Liittyvätkö lahjakkuus ja mielenterveyshäiriö toisiinsa?

Kansanviisaus väittää liian viisauden olevan pahaksi ja hulluuden ja nerouden kulkevan käsi kädessä. Tieteellisesti lahjakkuuden ja psyykkisen haavoittuvuuden yhteys on paljolti ratkaisematta. Julkaisuissa on kuvattu lukuisia lahjakkaita henkilöitä, joilla on mielenterveyshäiriö, useimmiten mielialahäiriö mutta myös skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö. Teoreettisesti tämä yhteys voidaan ymmärtää keskushermoston kehityksen eräänä ulottuvuutena tai poikkeavuuteen liittyvän hyödyn perusteella. Lahjakkaan henkilön psykopatologia voi joskus edistää taiteellisia, poliittisia tai uskonnollisia saavutuksia.

Matti Isohanni, Irene Isohanni

Lyhyesti: Pitääkö kohtuullinen alkoholinkäyttö lääkärin loitolla hillitsemällä tulehdusreaktiota?

Kohtuullisen alkoholinkäytön tiedetään vähentävän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, mutta myönteisen vaikutuksen syy on epäselvä. Saksalaiset kollegat löysivät mahdollisen uuden vaikutusmekanismin tutkiessaan erilaisia inflammaatiota kuvaavia mittareita laajassa väestöotoksessa. He huomasivat CRP:n ja alkoholinkulutuksen välillä selkeän U:n muotoisen yhteyden, siten että matalimmat CRP-arvot mitattiin henkilöiltä, joiden päivittäinen alkoholinkulutus oli 20-40 g. Samanlainen U-käyrä havaittiin myös eräiden muiden tulehdusreaktiota kuvaavien mittareiden suhteen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Rotan lisäkiveksessä bakteereita tappava peptidi

Kiinalainen tutkijaryhmä on löytänyt rotan lisäkiveksestä antimikrobista peptidiä koodaavan geenin. Geenin tuote muistuttaa beetadefensiinejä, joita on aiemmin löydetty muualta elimistöstä. Lisäkiveksen solut estivät tehokkaasti E. colin kasvua. Kun mukaan lisättiin peptidin geenin toiminnan estävää antisense-oligonukleotidia, antimikrobinen teho hävisi. Näin peptidin tehon osoittaminen ei jäänyt vain geneettisten näyttöjen varaan. Bakteerien kurissapitämisen lisäksi peptidi ohjaa ja suojaa siittiöiden kypsymistä ja varastointia. Sokkeloinen lisäkives on infektioaltis paikka, ja sen suojaaminen erityismekanismein on varmasti tarpeen.

Matti Viljanen

Glukosamiinisulfaatti nivelrikkolääkkeenä

Ainoa käytössä oleva lääkehoito nivelrikkoon ovat tulehduskipulääkkeet. Nivelrikon patofysiologiaan vaikuttavia lääkkeitä on haettu pitkään, ja nyt näyttää siltä, että rustokomponentin glukosamiinin sulfaattisuola voisi olla ensimmäinen.

Robert Paul

Alkion hermosoluja Parkinsonin taudin hoitoon

1990-luvulla on tehty alustavia hoitokokeiluja alkion dopamiinia tuottavien solujen siirrosta Parkinsonin tautia sairastavan potilaan aivoihin. Näissä kokeissa on havaittu solujen pystyvän toimimaan siirron jälkeen ja viitteitä potilaalle edullisesta vaikutuksesta on myös ilmennyt. Asian varmentamiseksi tehtiin satunnaistettu, mahdollisimman sokkoutettu tutkimus 40:lle vaikeaa parkinsonismia sairastavalle potilaalle.

