Oikaisu

Korjaus ylilääkäri Reijo Ojutkankaan tekstiin "Ilokaasuhoidosta" SLL:n numerossa 22-23/97 s. 2582-2583 olleisiin lehden toimituksen yhteydessä tulleisiin virheisiin.

Reijo Ojutkangas

Perustiedot ravinnon lisäaineista

Monillakin aloilla on ollut ilmeinen tarve saada käyttöön yleistajuinen kirjanen, josta voi kootusti löytää perustiedot ravinnon lisäaineista. Elintarvikevirasto julkaisi tämän kirjasen ensimmäisen version vuonna 1993 osittain Ruotsin vastaavanlaisen kirjan mallin mukaan. Suomen liittyessä Euroopan Unioniin kansallista elintarvikelainsäädäntöä jouduttiin sopeuttamaan EU-direktiiveihin. Tämän vuoksi uusi painos tuli tarpeelliseksi. Kyseessä on siis toinen uudistettu painos, vaikka kirjoittajat eivät asiaa mainitsekaan.

Kirsti Kiviranta

Empatiaa ja läsnäoloa korostava opas dementiapotilaiden hoidosta

Dementoituneiden potilaiden hoito on tärkeä aihe, ja siitä on vain vähän kirjallisuutta suomeksi. Kirjan toimittajat ovat dementiapotilaiden omaisjärjestössä Alzheimer-keskusliitossa työskentelevät psykologi ja erikoissairaanhoitaja.

Raimo Sulkava

Reflexioner om läkaretik

"Får doktorer gråta bara på toaletten?" Frågan ställs av den nyblivna läkaren Pia Dellson i boken med korta texter om vardagen på ett sjukhus. Observationerna är konstlösa men ofta präglade av kloka insikter om vad som är viktigt i mötet mellan läkare och patient. Boken är i fickformat - den kan faktiskt bäras i läkarrocken om vilken frågas om trovärdigheten skulle bestå ifall den vore rosa eller blommig. Om slitet, osäkerheten och ensamheten står mycket men kanske mest mellan raderna. Om hur osynlig en ung kvinnlig läkare kan känna sig ges exempel. Men en dag ser man på henne och väntar att hon skall fatta beslut.

Ingalill Österberg

Hippokrates, länsimaisen lääketieteen isä

Hippokrates on antiikin Kreikassa kehittyneen järkiperäisen lääketieteen tunnetuin edustaja. Hän syntyi Kosin saarella noin vuonna 460 eKr ja kuoli Tessaliassa noin vuonna 370 eKr. Hänen isänsä oli Herakleides-niminen lääkäri, jolla oli seitsemän poikaa. Hippokrateen pojat Thessalos ja Drako sekä vävy Polybos olivat myös merkittäviä lääkäreitä.

Arno Forsius

Leros

Kreikkalaisen nykysivistyksen stigmaksi, taakaksi ja puheenparreksi noussut Leros, "Lastenhoitolaitos", perustettiin vuonna 1962. Kun huhut, aihetta sivuava kirjallisuus ja tutkimus lopulta herätti kv. tiedeyhteisön menemään ja evaluoimaan tilannetta -91 in situ, olivat olosuhteet odotettuakin tyrmäävämmät.

Pisara

Luottamuslääkäriverkosto aloittaa toimintansa

Viime vuosina on yhä enemmän keskusteltu lääkärien terveydestä ja sairastamisesta. Artikkeleita on ollut korkeatasoisissa ammattilehdissä ja kirjoituksia myös päivälehtien yleisönosastoissa. Olennaiseksi viestiksi on kiteytynyt ihmettely, eivätkö kanssaihmisensä hoitamiseen kouluttautuneet lääkärit osaa hoitaa omaa terveyttään tai ammattitovereittensa sairauksia. Kaikki selvitykset ja raportit tuntuvat osoittavan, että asia on juuri näin. Kärjistetysti sanoen lääkärit ovat huonoja hakemaan terveydellisiin ongelmiinsa apua ja jos mahdollista vielä huonompia ottamaan kollegansa kunnolliseen hoitosuhteeseen. Tottakai tässäkin asiassa löytyy esimerkillisiä poikkeuksia.

Santero Kujala

Miten vaikuttaa mikrobilääkkeiden käyttöön?

Niin kauan kuin mikrobilääkkeitä käytetään, niin kauan mikrobit myös vastustavat näitä lääkkeitä. Vaikka bakteerien pahenevaan resistenssiongelmaan voidaan yrittää vaikuttaa myös monin muunlaisin keinoin, mikrobilääkkeiden aiheuttaman valintapaineen vähentäminen eli niiden huolella harkittu käyttö on tärkein torjuntakeino. Mikrobilääkkeiden käytön ohjaaminen on ollut jo pitkään tuloksellista sairaaloissa. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan sen on nyt osoitettu vähentävän resistenssiä myös avohoidossa.

Pentti Huovinen, Timo Klaukka

Hello, Dolly

Elävän lampaan kloonaaminen aikuisen lampaan solusta herätti suuren kohun. Onko ihmisenkin kloonaus mahdollista? Entä voidaanko se sallia? Useimmissa puheenvuoroissa kloonausta on pidetty jo lähtökohdiltaan tuomittavana. Toisten mielestä pitäisi ensin tutkia ja vasta sitten tehdä tarpeelliset johtopäätökset.

Terhi Hermanson

Sarveiskalvon pinnallisen haavauman käypä hoito

Sarveiskalvon pinnallinen haavauma eli eroosio on epiteeliin rajoittuva kudospuutos, joka yleensä syntyy vamman seurauksena. Haavauma todetaan tyypillisten oireiden ja fluoreseiinivärjäyksessä näkyvän epiteelipuutoksen perusteella. Hoitona käytetään antibioottivoidetta, salvalappua ja kivun lievitykseen tulehduskipulääkettä sekä tarvittaessa mustuaista laajentavia silmätippoja. Eroosio paranee yleensä nopeasti, mutta joskus se saattaa uusiutua silmäluomien irrottaessa haavaumakohdan epiteelin toistuvasti. Vaikka viimeaikaisissa tutkimuksissa on esitetty salvalapun hidastavan joidenkin eroosioiden paranemista, tulokset eivät toistaiseksi puolla salvalappuhoidosta luopumista. Sitkeästi uusiutuva pinnallinen haavauma saattaa vaatia kirurgista hoitoa.

Tero Kivelä