Ragnar Granit - suomalais-ruotsalainen lääketieteen nobelisti

Ragnar Arthur Granit (1900-1991) on ainoa Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinnon saanut suomalainen, joka tosin vuonna 1967 palkinnon saadessaan oli ollut jo pitkään Ruotsin kansalainen.

Arno Forsius

Ovatko terveydenhuoltomme kilpailuesteet rakenteissa vai asenteissa?

Äkkiä vilkaisten ei koko kuluneen vuosikymmenen käyty terveydenhuollon kilpailua koskeva keskustelu ole jäänyt hedelmättömäksi. Alun perin liike-elämässä kehitettyjen teorioitten mukaisesti terveydenhuollonkin yksiköitä nykyään tulosjohdetaan. Sen onnistumista arvioidaan yritysten kirjanpitoa muistuttavia tuloslaskelmia ja taseita konstruoiden. Vuosittaisen toiminnan suunnittelu perustuu tuotteisiin, joita kunnat ostavat tuottajilta yksinään tai ostorenkaiksi ryhmittyneinä. Sairaalat laskuttavat kuntia myytyjen tuotteiden mukaisesti.

Taito Pekkarinen

Är strukturer eller attityder konkurrenshinder i vården?

De senaste tio årens debatt om konkurrens i hälso- och sjukvården har inte varit utan effekt. Också vårdinrättningar resultatstyrs i dag enligt en modell som ursprungligen härstammar från näringslivet. Verksamheten utvärderas med hjälp av resultat- och balansräkningar i stil med företagsekonomisk bokföring. Den årliga verksamheten baseras på produkter som enskilda kommuner eller flera kommuner tillsammans upphandlar av vårdproducenterna. Sjukhusen fakturerar kommunerna för sålda produkter.

Taito Pekkarinen

Papujen aiheuttamat lektiinimyrkytykset

Elintarvikkeiden luontaisten myrkkyjen aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat ovat uusi ilmiö Suomessa. Syynä tähän on meidän kulttuurillemme vieraiden elintarvikkeiden lisääntynyt käyttö. Näiden aiheuttamia vaaroja ei tunneta riittävästi, ja tarpeellisista turvatoimista ei ole myöskään riittävästi tietoa. Vuonna 1998 maassamme on todettu yhdeksän papujen lektiinin aiheuttamaa ruokamyrkytystä. Kuvaamme tässä artikkelissa lektiinimyrkytyksen yleispiirteet ja helsinkiläisessä sairaalassa tapahtuneen epidemian.

Antti Pönkä, Timo Hannu, Outi Lyytikäinen

Uusitut eurooppalaiset suositukset sepelvaltimotaudin ehkäisystä käytännön lääkärintyössä

Työ sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi maassamme on ollut tuloksellista. Sepelvaltimotautikuolleisuus työikäisessä väestössämme on pienentynyt alle puoleen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Saavutukset perustuvat laajaan ja monipuoliseen yhteistoimintaan yhteiskunnan eri tahoilla sekä väestön lisääntyneeseen kiinnostukseen oman terveytensä edistämistä kohtaan. Lääkärikunnalla ja muulla terveydenhuoltohenkilöstöllä on myös ollut tärkeä osuus tulosten saavuttamisessa.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys, Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Verenpaineyhdistys, Kunnallislääkärit, Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistys, Suomen Sydäntautiliitto

Sepelvaltimotaudin ehkäisy käytännön lääkärintyössä Yhteenveto eri yhdistysten yhteisen työryhmän (Second Joint Task Force of European and other Societies)* suosituksesta**

Kolmen eurooppalaisen yhdistyksen - European Society of Cardiology (ESC), European Atherosclerosis Society (EAS) ja European Society of Hypertension (ESH) - ensimmäisen yhteisen työryhmän suositukset sepelvaltimotaudin ehkäisystä käytännön lääkärintyössä julkaistiin vuonna 1994 (1). Uutta tieteellistä tietoa on sen jälkeen kertynyt sekä sekundaari- että primaaripreventiosta ja varsinkin seerumin lipidipitoisuuksien pienentämisen vaikutuksista. Tämän vuoksi nämä kolme yhdistystä kutsuivat suositusten tarkistamiseksi kokoon toisen työryhmän, johon kuului asiantuntijoita myös käyttäytymislääketieteen ja perusterveydenhuollon alalta sekä Euroopan sydäntautiliittojen yhteistyöelimestä (European Heart Network).

