Lääkäriliittoa tarvitaan tulevaisuudessakin

Suomalainen lääkärikunta on historiansa aikana muuttunut merkittävästi. Lääkärien korkeasti eettinen arvomaailma tai tinkimätön tarve tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti ei varmasti ole kadonnut minnekään. Lääketieteen kehitys on kuitenkin kuluneiden vuosisatojen ja vuosikymmenien saatossa yhä kiihtyvässä tahdissa lisännyt paitsi erilaisten teknisten innovaatioiden hyväksikäyttöä niin myös lääkärintyöhön kohdistuvia paineita.

Jaakko Halonen

Arkkipiispa John Vikström: Lääkäri ei voi käyttää teknologian tuomaa valtaansa yli ihmisyyden

- Lääkärin ammattiin liittyy hyvin paljon yleisinhimillisiä arvoja, jotka ovat yhteisiä kaikille ihmisille. Ne pätevät lääkärin toiminnassa riippumatta siitä, onko hän kotona, puolisonsa ja lastensa kanssa vai työssä. Näin totesi haastattelussa emeritusarkkipiispamme John Vikström kotonaan Turussa. Lääketieteen kehittämän korkean teknologian lääkäreille tuomasta vallasta Vikströmillä on selvä käsitys:

Taito Pekkarinen

Lääkärin etiikka ja yhteiskunnan arvomaailma, vuorovaikutuksen kolme vuosituhatta

Etiikka ja moraali juontuvat kreikkalaisesta (ethos) ja latinalaisesta (mos, mores) tapaa ja tapoja tarkoittavista sanoista. Lääkärin etiikka, kuten eettiset ohjeet yleensäkin, kuvastavat oman aikansa arvomaailmaa, käsityksiä oikeasta ja väärästä. Kirjoitettu ja tunnettu lääkärin etiikka on ikivanhaa, ja tarjoaa mielenkiintoisen pitkittäisleikkauksen ihmisen arvomaailman muotoutumisesta yli kahden ja puolen vuosituhannen ajalta. Arvomaailmaa ovat muokanneet monet mullistukset, valtioiden kehittyminen ja niiden lainsäädäntö, teknologian ja tieteen vallankumous sekä uskonnot, Euroopassa erityisesti kristinusko. Yhteiskunnan arvomaailma on vaikuttanut syvällisesti paitsi lääkärin etiikkaan, myös lääketieteeseen ja lääkärin mahdollisuuksiin harjoittaa ammattiaan. Artikkelissa tarkastellaan näiden seikkojen vuorovaikutusta kolmen vuosituhannen aikana.

Markku Äärimaa

Humanismi lääkärin työssä - pro humanitate

Suomen Lääkäriliiton 90-juhlavuoden tunnuksena on ylevä teksti: Pro humanitate - ihmisyyden hyväksi. Tunnukseen viitaten ministeri Eva Biaudet korosti Lääketiede 2000 -tapahtuman avajaisissa esittämässään valtiovallan tervehdyksessä terveydenhuollon inhimillisyyden (mänsklighet) vaatimusta ja kansalaisten oikeutta ihmisarvoiseen elämään (människovärd liv). Liiton puheenjohtaja Kati Myllymäki alleviivasi avauspuheessaan lääkärin työn eettisten arvojen merkitystä ja kuvasi niitä ristiriitatilanteita, joihin lääkäri terveydenhuollon jatkuviin säästötavoitteisiin sitoutuessaan joutuu, kun potilaan perusteltujen tarpeiden kustannukset on kohtuullisella tavalla suhteutettava muiden kansalaisten yhtä perusteltuihin oikeuksiin ja yhteiskunnan yleiseen tilaan. Yksityisen hoitosuhteen normiston ja terveydenhuollon yleisen eettisen keskustelun välissä on ilmeinen jännite.

Veli Matti Huittinen

Taiteen ja tieteen luovuus mielenterveyden peilinä

Ihmisen luovuuden perusta on lapsuudessa. Sen herkkyyden voi tukahduttaa, mutta kukoistaessaan luovuus antaa iloa ja onnea - niin haltijalleen kuin tämän ympäristöllekin.

Tor-Björn Hägglund

Lääkäri taiteen ja tieteen maailmasta

Inhimillisyys ja humaani ote elämään tulisivat olla hyvän ja ymmärtävän lääkärin tunnusmerkkejä. Meidän lääkäreiden tulisikin vaalia ja edistää niitä sekä potilaittemme että oman itsemme takia. Leiviskämme maahan kätkemisestä ei ole iloa kenellekään. Onko nykyään ajan ja rahan pakkoliitto tuhoamassa näitä hyvän lääkärin piirteitä? Osalle mainittuja hyviä syntymälahjoja on suotu ylen määrin. Meillä on onneksemme kuitenkin vielä keskuudessamme kollegoita, jotka ovat hyviä ja lohduttaviakin esimerkkejä paremmasta elämästä. Yksi heistä on yhdeksänkymmentäneljä vuotta täyttänyt emeritusprofessori Carl-Eric Sonck. Hänellä on pitkä ja värikäs ura takanaan ja se tuntuu edelleen jatkuvan antoisana ja esimerkillisenä.

Otto E. A. Hjelt (1823-1913) - patologian, oikeuslääketieteen ja terveydenhoidon uranuurtaja Suomessa

Otto Hjeltin rooli suomalaisen lääketieteen ja terveydenhoidon historiassa on ollut monella tapaa merkittävä. Hänen aikanaan pystyttiin rakentamaan perusta suomalaiselle ja - suomenkieliselle - terveydenhuollolle.

Arno Forsius

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu - suomalainen menestystarina

Suomen vapaaehtoinen maksuton verenluovutusjärjestelmä on kansainvälisesti kestävä esimerkki hyvin organisoidusta, tasokkaasta ja vastuullisesta toiminnasta. SPR:n Veripalvelu on pystynyt takaamaan riittävästi turvallisia verituotteita maamme tarpeisiin ja luottamus menestystarinan jatkumiseen on vankka.

Juhani Leikola

Enemmän kuin ammattiliitto - välähdyksiä yhdeksältä vuosikymmeneltä

Suomen Yleinen Lääkäriliitto perustettiin Helsingissä Tieteellisten Seurojen talossa Kasarmikadulla (nykyisin Rakennustaiteen museo) 28. helmikuuta 1910. Yhteiskunnalliset olot olivat levottomat Suomen Suuriruhtinaskunnassa. Frans Albert Seyn toimi Suomen kenraalikuvernöörinä ja suuri venäläistämisohjelma oli käynnistymässä.

Kati Myllymäki

Potilaan oikeus valita oma lääkärinsä

Perinteiseen lääkärintyöhön on kuulunut itsestään selvyytenä potilaan vapaus valita lääkärinsä, lääkärin ammatillinen riippumattomuus ja tältä pohjalta muodostuneen suhteen täydellinen luottamuksellisuus. Yhteiskunnallinen kehitys ja mm. julkisen terveydenhuoltojärjestelmän luominen ovat ravistelleet näitä lähtökohtia.

Santero Kujala