76146 osumaa

Grå forskareminenser på frammarsch - är du redo?

De stora åldersklasserna är på väg att gråna: detta gäller uttryckligen även en fjärdedel av läkarkåren och hälften av gruppen forskande läkare. Hur klarar en åldrande forskare av att i slut-skedet av sitt forskningsaktiva liv hantera situationen i sitt forskarteam, sitt personliga kunnande som forskare och sin livssituation? Hur definieras mogen ålder eller en långt hunnen forskare? Hur gammal är en seniorforskare? Ju yngre den tillfrågade är, desto lägre sätts som regel åldersgränsen. I mitt resonemang nedan är en äldre seniorforskare en läkare över 50 år som har disputerat och inte sällan har docentkompetens, dvs. en läkare i ett livsskede då man börjar komma till insikt om att yrkeskarriären och själva livet har sina begränsningar samt att pensionsåldern närmar sig. Ett anmärkningsvärt stort antal av forskarna tillhör denna ålderskategori: fortfarande doktorerar läkare i förhållandevis hög ålder och det tar tid att bana sin väg för en forskarkarriär. Bland yrkes-utövande läkare var i mars i fjol 27% i åldern 50-63 år. Bland dessa uppgick de som doktorerat till hela 45%.

Matti Isohanni

Suun kautta otettavan antikoagulanttihoidon seurannassa siirrytään nykyaikaan

Varfariinihoitoa saavien potilaiden määrä on lääkemyynnin perusteella arvioiden lisääntynyt kuudessa vuodessa noin 50 %. Tällä hetkellä hoitoa saa hieman alle 1 % väestöstä. Suuntauksen taustalla on väestön ikääntyminen sekä lisääntynyt tieto antikoagulanttihoidolla saavutettavista hyödyistä eri tautitiloissa. Antikoagulanteilla hoidettujen potilaiden määrän jatkuva kasvu, hoidon painottuminen vanhempiin ikäluokkiin sekä tieto verenvuotokomplikaatioiden ikäriippuvuudesta on antanut aiheen tarkastella antikoagulanttihoidon toteutusta kriittisesti.

Martti Syrjälä

Seinäjoen keskussairaalassa hoidetut äkilliset umpilisäkkeen tulehdukset 1998

Äkillinen umpilisäkkeen tulehdus on mahdollisesti ainoa kirurgisesti hoidettava sairaus, jossa hyväksytään 70-75 % diagnostinen osuvuus. Vasta patologin tutkimus umpilisäkkeen poiston jälkeen vahvistaa leikkausdiagnoosin luotettavasti. Seinäjoen keskussairaalassa tutkittiin 321 leikkauksessa poistettua umpilisäkettä 1998 ja diagnostiseksi osuvuudeksi saatiin 73,5 %. Naispotilailla oikeaan diagnoosiin pääsy oli huomattavasti vaikeampaa kuin miehillä. Puhjennut umpilisäke löytyi 5,9 %:lla potilaista. Vanhemmissa ikäryhmissä umpilisäkkeen tulehdus johtaa keskimääräistä useammin sen puhkeamiseen.

Elina Pihlaja, Juhani Kellosalo, Antti Eskelinen

Aivojen reseptorien tutkiminen isotooppikuvauksin

Keskushermoston reseptoripitoisuuksia voidaan tutkia in vivo PET- ja SPET-kuvauksilla. Isotooppilääketieteen kuvausmenetelmät perustuvat radionuklidileiman sisältävän lääkevalmisteen havaitsemiseen elimistössä. Tuloksena saadaan kaksi- tai kolmiulotteisia kuvasarjoja, joista voidaan määrittää esimerkiksi elimen tai kudoksen radiolääkepitoisuus. Reseptorikuvauksella saadaan uutta ja aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen toiminnasta ja patofysiologiasta. Reseptorikuvauksia voidaan hyödyntää myös hoidon vasteen ja geenihoidon seurannassa sekä lääkekehittelyssä.

Jyrki Kuikka, Kim Bergström

INR:n (International Normalized Ratio) käyttö suun kautta otettavan antikoagulanttihoidon annossäätelyssä ja INR-hoitoalueet

Suomessa siirrytään käyttämään varfariinihoidon seurannassa ja annossäätelyssä kansainvälisten suositusten mukaista tromboplastiiniajan INR-tulostusta ja -hoitosuosituksia. INR-tulostus otetaan käyttöön laboratorioissa 30.6.2000 mennessä, ja 31.12.2000 siirrytään yksinomaan sen käyttöön. Antikoagulanttihoidon seurannan vaatimat tutkimukset tulee suorittaa laboratorioissa, jotka ottavat osaa ulkoiseen laadunvarmistukseen ja joilla on sisäinen laadunvarmistusjärjestelmä. Erikoisalajärjestöt ja lääketeollisuus valmistelevat yhdessä siirtymisen edellyttämät potilasohjeet, hoito-ohjeet ja seurantakortit.

Martti Syrjälä

Trochanterbursiitti - yleinen lonkkakivun aiheuttaja

Trochanterbursiitti on yleinen kiputila, joka paikallistuu reisiluun ison sarvennoisen alueelle, mutta voi tuntua myös alempana reiden ulkosivulla tai pakarassa. Kipu on joko jatkuvaa tai jaksoittaista. Osalla potilaista on jokin lonkka- tai alaselkäsairaus. Diagnoosi perustuu tyypilliseen kipuanamneesiin ja potilaan kliiniseen tutkimiseen, jossa löydöksenä on voimakas paikallinen painoarkuus bursassa reisiluun ison sarvennoisen päällä. Tehokkain hoito on glukokortikoidi-injektio bursaan. Tulehduskipulääkkeet eivät yleensä ole riittävä hoitokeino.

Kari Laiho, Jukka Martio

Lyhyesti: Sädehoitoa sepelvaltimoihin?

Restenoosi on sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon ongelma. Stentit ovat vähentäneet sitä 40 % mutta uusia hoitomuotoja tarvitaan edelleen. Tutkimuskäytössä lupaavimpia on ollut suonensisäinen sädehoito. Alustavasti 6 kuukauden seurannassa restenoosit vähenivät jopa 50-60 %. Kaikkia haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta. Tuoreessa seurantatutkimuksessa verrattiin gammasäteilyä (192Ir) lumeeseen potilailla, joita hoidettiin toistuneen restenoosin takia. Sädehoitoon satunnaistetuista 26 potilaalsta 15 %:lle oli tehty sepelvaltimotoimenpide kolmen vuoden kuluttua, lumehoitoryhmästä 48 %:lle (p = 0,001). Sädehoidon tulos näyttää siis kestävän. Seuranta-aikana ei ilmaantunut merkittäviä haittavaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Itkettääkö alatiesynnytys?

Englannissa vertailtiin eri tavoin syntyneiden imeväisten stressireaktiota 8 viikon iässä annetun rokotuksen yhteydessä. Etukäteen suunnitellulla keisarileikkauksella syntyneet lapset itkivät selvästi lyhyempään ja heidän sylkensä kortisolipitoisuus muuttui vain vähän. Alakautta syntyneillä reaktiot olivat sen sijaan selvempiä ja ulosauttotoimenpiteitä tarvinneilla kaikkein voimakkaimpia. Tutkijat olettavat että varhainen stressikokokemus (esim. vaikea synnytys) säätelee lapsen hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselia (ja siten mm. kipureaktiota) hyvinkin pitkään. Ovatkohan keisarileikkauksella syntyneet vauvat Suomessakin rauhallisempia kuin muut?

Per Ashorn

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030