78622 osumaa

Paniikkihäiriö - kliininen kuva, kulku, ennuste ja lääkehoito

Paniikkihäiriö on pitkäaikainen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä. Siihen liittyy usein masennusta, muita ahdistuneisuushäiriöitä, persoonallisuushäiriöitä tai somaattisia sairauksia. Hoitomuodot ovat kehittyneet vilkkaan tutkimuksen ansiosta. Ensisijaishoitona käytetään nykyisin serotoniinin takaisinoton estäjiä ja kognitiivista psykoterapiaa.

Ulla Lepola

Lyhyesti: Unenaikaiset hengityshäiriöt ja kardiovaskulaariset sairaudet

Tutkimustulokset osoittavat, että oireettomat unenaikaiset hengityshäiriöt ovat yleisiä, mutta vasta oireiset hakeutuvat hoidon piiriin. Kuitenkin nykytietämyksen mukaan juuri oireettomiin riskipotilaisiin tulisi puuttua; niihin joilla on jo todettu sydäntauti, joilla on useita riskitekijöitä tai jotka ovat lihavia. Seulontaan tosin tarvitaan vielä luotettavia menetelmiä ja hoitoon sovittuja kriteereitä. Nämä faktat todetaan tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa ja sen pääkirjoitusarvioinnissa. Joka tapauksessa unen häiriintyminen hengitysongelmineen näyttää siis lisäävän mm. sydämen vajaatoiminnan ja aivohalvauksen riskiä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Siprofloksasiini potentoi metadonin vaikutuksia

42-vuotiaalla naisella oli krooninen suoliston pseudo-obstruktio (Ogilvien oireyhtymä), ja se aiheutti hänelle kovia tuskia. Kipuun hän oli käyttänyt metadonia päivittäin 6 vuoden ajan. Urosepsikseen aloitettiin siprofloksasiinilääkitys 750 mg kahdesti päivässä. Tämän jälkeen potilas kävi uneliaaksi ja sekavaksi. Myöhemmin potilas joutui uudelleen siprokuurille ja sama toistui; tällä kertaa tarvittiin naloksoniruiske, jottei hengitys vallan pysähtyisi. Taustalla on ilmeisesti CYP-järjestelmän tasoinen siprofloksasiinin aiheuttama inhibitio, joka hidastaa metadonin metaboliaa. Vaikka kuvattu lääkeyhdistelmä lienee harvinainen, on hyvä pitää mielessä tämänkin interaktion mahdollisuus, koska se on ilmeisen vaarallinen.

Robert Paul

Ääreisveren kantasolusiirto luuytimensiirtoa parempi

Luuytimensiirrolla pyritään palauttamaan verisyöpäpotilaan verentuotanto mahdollisimman pian luuydintä tuhoavan (myeloablatiivisen) sytostaatti- tai sädehoidon jälkeen. Nyttemmin on menetelmän kilpailijaksi noussut terveen luovuttajan ääreisverestä eristettyjen kantasolujen käyttö samaan tarkoitukseen. Amerikkalaiset ovat tehneet vertailevan tutkimuksen sen selvittämiseksi, kumpi menetelmä on parempi.

Robert Paul

Formoteroli terbutaliinia tehokkaampi tarvittaessa otettavana astmalääkkeenä

Kansainväliset suositukset kannustavat säännölliseen pitkävaikutteisen sympatomimeetin käyttöön inhalaatiosteroidin ohella, jos astma ei pysy kurissa pelkällä steroidilla. Mikä on pitkävaikutteisen sympatomimeetin asema tarvittaessa otettavana avaavana lääkkeenä? Farmakologisesti esimerkiksi formoteroli sopisi tähän hyvin, koska sillä on pitkän keston lisäksi nopea vaikutuksen alku, ellei sitten vaikutuksen pitkä kesto tee kepposia sivuvaikutusten muodossa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Pieni annos diatsepaamia ei haittaa surureaktiota

Lääketiede on täynnä erilaisia uskomuksia. Usein toistetun väitteen mukaan bentsodiatsepiinien käyttö estää normaalin surureaktion. Asiaa tutkittiin antamalla puolisonsa menettäneille satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa joko diatsepaamia (maksimi 6 mg/vrk) tai lumelääkettä. Ryhmien kesken ei tullut esiin eroja menetysreaktiota mittaavassa kyselyssä 6 kuukauden seurannassa. Bentsodiatsepiineilla ei ollut negatiivista eikä positiivista vaikutusta surureaktioon. Menetyksen kohdatessa pientä bensodiatsepiinilääkitystä ei siis tarvitse välttää siinä pelossa, että sillä olisi haitallista vaikutusta itse surureaktioon.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Astmakuoleman yhteys liialliseen beeta-agonistihoitoon ja PEF-mittausten laiminlyöntiin

Australialaiset tutkivat 89:n astmaan kuolleen potilaan ja 322:n astmakohtauksen vuoksi sairaalassa olleen verrokin tietojen pohjalta, oliko mm. beeta-agonistien runsaalla käytöllä yhteyttä fataaliin astmaan. Astmaan kuolleiden todettiin käyttäneen PEF-mittaria harvemmin kuin verrokit. Kirjallisten hoito-ohjeiden havaittiin vähentävän astmakuoleman riskiä 70 %. Salbutamolin pitoisuudet veressä olivat astmaan kuolleilla 2,5-kertaisia verrokkien arvoihin nähden, mikä kuvastaa liikakäyttöä kohtaustilanteessa. Toisaalta oraalisten steroidien käyttö astman vaikeutumisvaiheessa vähensi kuoleman riskiä peräti 90 %. Kaikki nämä myönteiset vaihtoehdot ovat asioita, joita Suomessa on korostettu vuosia. Ehkä siinä on syy hyviin tilastoihimme.

Hannu Puolijoki

Tietoja erityiskorvaukseen oikeuttavien kansantautien potilasmääristä vuonna 2000

Kelan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden rekisteriin perustuva tietokanta päivitettiin helmikuun alussa vuoden 2000 loppua kuvaavilla tiedoilla. Lähes kaikkien rekisteriin kuuluvien kansantautien potilasmäärät ovat kasvaneet, ja kohonnut verenpaine on edelleen taudeista selvästi suurin. Sepelvaltimotautia sairastavien määrä kasvoi yli 8 000 potilaalla, ja välimatka toisena olevaan astmaan lyheni parilla tuhannella. Sydämen vajaatoiminta on jatkanut vähenemistään.

Timo Klaukka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat