Henkilökohtainen peruspalkka ja virkanimikkeen hinnoittelu sairaaloissa

Suurin osa lääkäreiden peruspalkan hinnoittelun kirjavuudesta poistui uuden lääkärisopimuksen hyväksymisen myötä. Uusi sopimus hävitti mm. kahden kalleusluokan järjestelmän. Tämä muutos oli tehty jo edellisessä sopimuksessa ylilääkärien kohdalla. Nyt poistui vihdoin myös eurolääkäreiden (laillistuksen jälkeen alle vuoden päätoimisessa lääkärin tehtävässä toiminut lääkäri) muita erikoistuvia lääkäreitä huonompi palkka-asema. Apulaisylilääkäreiden hinnoittelu tapahtuu jatkossa ylilääkäreiden hinnoittelun mukaan.

Olli Meretoja

50 vuotta täyttävän Akavan puheenjohtaja Risto Piekka: Työssä jaksaminen neuvottelupöytään

AKAVA täyttää tänä vuonna 50 vuotta, mutta puheenjohtaja Risto Piekka haluaa pitää katseen tiukasti kiinni tulevaisuudessa, eikä peruutuspeiliin kannata liikaa vilkuilla.

Heikki Saari

Lausunto luonnoksesta lääkemarkkinoinnin ohjeiksi

Lääkäriliitto on pyynnöstä antanut Lääketeollisuus ry:lle lausunnon luonnoksesta lääkemarkkinoinnin ohjeiksi.

Vastaanottotoiminnan sopimussuosituksen tarkistaminen

Lääkäriliitolla ja Lääkärikeskusten yhdistyksellä on jo pitkään ollut yhteinen suositus ammatinharjoittajien vastaanottotoiminnan sopimukseksi. Nyt tämä mallisopimus on tarkistettu ja hyväksytty Lääkäriliiton yksityissektorivaliokunnassa 18.1. ja LKY:n hallituksessa 27.1.2000 siten kuin jäljempänä ilmenee. Suosituksen valmistajatahot toivovat, että tarkistettu suositus olisi osaltaan apuna pyrittäessä selkiinnyttämään lääkärikeskuksen sekä yksittäisen ammatinharjoittajan välisiä suhteita. Tarkistettu suositus ohessa tai sitä voi tilata Lääkäriliiton neuvotteluosastolta tai hakea sen SLL:n nettitaululta.

Taisto Rautpalo, Pentti Alhola

Anne-Maj Aunula aloitti liiton uutena tiedotuspäällikkönä

Lääkäriliiton uutena tiedotuspäällikkönä aloitti maaliskuun alussa Anne-Maj Aunula. Yli 20 vuoden ajan liitossa työskennellyt lehdistöpäällikkö Maimu Halonen on jäänyt eläkkeelle.

Mika Vehkasaari

Valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu 6 vuoden koulutusohjelmat

1. Miller R.D. (Ed.): Anesthesia, Vol. 1 ja 2 (Churchill Livingstone)

Asetus 1436/93

Välilevyn pullistumista johtuvat selkäkivut ja varhaista nivelrikkoa aiheuttava rustosairaus

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää tyypin IX kollageenin merkitystä perinnöllisissä rusto- ja selkäsairauksissa. Tyypin IX kollageenin alfa2(IX) ketjua koodaavan geenin, COL9A2, rakennevirheiden tiedetään aiheuttavan ihmisillä multippelin epifyseaalisen dysplasian (MED) taudinkuvan. Se on suhteellisen harvinainen rustosairaus, jonka oireita ovat lievä lyhytkasvuisuus ja nivelrikon tyyppiset oireet. Aiemmat tutkimukset siirtogeenisillä hiirillä ovat myös osoittaneet, että tyypin IX kollageenin rakennevirheet voivat aiheuttaa selkänikamien välilevytyynyjen tyrämuutoksia ja ennenaikaisen rappeutumisen. Ihmisellä mahdollista IX kollageenin osuutta välilevytaudin synnyssä ei ole aiemmin selvitetty. Potilasanalyysejä varten kerättiin näytteitä 186 kontrollihenkilöltä, 171 selän välilevytautia sairastavalta potilaalta, 83 primaarista nivelrikkoa sairastavalta ja useilta erilaisia ruston ja luuston tauteja sairastavilta potilailta.

Periytyvän suomalaisen autoimmuunitaudin (APECED) geenivirheen tunnistus ja molekyyligeneettinen tutkimus

Väitöskirjatyö kohdistuu APECED-tautiin, joka on yksi Suomen väestön keskuuteen rikastuneista peittyvästi periytyvistä sairauksista. APECED-potilaita on Suomessa tällä hetkellä noin 80 ja muualla maailmassa yhtensä arviolta 200.

Leikki-iän NCL-tautien molekyyligenetiikkaa

Väitöskirjatyössä selvitettiin leikki-iässä alkavan NCL-taudin, LINCL:n molekyyligenetiikkaa. Työn tuloksena selvisi, että ainakin kolmen eri geenin vauriot aiheuttaa LINCL-tautia. Tässä työssä nämä geenit paikannettiin kromosomistoon, jokainen eri kromosomiin.

Flunssan etiologia, taudin kuva, komplikaatiot ja hoito

Väitöskirjatutkimuksessa seurattiin 200 nuorta aikuista flunssapotilasta taudin ensipäivistä lähtien kolmen viikon ajan. Potilailla ei ollut perussairauksia. Tutkimuksessa havaittiin, että uusien ja aikaisempaa herkempien tutkimusmenetelmien avulla pystytään taudin aiheuttaja selvittämään valtaosalla potilaista. Tähän ei kuitenkaan useimmiten ole tarvetta, koska tauti paranee itsestään.