Mielenterveyden ja verenkiertoelin-sairauksien hoitoon eniten hoitopäiviä

Vuonna 1996 lähes 15 % suomalaisista oli vuodeosastohoitossa. Yleisimpiä hoidon syitä olivat verenkiertoelimistön ja hengityselinten sairaudet, vammat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä synnytykset. Hoitopäiviä käytettiin eniten mielenterveyshäiriöiden ja verenkiertoelinten sairauksien hoitoon.

Akava vaatii veroalea budjettiin

Akava esitti kesäkuun lopulla hallitukselle kirjelmän tavoitteistaan valtion ensi vuoden budjettiin. Ensisijaisena tavoitteena on palkansaajien tuloverotuksen ja työvoimakustannusten alentaminen. Muita Akavalla tärkeitä kysymyksiä ovat työvuorottelujärjestelmän ja työttömien koulutusvakuutuksen kehittäminen sekä maksuttoman esiopetuksen toteuttaminen.

Kotona tapahtuva saattohoito ja sen kustannukset - Kotkan malli

Kuolevan potilaan hoitaminen kotona on vaihtoehto, johon Suomessa on kiinnitetty hyvin vähän huomiota. Syöpäpotilaiden saattohoitoa kotona ja hoidon tukemista terveyskeskuksen kotisairaanhoitopalveluilla kokeiltiin kolmen vuoden ajan Kotkassa. Saattohoito perustui omaishoitoon ja potilaan luokse tehtiin kotisairaanhoidon käyntejä 2-3 kertaa viikossa, viimeisinä vuorokausina useita kertoja päivässä. Kokeilun aikana todettiin, ettei saattohoito toimi omalääkärijärjestelmässä, vaan potilaat tarvitsevat kivunlievitykseen perehtyneen lääkärin. Kustannuksiltaan saattohoito kotona jää alle kolmannekseen laitoshoidon kustannuksista, mutta vaatii siihen perehtynyttä henkilökuntaa ja valmiudet vaikeisiinkin hoitotilanteisiin.

Eero Vuorinen, Asta Saario

Miten nuorten terveys on muuttunut 20 vuoden kuluessa?

Nuorten terveystapatutkimuksissa on tutkittu nuorten kasvua ja terveyttä koko maan kattavilla postikyselyillä joka toinen vuosi 1977-97. Kahden vuosikymmenen kuluessa 12-18-vuotiaat ovat kasvaneet pitemmiksi ja myös kuukautisten ja siemensyöksyjen alkamisiät ovat varhaistuneet. Koettu terveys ja psykosomaattiset oireet ovat pysyneet ennallaan. Ylipainoisuus ja lihavuus, astmat ja allergiset nuhat sekä selkä- ja niskakivut ovat lisääntyneet. Lääkkeiden käyttö särkyihin, vilustumiseen ja yskään on yleistynyt. Nuorten terveyden muutoksilla ei ollut välitöntä yhteyttä 1980-luvun taloudelliseen noususuhdanteeseen eikä 1990-luvun lamaan.

Matti Rimpelä, Arja Rimpelä, Andres Vikat, Elina Hermanson, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Elise Kosunen, Annikki Savolainen

Erikoissairaanhoidon talous vuoden 1995 terveystaseissa - uusi kirjanpitokäytäntö muuttaa näkymiä

Uusi kirjanpitokäytäntö antaa entistä realistisemman kuvan erikoissairaaloiden talouden tilasta, ja tähänastisiin tilinpäätöksiin perustuvat taloussuunnitelmat voivat kirjoittajien mukaan osoittautua ylimitoitetuiksi. He analysoivat liikekirjanpidon mukaisilla tunnusluvuilla kolmen sairaanhoitopiirin ja yhden yksityissairaalan tilinpäätöstä vuodelta 1995. Kaikkien kunnallisten yksiköiden talous oli selvästi heikommalla perustalla, kuin niiden omista taseista saattoi päätellä. Vahvimmilla oli yksityissairaala paremman kustannusrakenteensa ja mukautumiskykynsä ansiosta.

