Perimän ja ympäristön vaikutukset

Aina siitä asti, kun Dolly-lammas ensi kerran katsoi meitä ja miljoonia muita arvoituksellisesti suoraan silmiin sanomalehtien sivuilta, emme ole saaneet rauhaa ajatukselta, että ihminenkin voitaisiin monistaa. Dolly vaikutti niin täydelliseltä, pehmeäturkkinen, samettisilmäinen, pulska lammas. Ainutlaatuinen - vaikka onkin kopio.

Lihavuustutkijoiden kongressin antia UC-proteiinista lihavuuden psykososiaalisiin seurauksiin

Kesäkuussa 1997 kokoontuivat eurooppalaiset lihavuustutkijat kahdeksanteen kongressiinsa vihreän saaren ystävälliseen pääkaupunkiin Dubliniin. Kongressin pääteemoina olivat lihavuuden genetiikka ja lihavuuden hoito lääkkeillä, mutta samalla käsiteltiin myös lihavuuden ehkäisyä ja sen psykososiaalisia seurauksia.

Mikael Fogelholm

Vaihdevuosi-iän hormonikorvaushoito ja sydän- ja verisuonisairaudet

Hedelmällisessä iässä olevan naisen vaara sairastua sydäninfarktiin on vain noin 20 % miehen vastaavasta riskistä, mutta pian vaihdevuosien jälkeen naisen sydäninfarktiriski, ja muukin verisuonisairastuvuus 3-4 kertaistuvat. Laajojen epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että vaihdevuosi-ikäisen naisen hormonikorvaushoito, kuten hedelmällisessä iässä olevan naisen oma estrogeeni, suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta.

Tomi Mikkola

Perheittäin esiintyvä munasarjasyöpä

Munasarjasyövän hoito on gynekologisen onkologian haasteellisin ongelma. Vuonna 1994 Suomessa todettiin 554 munasarjasyöpää, joista runsas sata oli ns. borderlinetyyppisiä paremman ennusteen omaavia munasarjasyöpiä ja loput varsinaisia invasiivisia syöpiä. Munasarjasyövän hoidon suurin ongelma johtuu taudin myöhäisestä toteamisesta: kolme neljästä tapauksesta todetaan levinneessä vaiheessa, jossa 5-vuotisennuste on vain 19 %. Munasarjoihin rajoittuneessa taudissa 5-vuotisennuste on selkeästi parempi, lähes 80 %.

Annika Auranen

Lihaksen verenkierto ja insuliiniherkkyys positroniemissiotomografialla tutkittuna

Insuliinin alentunut kyky stimuloida glukoosin soluunottoa lihaskudoksessa (insuliiniresistenssi) on ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena. Insuliiniresistenssin taustalla on ehdotettu olevan häiriöitä solukalvon, solunsisäisen metabolian ja viimeksi myös verenkierron tasolla. On ajateltu, että insuliini lisäisi verenkiertoa avaamalla uusia kapillaareja lihaskudoksessa lisäten samalla pinta-alaa glukoosin soluunottoa varten. Alentunut verenvirtaus saattaisi tällöin johtaa solujen glukoosinsaannin heikkenemiseen. Väitöskirjatyössä tutkittiin lihaksen verenkierron ja glukoosiaineenvaihdunnan yhteyksiä positroniemissiotomografian (PET) avulla normaaleilla henkilöillä.

Maria Raitakari

Karbamatsepiinin ja okskarbatsepiinin aineenvaihdunta ja läpäisevyys istukassa

Karbamatsepiini on käytetyimpiä lääkkeitä epilepsian hoidossa raskauden aikana. Epilepsialääkkeiden käyttöön liittyy sivuvaikutuksia, ja eläinkokeissa useimmilla antiepileptisilla lääkkeillä on todettu olevan teratogeenista vaikutusta. Myös karbamatsepiinin epäillään olevan teratogeeninen ihmisille ja em. vaikutuksen välittyvän metabolian kautta. Uudempi antiepilepti okskarbatsepiini on rakenteeltaan karbamatsepiinin ketoanalogi. Okskarbatsepiini on antiepileptiseltä teholtaan samaa luokkaa kuin karbamatsepiini, mutta sillä on vähemmän yleisiä sivuvaikutuksia.

Päivi Pienimäki

Sairaaloiden hoitoajat lyhenivät edelleen

Kunnallisten sairaaloiden hoitoajat ovat lyhentyneet 1990-luvulla selvästi. Vuonna 1996 keskimääräinen hoitoaika oli 6,2 vuorokautta. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoitoaika oli 4,7, kun se 1990 oli 6,4 vuorokautta. Psykiatrisessa sairaanhoidossa hoitopäiviä oli enää keskimäärin 46. Vuosikymmenen vaihteessa niitä oli vielä 104. Sairaaloissa hoidettiin viime vuonna noin miljoona ihmistä. Joka viides suomalainen käytti siis sairaalapalveluja. Sairaansijat kuitenkin vähenivät noin 500:lla edellisestä vuodesta. Hoitoaikojen lyhentyessä eivät sairaalan kustannukset välttämättä pienene. Potilaille tehdään nyt lyhyemmässä ajassa enemmän toimenpiteitä ja tutkimuksia kuin ennen. Painopiste on edelleen siirtymässä avohoidon suuntaan. Kunnallisten sairaaloiden poliklinikoiden käyntimäärät lisääntyivät noin 5 %:lla, ja käyntejä oli kaikkiaan 5,5 miljoonaa.

Maidon antibioottijäämien testille EU-hyväksyntä

Maidon antibioottijäämiä on jo parin vuoden ajan testattu muutamissa meijereissä testillä, joka sisältää geenitekniikalla muunnetun Streptococcus thermophilus -kannan. Testiä käytetään meijereiden laboratorioissa ja maidon kokoamiseen tarkoitetuissa keräilyautoissa. Kanta on luonnostaan erittäin herkkä antibiooteille. Siihen on geenitekniikan avulla siirretty valoa tuottava ominaisuus, jonka ansioista testiorganismi on helposti mitattavissa. Valio Oy on nyt saanut ensimmäisenä suomalaisena tuotehyväksynnän geenitekniikalla muunnellulle tuotteelle EU:n markkinoille.

GMO-tuotteisiin yhtenäinen merkintä

Geneettisesti muunnelluista organismeista valmistettuihin tuotteisiin on hyväksytty yhtenäinen pakkausmerkintä. EU:n alueella on kaikkiin geneettisesti muunneltuja organismeja sisältäviin tuotteisiin lisättävä merkintä: "Tämä tuote sisältää...", tai "Tämä tuote saattaa sisältää...", mikäli geneettisesti muunneltujen organismien käytöstä ei ole varmaa tietoa, mutta joissa käytön mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Mikäli tuote ei sisällä mainittuja organismeja, on merkintätapa vapaaehtoinen, esim. "Tämä tuote ei sisällä..." Geenitekniikan lautakunnan pääsihteeri Irma Salovuori kertoo, että käytännössä kuluttajan kannalta luokitus on kaksijakoinen. Mikäli tuote "saattaa sisältää" geneettisesti muunneltuja organismeja, on sillä samanlainen vaikutus kuin tuote sisältäisi niitä. Suomen markkinoilla viimemainittuun ryhmään kuuluvat soija ja maissi, joista valmistettujen tuotteiden pakkauksissa tulee olla kyseinen maininta. Soijan ja maissin tuontieristä noin 2 % on arvioitu olevan geneettisellä muuntelulla tuotettuja. Kotimaisen perunan muuntelun osalta on tutkimustyö kesken, ja valmista tuotetta saatetaan joutua odottamaan vielä 5-6 vuotta.

Kuuro lapsi ja sisäkorvaimplantti

Sisäkorvailmplantteja on menestyksellä asennettu kuuroutuneille aikuisille, joiden kuulo on tämän apuvälineen avulla palautunut lähes ennalleen. Tilanne on toisenlainen lapsilla, jotka ovat syntymästään saakka tai pian sen jälkeen kuuroutuneita. Leena Komonen Kuulovammaisten lasten vanhempien liitosta kertoo, että syntymäkuurojen lasten implanttileikkaukset aloitettiin Suomessa vuonna 1995, ja tähän mennessä niitä on tehty vasta noin viidelle lapselle.