76102 osumaa

Kohti kivun hallintaa

"Sjömannen ber inte om medvind, han lär sig segla", siteeraa ruotsalainen anestesiologi ja kipulääkäri Gunilla Brattberg Gustaf Lindborgia kipuoppaassaan. Lukuisat mietelauseet ja runot rikastuttavat sujuvaa ja helposti lähestyttävää tekstiä tässä alansa klassikkoihin luettavassa teoksessa. Brattbergin kolmeosainen kirjasarja parin vuoden takaa on jatkuvasti ajankohtainen ja tulisi viipymättä kääntää suomalaisten luettavaksi. Uskoisin lukijoita riittävän sekä maallikoiden että terveysalan ammattilaisten piiristä. Laajalle yleisölle Brattberg lienee tekstinsä suunnannutkin.

Reino Pöyhiä

Kotivammaisuutemme

Luin psykiatri Martti Paloheimon kuvaaman suomalaisen kärsimysnäytelmän pitkänäperjantaina. Kärsimystä ei seurannut pääsiäisen kirkastus, sillä kirjan julma sanoma ei päästänyt kynsistään. Se kertoo suomalaisten vanhempien rakkaudettomuudesta, joka Paloheimon mukaan johtaa kotivammaisuuteen. "Meidän maassamme on sukupolvien ajan kohdeltu lapsia hämmästyttävän karusti. Selkäsauna oli usein ainoa kasvatustapa. Suomi on lapsivihamielinen maa!" Näin on, eikä tilanne ole muuttunut inhimillisemmäksi, sillä vanhemmilta opittu uusvälinpitämättömyys leimaa tuskallisesti suomalaista "kansankotia".

Markku T. Hyyppä

Galeeniset lääkevalmisteet

Claudios Galenos (noin 129-200) oli kreikkalaissyntyinen lääkäri, joka toimi suuren osan elämästään antiikin ajan Roomassa. Galenos saavutti kuuluisuutta sekä käytännön lääkärinä että tutkijana. Hän kirjoitti suuren määrän lääketieteellisiä teoksia, kaikkiaan noin 500, joista 85 on säilynyt. Galenoksen dogmaattinen, opettavainen ja yksityiskohtainen tyyli vastasi aikakauden odotuksia. Hänen teoksistaan oli löydettävissä vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Galenoksesta tuli auktoriteetti, jota lääketieteen myöhemmät edustajat pitivät kauan ainoana oikeana. Suureksi osaksi siitä syystä lääketieteen kehitys pysähtyi pitkäksi aikaa. Galenos viitoittikin eurooppalaisen lääketieteellisen ajattelun ja käytännön lähes puoleksitoista vuosituhanneksi eteenpäin. Nykypäiviin saakka Galenoksen nimi on säilynyt galeenisten lääkkeiden nimikkeessä.

Arno Forsius

Terveydenhuollon menetelmien arviointi - mahdollisuus terveydenhuollon kustannuskriisin hallintaan?

Terveydenhuollon menot ovat joutuneet ja joutuvat vastedeskin yhä tarkemman suurennuslasin alle, kun kunnille kohdistetut valtionosuudet ovat edelleen vähenemässä. Saammeko terveydenhuoltoon sijoittamillemme markoille vastinetta koko rahan edestä, vai meneekö osa panostuksesta hyödyttömien tai lähes hyödyttömien toimintojen ylläpitämiseen? Alati kasvavia terveydenhuollon menoja on toki pyritty rajoittamaan monin keinoin, mutta toistaiseksi suhteellisen laihoin tuloksin. Osin tähän vaikuttaa se, että nopeasti yleiseen käyttöön leviävät uudet terveydenhuollon menetelmät, esimerkiksi uudet kuvantamistavat, vaativat usein mittavia laiteinvestointeja. Kalliitkin uudet laitteet, lääkkeet ja hoitotavat puolustavat kuitenkin paikkaansa, jos on osoitettu tai osoitettavissa, että niistä todella on hyötyä diagnostiikassa tai hoidossa ja että ne ovat kustannusvaikuttavia. Näin ei valitettavasti kuitenkaan kaikkien uusien laitteiden ja menetelmien kohdalla ole.

Kalevi Lauslahti, Heikki Joensuu, Risto P. Roine

Makrolidien käyttöön lisää harkintaa Atsitromysiinin käyttö kasvaa voimakkaasti

Makrolidien hankkimisesta sairausvakuutuskorvausta saaneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1994 vuoteen 1996. Kasvu johtuu pääasiassa atsitromysiinin käytön lisääntymisestä. Makrolidit ovat kuitenkin edelleen toissijaisia vaihtoehtoja ylähengitysteiden infektioiden hoidossa. Makrolidien käytön lisääntyminen aiheuttaa voimakkaan valintapaineen bakteeripopulaatioon, ja tämän vaikutuksia on vaikea ennakoida. Uudet makrolidit ovat lisäksi suhteellisen kalliita. Siksi käytön kasvu on ongelmallista sekä lääketieteelliseltä että taloudelliselta kannalta.

Pentti Huovinen, Timo Klaukka, Erkki Palva, Mikstran Seurantaryhmä

Geeniterapian mahdollisuudet aivokasvainten hoidossa

Geeniterapia on kokeiluvaiheessa oleva uusi hoitomuoto pahanlaatuisiin aivokasvaimiin, joihin sairastuneiden ennustetta kirurgisten ja sädehoitomenetelmien kehitys ei juurikaan ole parantanut. Aivokasvaimet sopivat hyvin geenihoidon kohteeksi, koska ne ovat paikallisia eivätkä lähetä etäpesäkkeitä. Hoito voidaan myös kohdistaa täsmällisesti, sillä pahanlaatuista proliferoituvaa solukkoa ympäröi jakautumaton aivokudos. Merkkigeeninsiirrot ovat onnistuneet odotetusti ja osoittautuneet hyvin siedetyiksi. Hoitotarkoituksessa tehtyjen geeninsiirtojen alustavia tuloksia voidaan odottaa vuoden tai parin kuluttua. Ennen kuin hoitomuodon todellista tehoa voidaan ryhtyä arvioimaan, tarvitaan kuitenkin vielä paljon niin perustutkimusta kuin soveltavaakin tutkimusta.

Anu-Maaria Puumalainen, Matti Vapalahti, Seppo Ylä-Herttuala

Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien injektiohoidot

Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa ja kiputiloissa paikallisilla injektiohoidoilla on oma tärkeä asemansa. Erilaiset kortikosteroidivalmisteet ovat markkinoille tulostaan lähtien olleet tärkeimpiä pistoksina annettavia paikallishoitolääkkeitä. Tukielinten kiputilojen puuduttaminen auttaa sekä diagnostiikassa että usein myös terapeuttisesti. Kondroprotektiiveja eli nivelrustoa suojaavia valmisteita on alettu käyttää yhä enemmän myös Suomessa.

Sakari Orava, Martti Kvist

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030