Pertti Kirkinen

Botulinumtoksiini A - uutta toivoa kainalohikoilijoille

Primaariseen aksillaariseen hyperhidroosiin ei ole hikirauhasten poistoa lukuun ottamatta kunnollista hoitoa. Alumiinikloridi ärsyttää, iontoforeesi on hankala, antikolinergeillä ja beetasalpaajilla on haittavaikutuksia. Botulinumtoksiini A kuulostaa pahalta, mutta intradermaalisesti pieninä annoksina annettuna tämä superasetyylikoliinisalpaaja näyttää tuovan uutta toivoa kainalohikoilijoille.

Robert Paul

Sytoskeleton neurodegeneratiivisissa sairauksissa

Useille neurodegeneratiivisille taudeille on ominaista liukenemattoman proteiinin kertyminen hermosoluun. Tunnetuin tämän ryhmän taudeista on Alzheimerin tauti, mutta aivan outoja eivät ole Pickin tauti ja Creutz-feldt-Jakobin tauti. Tuntemattomampi on sen sijaan Alexanderin tauti, jolle tyypillisiä solumuutoksia ovat Rosenthalin säikeet. Nämä säikeet ovat astrosyyttien sytoskeletaalisia inkluusioita, jotka sisältävät mm. GFAP:tä (glial fibrillary acidic protein). GFAP, keratiini, desmiini ja vimentiini ovat solun tukirangan proteiineja, jotka kuuluvat intermediaarifilamenttien ryhmään. Astrosyyteille spesifisen GFAP:n on nyt osoitettu olevan osallisena Alexanderin taudin neurodegeneraatiossa.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Sartaanit ja ACE:n estäjät ilmeisesti yhtä pahat sikiön kannalta

ACE:n estäjät aiheuttavat vakavaa haittaa sikiölle: oligohydramnionia, munuaistubulusten dysplasiaa ja kalloepämuodostumia. 31-vuotias polyarteritis nodosaa sairastava nainen sai raskauden 17. viikosta losartaania 50 mg x 1. Raskausviikolla 31 lääke vaihdettiin, mutta pian lapsi kuoli kohtuun. Todettiin oligohydramnion, kalloepämuodostumia, raaja-anomalioita ja keuhkohypoplasiaa. Tämän katastrofin opetus on, että sartaanien sikiötoksisuus saattaa olla samaa luokkaa kuin ACE:n estäjien.

Robert Paul

Lyhyesti: Yskösten eosinofiilien määrä ja inhaloitavan steroidin annoksen pienentäminen

Australiassa tutkittiin, miten voisi mitata, onnistuuko inhaloitavan steroidin annoksen pudottaminen hyvin. Ryhmä koostui 50 hyvässä hoitotasapainossa olevasta aikuisesta astmaatikosta, joilla annosta ryhdyttiin pienentämään keskimäärin 1 000 myyg:n vuorokausiannoksesta (vaihteluväli 100-3 600 myyg) puolittamalla annos kahdeksan viikon välein. Tutkimuksessa mitattiin mm. uloshengitysilman typpioksidia sekä bronkiaalista hyperreaktiviteettia histamiini- ja mannitolialtistuksessa. Hyväksi mittareiksi osoittautuivat juuri herkkyys histamiinille ja mannitolille sekä niinkin yksinkertainen testi kuin yskösten eosinofiilien prosenttiosuus. Jos yskösten eosinofiilitaso nousi selvästi annoksen pienentämisen jälkeen, tämä ennusti vaikeuksia astmatasapainossa.

Hannu Puolijoki

Lääketutkimuksista direktiivi EU-maille

EU:n komissio on äskettäin vahvistanut lääketutkimuksia säätelevän ja mm. niiden eettistä arviointia koskevan direktiivin. Se pyrkii erityisesti tehostamaan tutkimuksiin osallistuvien henkilöiden suojaa ja turvallisuutta. Direktiivi antaa eettisille toimikunnille lisätehtäviä ja -velvoitteita ja niiden työmäärä tuleekin kasvamaan. Suomessa vuonna 1999 uudistettua lainsäädäntöä eettisistä toimikunnista jouduttaneen tarkistamaan. Aihetta käsitellään myös tämän Lääkärilehden pääkirjoituksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä