Avohoidon lääkkeiden myynti kasvoi yli 10 %

Avohoidossa käytettävien reseptilääkkeiden myynti kasvoi selvästi enemmän kuin itsehoitolääkkeiden. Avohoidon tukkumyynnin myydyimpänä lääkkeenä ollut Burana menetti asemansa masennuslääke Cipramilille. Statiinit ovat koko ajan lisänneet osuuttaan myyntitilastoissa, sen sijaan mikrobilääkkeiden osuus on vähenemässä, mikä on linjassa uuden pidättyvämmän hoitokäytännön kanssa.

Timo Klaukka

Itsehoitolääkkeiden myynti kasvaa hitaammin

Burana johtaa edelleen itsehoidon kipulääkkeiden myyntiä, mutta muista sijoista kamppaillaan tasavertaisemmin. Vanhoja tuttuja ASA-valmisteitakin löytyy myydyimpien listalta; niitä on alettu käyttää enenevästi tromboosien estoon. Vitamiinivalmisteiden puolella Multi Tabs Neo on selvä ykkönen. Närästyslääkkeistä yksikään ei selviytynyt 20 myydyimmän itsehoitolääkkeen listalle.

Timo Klaukka

Kliininen tutkimus ei kukoista ongelmitta

Vielä parikymmentä vuotta sitten väitöskirja ja sen julkinen puolustaminen tohtorin arvon saavuttamiseksi olivat korostetun itsenäisiä työsuorituksia.

Markku Larmas

Laajat, sokeat seulonnat kyseenalaistetaan Huumetestaukseen kouluissa tarvitaan ohjeistusta

Kouluihin kaivataan huumetestausta koskevia ohjeita. Testaus näyttää yleistyvän kouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, ja ohjeitakin valmistellaan, mutta ne viipyvät.

Suvi Sariola

Viron lääkärikunta elää mullistuksesta toiseen

- Viron potilaslaki uudistuu, lääkärien koulutusjärjestelmä muuttuu, sairaskassojen tilanne vaikeutuu...

Ulla Järvi

Raskaus, synnytys ja vastasyntyneen terveys Virossa ja Suomessa 1990-luvulla

Suomen ja Viron erilaisen yhteiskunnallisen kehityksen vuoksi myös terveydenhuoltojärjestelmät ovat poikenneet huomattavasti toisistaan niin hoitokäytäntöjen, palvelujen järjestämisen kuin resurssoinninkin suhteen. Kummassakin maassa synnytysten määrä vähentyi tutkimusajanjaksolla vuosina 1992-1997, mutta Virossa väheneminen oli merkittävästi suurempi. Viron synnyttäjät olivat suomalaisia nuorempia, heillä oli vähemmän monisikiöisiä raskauksia ja raskauden sekä synnytyksen aikaiset toimenpiteet olivat harvinaisempia kuin Suomessa.

Mika Gissler, Helle Karro, Alvi Tellmann, Riitta Koskinen, Elina Hemminki

Mitä antaa sosiaali- ja terveydenhuollon uusi tavoite- ja toimintaohjelma 2000-2003

Valtioneuvosto on 28.10.1999 hyväksynyt asiakirjan Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 2000-2003, joka vuodenvaihteessa on painettuna toimitettu laajaan levitykseen. Miten tämä asiakirja suuntaa terveydenhuollon kehittämistä ja mitkä ovat sen tavoitteet ja keinot? Miksi on päädytty tällaisen ohjelman laadintaan?

Aki Linden

Juutalaisen perinteen terveysohjeet

Uskonto kehittyy vuosisatojen kuluessa. Katsotaanpa minkälaista historiallista ajanjaksoa hyvänsä, uskonto on aina ollut sidoksissa menneisyyteen. Nykyaikainen juutalaisuus on tulos Mooseksen ajoilta, jonka seurauksena syntyi Toora yli 3 000 vuotta sitten. Toora käsittää viisi Mooseksen kirjaa. Muita juutalaisten pyhiä kirjoja ovat Tanach eli koko Raamattu ja Talmud, joka koostuu Rabbiinien opetuksesta. On mahdotonta ymmärtää juutalaisuuden lakeja terveydestä, jos ei ymmärrä Mooseksen Tooran kiinteää suhdetta nykyaikaan.

Aleksander Kogan, Mikhail Mergold

Odotusajalla on väliä

... on aivan epäolennaista, pääseekö leikkaukseen huomenna tai vaikkapa puolen vuoden päästä.... Näin kommentoi eläkkeellä oleva Mikkelin keskussairaalan ylilääkäri Seppo Kostiainen (SLL 8/2000) kolumniani Palvelun hyvä saatavuus on keskeinen osa laatua (SLL 5/2000).

Heikki Punnonen

Lääketieteen naapurissa 3: Terveyssosiologia

Terveyssosiologia tarkastelee terveyden ja sairauden yhteyksiä sosiaalisiin ja ympäristötekijöihin. Näiden ilmiöiden tutkimisen perinteet ulottuvat Suomessa 1800-luvun puoliväliin asti. Tarkempaa terveydentilan väestöryhmittäistä jakautumista on meillä voitu seurata kattavin tutkimuksin 1960-luvulta lähtien. Lääketieteelle terveyssosiologia on yhteistyökumppani ja aputiede, jonka avulla voidaan tarkastella mm. lääkärin ja potilaan välistä vuorovaikutussuhdetta.

Eero Lahelma