Astmapotilaan seurantalomake - työväline astmahoitajan käyttöön

Astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoa on valtakunnallisten ohjelmien mukaisesti siirretty perusterveydenhuoltoon. Oulun yliopisto ja Kela ovat yhteistyössä käynnistäneet valtakunnallisen tutkimuksen näiden sairauksien hoidon nykytilanteesta. Osana tutkimusta on laadittu astmahoitajien käyttöön seurantalomake, ja ensi kokemukset siitä ovat olleet myönteisiä.

Pekka Ikäheimo, Tuili Tuuponen, Sirpa Hartikainen, Jorma Kiuttu, Timo Klaukka

Auttajan riskit ja oikeusturva

Hädässä olevan henkilön auttajan asemassa on heikkouksia. Nämä heikkoudet johtuvat osittain lain jättämistä aukoista ja tulkinnasta, osittain Suomen terveydenhoitojärjestelmän puutteista. Laki velvoittaa auttamaan, mutta ei määrittele avunantovelvollisuuden laajuutta. Lain tulkinnan mukaan auttajalle ei esim. voi kertoa, onko hän joutunut tartunnalle alttiiksi ollessaan verikontaktissa uhrin kanssa auttamistilanteessa. Artikkelissa käsitellään tapausselostuksen valossa ongelman lääketieteellisiä, oikeustieteellisiä, filosofisia ja terveydenhuollon organisaatioon liittyviä näkökulmia.

Ilkka Kangasniemi, Jouni Heikkilä, Markku Kiikeri

Urheilijoita ja pillereitä

Urheilijat parantavat suorituksiaan lääketieteen keinoin. Lääkärien on syytä tarkoin harkita, missä toimenpiteissä he voivat avustaa urheilijaa.

Erkki Karjalainen

Miten lääkärien ja teollisuuden suhteet tulisi järjestää?

Terveysteknologian valmistajat ovat kiinnostuneita lääkäreistä, koska heillä on käyttäjäroolinsa lisäksi useita muita teknologian käytön kannalta oleellisia asiantuntijarooleja.

Elina Hemminki

Lääketieteen opiskelijoiden ja teollisuuden suhteesta

Tieto ja kokemukset helpottavat markkinoinnin kriittistä arviointia: esimerkiksi kliinisesti merkittävien tekijöiden erottaminen markkinoinnin joukosta helpottuu työkokemuksen myötä.

Samuli Saarni

Medisiinariliitto järjesti seminaarin lääkemarkkinoinnista

Lääkemarkkinointia ei voi kuitenkaan suoraan verrata muuhun mainontaan, koska sen kohde ei itse maksa tuotetta. Lääkkeen käyttäjä, käyttöpäätöksen tekijä ja maksaja ovat monesti eri tahot.

Maija Vainiomäki

MBD-oireyhtymän käsitteet selviksi

MBD- ja ADHD-oireyhtymistä on kaivattu perusteosta, josta lääkärit, muut sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, psykologit, opettajat ja näiden alojen opiskelijat voisivat saada tarvitsemiaan tietoja. Tarkoittaako Minimal brain damage samaa häiriötä kuin Attention deficit hyperactivity disorder, vai ovatko ne täysin tai osittain erilaisia häiriöitä, selviää lukemalla kirjasta noin kolmekymmentä ensimmäistä sivua. Entä DAMP (Deficits in attention, motor control and perception), sekin selviää.

Riitta Tokola

Suomalaisen gastroenterologian oppikirjan uusi, täsmennetty painos

Syksyllä 2000 ilmestyi suomalaisen oppikirjan, Gastroenterologia, toinen, uudistettu painos jo kahden vuoden kuluttua edellisen teoksen ilmestymisestä. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1998 ja se esiteltiin Suomen Lääkärilehdessä samana vuonna. Uuden kirjan julkaisemisen tärkein syy oli edellisen painoksen loppuminen. Kun toimituskunta ja kirjoittajat eivät juuri vaihtuneet, kirjan teksti päivitettiin luontevasti nykytietoa vastaavaksi.

Ilkka Krekelä

Hypnoosi on hyödyllinen taito

Oli mielenkiintoista tutustua professori Hannu Lauerman kirjoitukseen (SLL 4/2001), joka oli samalla Tieteellinen Hypnoosi ry:n virallinen kannanotto. Muistan vielä hyvin, miten me yhdessä Claes Cedercreuzin ja Leo Hildenin kanssa perustimme yhdistyksen jonkun baarin pöydän ääressä. Pyysimme paperia ja teimme hakemuksen yhdistysrekisterille siinä samassa. Ilokseni näen, että yhdistys on osoittautunut hyvin elinvoimaiseksi.

Martti Paloheimo

Vastine Riitta Kaarteenaho-Wiikin, Vuokko Kinnulan, Seppo Lähteen ja Paavo Pääkön artikkeliin: Idiopaattisten interstitiellien pneumonioiden nykyinen luokittelu, ennuste ja hoito

Suomen Lääkärilehdessä (2000; 55:3091-3097) oli Riitta Kaartenaho-Wiikin työtovereineen kirjoittama perusteellinen ja ansiokas katsaus idiopaattisista interstitielleistä pneumonioista. Kirjoituksessa olisi kuitenkin ollut mielestämme tarpeen esitellä Pneumocystis carinii -pneumonia (PCP) erotusdiagnostisena vaihtoehtona.

Matti Ristola, Hanna Jarva