Ilkka Vohlonen, Seppo Jaatinen

Kun anestesia tuli Suomeen 150 vuotta sitten

Anestesia tuli Suomeen vajaat viisi kuukautta sen jälkeen, kun sitä oli ensimmäisen kerran käytetty Yhdysvalloissa. Suomen ensimmäisen anestesian tarkkaa ajankohtaa ei varmuudella tiedetä, mutta professori Lars Henrik Törnrothin maaliskuussa 1847 tekemää leikkausta pidetään ensimmäisenä, jossa sitä käytettiin. Varsin pian tämän jälkeen sen käyttö lisääntyi, ja Finska Läkaresällskapetissa pidettiin useita esitelmiä anestesian käytöstä erilaisissa leikkauksissa.

Tapani Tammisto

Lääkäriliitto korostaa kotien vastuuta huumeongelman torjunnassa

Lääkäriliitto painottaa kasvatuksen merkitystä huumeongelman ennalta ehkäisyssä. Kodin ja koulun sekä harrastustoiminnan tulisi tukea nuorta löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa sekä saada hänet ottamaan vastuu itsestään. Havaittuihin ongelmiin lasten ja nuorten kehityksessä on puututtava riittävän varhain. Myös huumeiden käyttäjien hoidon tulisi olla nykyistä pitkäjänteisempää, todetaan Lääkäriliiton "Huumausainestrategia 1997" -mietinnöstä sosiaali- ja terveysministeriölle antamassa lausunnossa.

Lääkäriliiton jäsen, ministeri Nickey Iyambo toi terveiset Namibiasta

Namibian alue- ja paikallishallintoministeri Nickey Iyambo kävi kesäkuussa Suomessa sopimassa tukiohjelmasta, jolla Suomen ulkoministeriö osallistuu Namibian paikallishallinnon uudistamiseen. Samalla ministeri vieraili myös Suomen Lääkäriliitossa, johon hänet yhdistää liiton jäsenyys ja Suomessa hankittu lääkärin koulutus. Nickey Iyambo on kiinnostunut erityisesti Lääkäriliiton kehitysyhteistyöprojektista, jonka käynnistymistä hän oli aiemmin terveysministerinä toimiessaan osaltaan tukemassa.

Marit Henriksson

Lääkäriliiton projekti Namibiassa jatkuu

Lääkäriliiton kehitysyhteistyöprojektissa Namibiassa lähes vuoden palvellut ortopedi Seppo Salminen on palannut Suomeen saatuaan valmiiksi selvityksensä traumahoidon tilasta Oshakatin sairaalassa ja Luoteis-Namibian pienemmissä klinikoissa. Keskeiseksi ongelmaksi on osoittautunut terveydenhuoltohenkilöstön ammattitaidon puute, minkä vuoksi hoidon porrastus ei toimi. Vaikka useissa toimipisteissä on tilat ja varusteet leikkaustoimintaan, eivät lääkärit ja hoitajat pysty suorittamaan yksinkertaisiakaan toimenpiteitä, vaan yleensä kaikki leikattavat potilaat lähetetään alueen keskussairaalaan Oshakatiin.

Marit Henriksson

Kuka oli Kuku-tohtori Selma Rainio? Suomalaisen lääkärilähetyksen taipaleelta Ambomaalla alkuvaiheista nykypäivään

Vastavalmistunut lääkäri Selma Rainio saapui Suomen Lähetysseuran ylläpitämälle lähetysasemalle Ambomaalle 1908. Hän työskenteli runsaat 30 vuotta nykyisen Pohjois-Namibian alueella hoitaen lukemattomia potilaita ja auttaen alueen asukkaita monissa muissakin asioissa. Selma Rainio perusti ensimmäisen sairaalan Onandjokween. Hän oli mukana muuraamassa sairaalan seiniä ja vastasi myös kaikista laitoksen hankinnoista viljan ja karjan ostamista myöten. Kunnioituksesta valkoista tohtoria kohtaan asukkaat antoivat hänelle arvonimen 'Kuku' ja kristinuskon leviämisen myötä monet tyttölapset kastettiin Selmaksi.

Seppo Salminen