David Wood, Guy de Backer, Ole Faergeman, Ian Graham, Giuseppe Mancia, Kalevi Pyörälä Sekä Työryhmän Jäsenet

Verkkokalvon keskeisen alueen reikä - uusi silmäsairaus lasiaiskirurgisen hoidon piiriin

Lasiaiskirurgian kehittyminen on mahdollistanut operatiivisen toiminnan silmän sisällä verkkokalvon pinnassa alueella, jossa toimiminen ennen lasiaiskirurgisten laitteiden kehittämistä johti lähes vääjäämättä silmän sokeutumiseen. Lasiaiskirurgia on aikaisemmin ratkaisevasti muuttanut mm. diabeettisen retinopatian, verkkokalvon irtauman sekä silmävammojen ennustetta. Uutena aluevaltauksena tässä voittokulussa on verkkokalvon keskeisen, tarkasta näöstä vastaavan alueen reikien kirurginen hoito.

Petri Tommila, Ilkka Immonen

Kolesteroli ja mielenterveys

Suurentunut seerumin kolesterolipitoisuus on sepelvaltimotaudin keskeisiä riskitekijöitä, ja sen pienentäminen lääkkeillä ja ruokavaliolla on tärkeää sydänsairauksien ehkäisyä. 1990-luvulla on kuitenkin käyty vilkasta keskustelua siitä, onko kolesterolin vähentämisestä mahdollisesti haittaa jossakin suhteessa ja joillekin ihmisryhmille. Aiemmat tutkimustulokset antoivat ensin viitteitä siihen suuntaan, että kolesterolipitoisuuden pienentyessä aggressiivisuus ja väkivaltaisuus lisääntyisivät, mikä puolestaan osittain mitätöisi kolesterolin vähentämisestä saatavan hyödyn. Uudempien tutkimusten mukaan kolesterolin vähentämisestä nykyaikaisilla lääkkeillä ei ole haittaa ihmisen mielenterveydelle.

Antti Tanskanen

Uudet ja vanhat neuroleptit

Neuroleptit ovat olleet psykoosien lääkehoidon kulmakivi jo yli 40-vuoden ajan. Pääosin 1950- ja 1960-luvulta peräisin olevat valmisteet ovat olleet suhteellisen tehokkaita psykoosioireiden lievittäjiä, mutta niiden käyttöön on liittynyt hankalia sivuvaikutuksia. Uudet, 1990-luvulla käyttöön tulleet ns. epätyypilliset neuroleptit eivät välttämättä vähennä tehokkaammin aistiharhoja tai harhaluuloja, mutta ne estävät ilmeisesti skitsofreniaan liittyvää taantumista ja latistumista paremmin kuin perinteiset neuroleptit. Uudet neuroleptit ovat joka tapauksessa vanhoja turvallisempia akuuttien ja pitkäaikaisten neurologisten sivuvaikutusten suhteen. Lääkkeen valintaan vaikuttavat kuitenkin uusien neuroleptien entisiä huomattavasti korkeampi hinta ja korvauskysymysten osittainen keskeneräisyys.

Esa Leinonen

Diatermian maadoituslevy voi herkistää

Potilas sai voimakkaan allergisen kosketusihottuman leikkauksessa käytetystä diatermian maadoituslevystä. Allergian aiheuttajaksi osoittautui maadoituslevyn akrylaattiliima, joka voi herkistää jo kerta-altistuksesta. Anestesiologien, kirurgien ja muiden maadoituslevyä käyttävien lääkäreiden tulisi olla tietoisia maadoituslevyn herkistävyydestä.

Lasse Kanerva, Kristiina Alanko