Turku aging male -tutkimus selvittää miesten vaihdevuosioireita

Turku aging male -pilottitutkimus on valmistunut, ja sen tulosten rohkaisemina on päätetty jatkaa andropaussin selvittämistä, kertoo professori Juha Mäkinen. Tyksin synnytys- ja naistentautiopin professori sanoo itse alkaneensa uskoa andropaussiin oikeastaan vasta pilotin tulosten jälkeen.

Kelalta lääkärikirje lääkkeiden erityiskorvattavuutta koskevasta valtioneuvoston päätöksestä

Kela on hiljattain postittanut lääkäreille kirjeen, josta käy ilmi päätöksen keskeinen sisältö vuonna 2000 toteutuvien erityiskorvattavuuksien osalta. Lisäksi kirjeessä esitetään olantsapiinin ja sepelvaltimotautiin liittyvän rasva-aineenvaihdunnan häiriön lääkkeiden erityiskorvattavuusohjeet. Ohjeet pohjautuvat valtioneuvoston päätöksen perusteluihin ja sairausvakuutusasioiden asiantuntijaelimenä toimivan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan arvioihin.

Makropilottihanke: Sähköisten asiakaskorttien kokeilut tarkoitus tehdä tänä keväänä

Saumattomassa palveluketjussa asiakkaan asema korostuu, ja hänellä on nykyistä suurempi vaikutusvalta sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteossa. Myös kansalaista koskevien sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen suoja paranee ja organisaatioiden välinen yhteistyö painottuu. Makropilottihankkeen keskeisenä ajatuksena on ”yhden luukun periaate”: asiakas voi hoitaa saman käynnin aikana useita asioita. Satakunta valittiin Makropilotin kokeilualueeksi.

Kovasti kipiä – onko oikeesti sairas?

– Mielenterveyden häiriön ja kivun suhteen luonnetta on pohdittu jo pitkään. Pitkittäistutkimuksen vähyyden vuoksi kysymykseen ei voida vieläkään varmuudella vastata, sanoo professori Matti Joukamaa OYS:n psykiatrian klinikalta. Joukamaa puhui kivusta ja psykosomatiikasta Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa. – Todennäköisempää kuitenkin lienee, että kipuun sairastuminen lisää alttiutta psyykkiselle kärsimykselle kuin, että olisi olemassa erityinen “kivulle altis persoona”, Joukamaa huomauttaa.

Kaulavaltimon ahtauman stenttausta kehitetään

Pallolaajennusmenetelmää on kaulavaltimoiden ahtaumissa käytetty maailmalla varsin vähän, koska riski aivoverisuonten tukokseen on huomattava. Noin kolmannes potilaista on saanut tukoksen.

Lääkehuoltoa ja terveydenhuoltoa kehitettävä pitkäjänteisesti

– Teollisuuden toiminnan logiikka lähtee siitä, että toiminnan on oltava liiketaloudellisesti kannattavaa. On tuotettava valmisteita, joille on maksukykyistä kysyntää. Valmistajat kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla, joiden pelisäännöt on luotu Euroopassa lääkealan EU-lainsäädännössä. EU, Yhdysvallat ja Japani edistyvät hitaasti harmonisointipyrkimyksisssään. Terveydenhuollon toiminta ei lähde taloudellisesta hyötyajattelusta, vaan ajatuksesta, että ihmisten tarvitsemat terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla. Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut on hallitusmuodon mukaan julkisen vallan turvattava.

Lääketieteen toimittajien jäsenluettelo ilmestynyt

Lääketieteen toimittajien yhdistykseen kuuluu sekä työsuhteisia että freelancer-toimittajia eri puolilta Suomea. Yhdistys toimii lääketiedettä, terveydenhuoltoa ja terveyspolitiikkaa säännöllisesti seuraavien toimittajien yhdyssiteenä. Lääketieteen toimittajat saavat jatkuvaa koulutusta ammattitaitonsa kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Jäsenluettelosta on hyötyä myös lääkäreille, jotka mm. järjestävät tiedotustilaisuuksia tai haluavat muutoin välittää viestiään julkisuuteen yhteistyössä ammattitaitoisen toimittajan kanssa.

Työmies on palkkansa ansainnut

Täysin selvää on, että Suomen Lääkäriliittoa perustettaessa oli ensisijaisena tarkoituksena luoda järjestö, joka huolehtisi lääkärikunnan taloudellisista eduista ja yhteiskunnallisesta asemasta. Näin Tapani Kosonen liiton 75-vuotishistoriikissa 1985.

Risto Pelkonen

Arbetaren är värd sin lön

Det är helt klart att avsikten med att grunda Finlands Läkarförbund i första hand var att skapa en organisation som kunde bevaka läkarnas ekonomiska intressen och ställning i samhället. Så formulerar Tapani Kosonen förbundets uppkomst i 75-årshistoriken år 1985. Då den nya sammanslutningens verksamhetsprinciper diskuterades uttryckte förbundets blivande och därmed första ordförande Max Oker-Blom dock förhoppningen att läkarens pliktetik skulle styra det nya förbundets verksamhet, att detta förbund skulle bliva det medicinska yrkets hjärta och samvete.

Lääkäriliitto ei puoluepolitisoitunut

Ensimmäisinä merkkeinä puoluepolitiikan aktivoitumisesta Suomen Lääkäriliitossa voi pitää valtuuskunnan vaaleja vuonna 1970, jolloin silloiseen 40-jäseniseen valtuuskuntaan valittiin liiton historiassa ensimmäistä kertaa yksi jäsen Sosialistiset lääkärit -tunnuksella esiintyneestä vaaliliitosta. Kolme vuotta myöhemmin vaaleissa olivat mukana sekä kansandemokraattien, sosiaalidemokraattien, keskustan että porvarien vaaliliitot, joista valtuuskuntaan tuli valituksi yhteensä neljä jäsentä. Vuoden 1976 vaaleissa vaaliliittoasetelma oli sama, läpi kolme porvaria ja yksi kommunisti. Vuoden 1979 vaaleissa mukana olivat enää vain kaksi edustajaa läpi saaneet kommunistit ja ilman paikkoja jäänyt keskusta, 1982 kommunistit kahdella läpimenneellä ja sosiaalidemokraatit yhdellä edustajalla. Sosiaalidemokraatit yrittivät vielä 1985 vaaleissa saamatta ainuttakaan ehdokastaan läpi. Tämän jälkeen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaaleissa ei ole esiintynyt poliittisia ryhmiä.

Taito Pekkarinen