Rintasyövän liitännäislääkehoito

Primaarivaiheessa annettava liitännäislääkehoito parantaa rintasyöpäpotilaan ennustetta. Tuoreimpien meta-analyysien mukaan noin yksi viidestä rintasyöpäkuolemasta voidaan välttää hoitamalla nuoret potilaat yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla ja vanhemmat potilaat antiestrogeeneillä. Monet hoitoon ja sen toteutukseen sekä potilaan fyysiseen ja psykososiaaliseen selviytymiseen ja kustannuksiin liittyvät kysymykset ovat kuitenkin edelleen osin avoimia.

Kaija Holli

Alzheimerin taudin nonkognitiiviset oireet

Viime aikoihin asti Alzheimerin taudin tutkimus on kohdistunut ensi sijassa kognitiivisiin oireisiin. Etenevän kognitiivisten kykyjen heikkenemisen ohella taudin neurobiologiseen prosessiin liittyy kuitenkin usein myös psykiatrisia oireita ja käytöshäiriöitä. Vaikka Alzheimerin taudin syntymekanismi on epäselvä, näihin nonkognitiivisiin oireisiin voidaan vaikuttaa lääkkeettömällä hoidolla, hoitoympäristöön kohdistuvin toimin sekä kohdennetulla psyykenlääkehoidolla.

Tuula Saarela, Hannu Koponen, Timo Erkinjuntti, Kari Alhainen, Petteri Viramo

Huuli- ja suulakihalkiolasten ravitsemus

Huuli- ja suulakihalkio vaikeuttavat lapsen syömistä ensimmäisten elinkuukausien aikana. Syömisongelmien vuoksi halkiolasten kasvu voi hidastua erityisesti imeväisiässä. Huuli-suulakihalkiokeskuksessa (HUSUKE) tehdyn selvityksen mukaan huuli- ja suulakihalkiolapset saivat vähemmän äidinmaitoa kuin terveet lapset. Vaikka halkiolapsilla oli enemmän syömisongelmia kuin terveillä lapsilla, heidän kasvunsa oli normaalin kasvun viitealueella imeväisiässä. Halkiolasten äidit tarvitsevat tukea äidinmaidon antamiseen pulloruokinnalla ja ohjausta syömisongelmien ratkaisemiseen. Ravitsemustilan arvioimiseksi kasvun seuranta on välttämätöntä.

Sari Laukkanen, Outi Nuutinen, Marja-Leena Haapanen, Reijo Ranta

Psykiatristen sairaansijojen väheneminen ja skitsofreniapotilaiden selviytyminen II Kotiutettujen skitsofreniapotilaiden psykososiaalinen selviytyminen

Huolimatta psykiatristen sairaalapaikkojen jyrkästä vähenemisestä viime vuosikymmenellä skitsofreniapotilaiden siirtyminen laitoksista avohoitoon näyttää pääosin onnistuneen. Kolmen vuoden kuluttua kotiutuksesta potilaat olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin sairaalasta poistuessaan. Asumisongelmat olivat suhteellisen vähäisiä ja näyttivät hiukan vähentyneen tämän vuosikymmenen alussa. Kuolleisuuden muutos selittyi kotiutettujen potilaiden ikärakenteen somaattisen tilan muutoksesta. Varsinkin 1990-luvun alussa kotiutettujen psykososiaalinen toimintakyky parani avohoidossa. Silti huomattavalla osalla potilaista oli psykoottisia oireita ja toimintakyvyn vajauksia. Suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle ja erityisesti psykiatriselle erikoissairaanhoidolle on pitkän laitoshoidon jälkeen kotiutettujen potilaiden yksinäisyys ja heikko toimintakyky. Erityisesti tulisi kehittää miesten toiminnallisuutta edistäviä ja ylläpitäviä hoitomuotoja.

Raimo K. R. Salokangas, Teija Honkonen, Soile Saarinen

Kolesteroli ja aivohalvauspotilaan ennuste

Sepelvaltimotaudin ja seerumin kolesterolitason välillä vallitsee tunnetusti yhteys: korkea kolesterolitaso altistaa koronaaritaudille. Asia ei ole yhtä selvä, kun kyse on aivoverenkiertohäiriöistä. Laajoissa meta-analyyseissä ei ole voitu osoittaa, että korkea kolesterolitaso altistaisi aivohalvaukselle, mutta on erillisiä tutkimuksia, jotka viittaavat tähän suuntaan. Japanilaisen tutkimuksen mukaan korkea kolesterolitaso altistaa aivoinfarkteille ja matala kolesterolitaso aivoverenvuodoille. Aikaisemmin ei ole selvitetty seerumin kolesterolitason yhteyttä aivohalvauksen jälkeiseen elinennusteeseen.

Robert Paul

Vähentääkö liikunta myös rintasyöpävaaraa?

Säännöllinen liikunta edistää tunnetusti terveyttä monin tavoin. Liikunnan on arveltu vähentävän myös vaaraa sairastua rintasyöpään, mutta tutkimustulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Urheilun luvatusta maasta Norjasta tulee nyt kuitenkin arvovaltaisella foorumilla raportti, jonka mukaan joko työssä tai vapaa-aikana harrastettu liikunta vähentää rintasyöpävaaraa sitä enemmän, mitä enemmän liikuntaa harrastetaan.

Heikki Joensuu

Antibioottia sepelvaltimotautiin

Pekka Saikku ja kumppanit julkaisivat jo lähes kymmenen vuotta sitten ensimmäisen työn, jossa väitettiin Chlamydia pneumoniae -bakteerin olevan yhteydessä sepelvaltimotautiin. Vasta nyt alkaa ilmestyä tutkimuksia, joissa tautia yritetään hoitaa antibiootilla. Lancetissa pikavauhtia julkaistu tutkimus totesi roksitromysiinillä olevan tehoa angina pectoris -potilaisiin.

Heikki Arvilommi

Geenihuijauksella antibioottiresistenssin kimppuun

Bakteerien antibioottiresistenssi voi perustua lääkkeitä hajoittavien entsyymien tuotantoon, kalvojen läpäisemättömyyteen tai lääkkeen tarvitsemien kohderakenteiden muutoksiin. Näiden ilmiöiden geneettisen taustan tuntemus on lisääntynyt valtavasti viime vuosina ja on tullut mahdolliseksi kehittää suoraan geeneihin iskeviä mikrobilääkkeitä.

Matti Viljanen

Jervell-Lange-Nielsenin taudin geenivirhe löytynyt

Sisätautiopin knoppeihin kuuluvan Jervell-Lange-Nielsenin taudin perimmäinen syy on selvinnyt. Taudin luonteeseen kuuluu pidentynyt QT-aika ja siihen liittyvä bradykardia tai takyarytmiat sekä kuulon heikkeneminen tai kuurous. Salt Lake Cityssa toimiva tutkimuslaitos on jo aiemmin raportoinut, että Romano-Wardin oireyhtymää sairastavilla on vikaa kromosomeissa 11, 7, 3 ja 4. Kliinisestihan Romano-Wardin oireyhtymä muistuttaa Jervell-Lange-Nielsenin tautia, mutta sydänoireet ovat lievempiä eikä siihen liity kuulon heikkenemistä.

Robert Paul

Vain näön vuoksi

Silmänseudun iho-ongelmia potevista yhdelle pitäisi antaa pariksi kuukaudeksi tetrasykliinia, ja yhden potilaan kissa on hengenvaarassa. Välittömästi tärkeintä on kuitenkin ratkaista, kuka tarvitsee vielä tänään myös silmälääkäriä. Senkin näet sivulta 2856.

Raimo Suhonen