

Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Jukka Hintikka, Heli Koivumaa-Honkanen, Risto Antikainen, Antti Tanskanen

Toimintakykyindeksien validointi suomalaisilla selkärankareumaa tai spodylartropatiaa sairastavilla potilailla

Spondylartropatioissa toiminnallisten haittojen 'mittaaminen' on tärkeää. Suositeltujen Bath Ankylosing Spondylitis Functional Indexin (BASFI) ja Dougados Functional Indexin (DFI) soveltuvuutta, toistettavuutta ja validiteettia tutkittiin suomalaisilla potilailla ja verrattiin niitä aktiviteetti-indeksiin (BASDAI), selän rtg-löydöksiin ja liikkuvuusmittoihin. Indeksien kysymykset olivat ymmärrettäviä ja hyvin toistettavia (ICC: 0,97-0,99) korreloituen merkitsevästi tautimuutoksiin; poikkeuksena DFI:n heikko korrelaatio SI-rtg-löydöksiin. Lisäksi DFI oli enemmän riippuvainen iästä, kumpikaan indeksi ei sensijaan korreloinut taudin kestoon tai laskoon.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä

Lääkkeiden haittavaikutukset suussa

Lähes kaikilla lääkeaineilla on sivuvaikutuksia, joista osa ilmenee haittavaikutuksina suun limakalvolla ja joskus myös hampaistossa. Muutokset voivat ilmetä limakalvon värjäytyminä, syöpyminä, liikakasvuna tai tulehduksena sekä neurologisina tai suun puolustusmekanismien häiriöinä. Hampaistohaittoja ovat ohimenevät tai pysyvät värjäytymät sekä lisääntynyt hampaiden reikiintyminen. Limakalvomuutokset voivat ilmaantua vasta vuosien päästä pysyvän lääkityksen aloittamisesta.

Panu Peitsaro, Marianne Lenander-Lumikari, Asko Kuusilehto