Luun morfogeneettisen proteiinin toiminta luukasvaimissa

Luu on tukikudoksen erilaistunut muoto, jolla on useita tärkeitä tehtäviä. Luu muodostaa ihmisen tukirangan, joka ylläpitää mineraalitasapainoa ja on siten tärkeä säilytyspaikka eräille epäorgaanisille ja orgaanisille aineille. Luusta 30-35 % on orgaanista ainesta ja 65-70 % epäorgaanista suoloja. Orgaanisesta osasta yli 90 % on kollageenia. Loput alle 10 % muodostuu muista proteiineista kuin kollageenista, luun soluista sekä niiden biologiaan vaikuttavista mielenkiintoisista kasvutekijöistä.

Minna Laitinen

Kunnallinen henkilöstö muutospaineessa

Kuntien henkilömäärä on viime vuosina kääntynyt hienoiseen nousuun pitkän laskukauden jälkeen. Talouslaman kurimuksessa kuntasektori vastasi laman haasteisiin mm. supistamalla olennaisesti henkilökuntaa. Tämän seurauksena olemme joutuneet tilanteeseen, jossa henkilöstön ikärakenne on vääristynyt samalla, kun tulevaisuuden haasteet ovat erittäin suuret erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Reijo Vuorento

Terveyden edistämiseen kaivataan suunnitelmallisuutta ja laatua

Terveyden edistämiseen suunnatut voimavarat näyttävät kunnissa olevan vakiintumassa laman leikkaamalle tasolle, siis huomattavasti matalammalle kuin vuosikymmenen alussa. Kansanterveysjärjestöissä voimavarat ovat pysyneet lamavuosinakin ennallaan tai jopa lisääntyneet. Voimavarojen väheneminen on pakottanut hakemaan uusia toimintatapoja ja samalla tarkastelemaan toiminnan laatua. Toimintaan kaivataan enemmän suunnitelmallisuutta, systemaattisia työmuotoja ja vaikuttavuuden selvittämistä.

Tiedä mihin hyppäät -kampanja muistuttaa uimahyppyjen vaaroista

Invalidiliitto järjestää jo kymmenentenä kesänä Tiedä mihin hyppäät -kampanjan, jonka mottona toistuu hyppyohje jalat edellä ja ja nenästä kiinni.

Belgian dioksiiniskandaali kuohuttaa - millaisia ovat terveysriskit?

Belgian dioksiiniskandaalin vaikutusten voi ennustaa tuntuvan pitkään EU:n elintarvikevalvontaa koskevissa keskusteluissa, puhumattakaan seurauksista maineensa menettäneelle Belgian maataloudelle. Akuuttia myrkytystä ei ruoassa saaduista dioksiinimääristä tule, mutta entä muut vaikutukset väestön terveyteen?

Työterveyslaitoksen tutkimus: Hyvä työilmapiiri pitää terveenä

Työntekijöiden terveys on heikentynyt kunnissa laman jälkeen samalla, kun työvoiman käyttö on muuttunut. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut lama-ajasta keskimäärin puoli päivää vuodessa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan etenkin nuorten ja keski-ikäisten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Tutkimus selvittää, miten työelämä on muuttunut kunnissa vuosina 1990-1997 ja miten muutokset ovat vaikuttaneet henkilöstön terveyteen. Tutkimuksessa on ollut mukana 8 kaupunkia: Turku, Vantaa, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat.

Kuntouttavalla liikuntaharjoittelulla eniten myönteisiä vaikutuksia kansantaudeissa

Suomen Fysioterapeuttiliitto on teettänyt laajan selvityksen fysioterapian vaikuttavuudesta tavallisimmissa suomalaisissa kansantaudeissa. THM, fysioterapeutti Minna Aittasalo teki selvityksen, joka perustuu tuoreisiin, viimeisen kolmen vuoden aikana julkaistuihin tutkimusartikkeleihin. Fysioterapian vaikuttavuus kansantaudeissa -selvitys koskee niska- ja selkävaivoja, nivelrikkoa, sydän- ja verisuonitauteja, reumatauteja sekä hengityselinsairauksia. Selvityksen lähtökohtana oli vuosia jatkunut keskustelu kuntoutuksen vaikuttavuudesta

Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -tutkimus

Työterveyslaitos ja Lääkäriliitto tekivät lääkärien työoloja ja kuormittuneisuutta selvittävän kyselytutkimuksen loppuvuodesta 1997. Kysely pohjautui vuonna 1986 toteutettuun Stressi ja burnout lääkärin työssä -tutkimukseen täydennettynä koko työssä käyvän väestön työoloja ja terveyttä selvitelleiden tutkimusten kysymyksillä. Vuoteen 1986 verrattuna lääkärikunta oli naisistunut, ikääntynyt ja lyhentänyt työpäiväänsä. Lääkäreillä oli kokonaisuutena vähemmän työuupumusta kuin Suomen akateemisesti koulutetulla väestöllä. Lääkärien työuupumuksen esiintyvyydessä oli kuitenkin huomattavia eroja lääkäriryhmien välillä. Fyysisiä rasitustekijöitä, väkivallan uhkaa ja henkistä väkivaltaa esiintyi lääkärin työssä selvästi enemmän kuin vastaavaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvalla muulla väestöllä yleensä. Lisäksi lääkärin työssä esiintyi vaihtelevasti myös koettuja kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia altisteita. Lääkärin työtä ei siten voidakaan tarkastella yhtenä ammattina haittatekijöiden suhteen.

Saara Töyry, Kimmo Räsänen, Santero Kujala, Kaj Husman, Juhani Juntunen, Raija Kalimo, Riitta Luhtala, Kati Myllymäki, Markku Seuri, Markku Äärimaa

Potilaan oikeuksien todellisuus

Julkisuudessa keskustellaan jälleen kiivaastikin terveydenhuollosta, sen kustannuksista ja kustannusten leikkauksista, tasa-arvosta ja jonoista, hoidon epäonnistumisista niin yksittäisissä tapauksissa kuin yleisemminkin. Toisaalta viranomaisselvitykset, esimerkiksi EU:n jäsenmaita koskeva vertailututkimus, kertovat, että suomalaisista 86 % on tyytyväisiä terveyspalvelujärjestelmään. Ristiriita julkisuudessa usein esiintyvien kielteisten näkemyksten ja toisaalta myönteisten tutkimustulosten välillä ilmentää mielestäni monia asioita ajassamme ja asenteissamme: oikeus hyvään hoitoon on meille tärkeää. Me arvostamme tasa-arvoa ja edellytämme, että terveyspalvelujen tulee olla tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Se kertoo myös muutoksesta ja siihen liittyvästä epävarmuudesta, meneillään on ollut ja on edelleen voimakas muutos terveydenhuollon palvelurakenteessa. Se ilmentää myös sitä, että terveydenhuollon palvelujen yleisen tason todellisuus on toinen kuin yksittäisen potilaan.

Riitta-Leena Paunio

Heikkonäköinen työpaikalla

Ammatista ja työtehtävästä riippuen näön huononeminen saattaa heikentää nopeastikin työkykyä. Tilanne on yksilölle usein myös henkisesti vaikea. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista tiedetään kuitenkin vieläkin aivan liian vähän. Kuntoutuksen tarpeessa olevat henkilöt eivät ohjaudu riittävän usein kuntoutukseen. Seurauksena on liian usein yksilön uupuminen työssään ja ennenaikainen eläköityminen.

Martti Kauhanen