Keuhkokuumeesta aiheutunut sairaalahoito Suomessa 1972-93

Tutkimuksessa selvitettiin keuhkokuumeesta aiheutuneen sairaalahoidon käytön kehitys vuodesta 1972 vuoteen 1993 Suomessa käyttäen lähteenä valtakunnallista sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteriä. Saatujen tulosten pohjalta laskettiin ennuste sairaalahoidon käytön muutoksesta vuoteen 2020.

Pirjo Helena Säynäjäkangas

Rifampisiinin vaikutusta eräiden CYP3A4-substraattien farmakokinetiikkaan

Useimmat lääkeaineet metaboloituvat sytokromaalisten (CYP) entsyymien välityksellä ohutsuolen seinämässä ja maksassa. CYP-entsyymien aktiivisuuden lisääntyminen, esim. joidenkin lääkeaineiden vaikutuksesta, voi laskea toisen ko. entsyymin välityksellä metaboloituvan lääkeaineen pitoisuuksia plasmassa. Rifampisiini lisää voimakkaasti lääkeainemetaboliassa keskeisen CYP3A4-entsyymin aktiivisuutta.

Kirsti Villikka

Mehiläishoitajien mehiläismyrkkyallergia

Mehiläismyrkkyallergia on yleinen mehiläishoitajilla, eivätkä hengenvaaralliset reaktiotkaan ole harvinaisia. Mehiläisen ja ampiaisen piston aiheuttamien reaktioiden yleisyyttä mehiläishoitajilla tutkittiin ja haettiin tekijöitä, joilla on yhteys yleisreaktioihin. Mehiläismyrkylle herkistymiseen yhdistyviä tekijöitä kartoittamalla pyrittiin arvioimaan yleisreaktioiden riskiä. Selvitimme myös sitä, miksi vain osa herkistyneistä reagoi pistoihin yleisoirein tai suurella paikallisreaktiolla. Aloite tutkimuksiin tuli mehiläishoitajilta itseltään.

Ilkka Annila

Skitsofrenia ja itsemurha

Skitsofrenia on vakava ja pitkäaikainen, usein nuorella iällä puhkeava sairaus, johon liittyy korkea itsemurhakuolleisuus. Itsetuho on skitsofreniaa sairastavan tavallisin ennenaikaisen kuoleman syy. Arvioidaan, että jopa 10-13 % potilaista tekee itsemurhan usein sairautensa alkuvuosien aikana. Skitsofreniaa sairastavien korkean itsemurhakuolleisuuden taustatekijöistä on olemassa kohtalaisen vähän tutkimustietoa.

Hannele Heilä

Potilasjärjestöt ja terveyden edistäminen

Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvoja toimijoita ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, harrastusmahdollisuuksien luomisessa ja etujen ajajana. Yksistään sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisia järjestöjä ja säätiöitä on maassamme pitkästi toista sataa ja niiden palveluksessa on 16 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Paikallisyhdistyksiä järjestöillä on yli 6 000 ja henkilöjäseniä yli 1,5 miljoonaa. Monilla alueilla järjestökenttä on myös kansainvälisesti kulkenut kehityksen kärjessä. Mm. Suomen Sydäntautiliitto on American Heart Associationin jälkeen maailman toiseksi vanhin alan järjestö.

Tor Jungman

Mikko Viitasalo Akavan kevätliittokokouksessa: Tupon synty vaikeampaa kuin aikaisempina vuosina

Akavan puheenjohtaja Mikko Viitasalo katsoo, että laaja-alaisen tulopoliittisen ratkaisun synty näyttää vaikeammalta kuin syksyllä 1995 ja 1997.

Terveydenhuollon tulevaisuutta pohdittiin TEPA ry:n Ajankohtaispäivässä

Terveydenhoitoalan Palvelujärjestön TEPA ry:n jäsenjärjestöt, Lääkärikeskusten yhdistys, Suomen apteekkariliitto, Suomen fysioterapiayrittäjät, Suomen sairaankuljetusliitto, Suomen silmäoptikkojen liitto, Erikoishammasteknikkoliitto, Suomen lääketieteelliset kuvantamislaitokset, Suomen kliiniset yksityislaboratorit, Suomen yksityisten sairaaloiden yhdistys ja Hammaslaboratorioliitto, kutsuivat eri puolueiden kansanedustajia tentattaviksi Helsingissä 28.5.99 järjestämäänsä Ajankohtaispäivään.

Kansainvälinen Naislääkäriyhdistys 80 vuotta

Kansainvälinen Naislääkäriyhdistys, Medical Women's International Association, joka täyttää tänä vuonna 80 vuotta, on vanhin kansainvälinen lääkäriyhdistys. Kun yhdistys perustettiin, ajateltiin, että sen tärkeimpänä tehtävänä oli keskustella ja päättää asioista, jotta naislääkärit voisivat auttaa parhaimmalla tavalla sodanjälkeisessä jälleenrakennustyössä. Ensimmäinen konkreettinen tavoite oli saada naislääkärit perustamaan yhdistyksiä omissa maissaan.

Lääkäriliiton laatupalkinto patologian laadunvarmistustyöryhmälle

Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 7.5. myöntää Lääkäriliiton laatupalkinnon IAP:n (International Academy of Pathology) Suomen osaston laadunvarmistustyöryhmälle vuodelta 1995. Tunnustuspalkinto myönnettiin esimerkillisestä pioneerityöstä patologian laatutunnusjärjestelmän luomisessa. Palkinto luovutettiin asiasta järjestetyn lehdistötilaisuuden yhteydessä 2.6.99.

Tapani Kosonen 80 vuotta

Suomen Lääkärilehden pitkäaikainen päätoimittaja ja Lääkäriliiton entinen toiminnanjohtaja, lääkintöneuvos Tapani Kosonen täytti 80 vuotta 14.5.1999. Hän aloitti työskentelynsä Lääkäriliitossa 1961 apulaistoiminnanjohtajana ja sai hoidettavakseen myös lehden päätoimittajan tehtävät 1962. Vuodesta 1968 hän oli liiton toiminnanjohtajana ja jatkoi lehden myös päätoimittajana eläkkeelle siirtymiseensä asti 1982. Tapani Kososen yli kahdenkymmenen vuoden työ lehdessä näkyy sen muuttumisena muiden töiden ohella toimitetusta julkaisusta arvostetuksi ammatti- ja järjestölehdeksi. Monet lehden vakio-osastoista käynnistyivät päätoimittaja Kososen aikana, ja lehti vakiinnutti asemansa lääkärien eniten lukemaksi ammattilehdeksi.