Yskästä hengitysvajaukseen - suomenkielinen keuhkosairauksien oppikirja

Keuhkosairauksien hoitoon on viime vuosikymmenenä tullut merkittäviä muutoksia. Perusmekanismien parempi tunteminen ja uusien tutkimusmenetelmien mahdollistama tarkempi diagnostiikka ovat johtaneet hoitokäytäntöjen muuttumiseen ja laajentaneet keuhkosairauksien kirjoa. Suomenkielisestä keuhkoalan oppikirjasta on ollut selvä tarve.

Tuomo Kava

Käyttökelpoinen suomalainen teos ihotaudeista

Ihotaudit ovat niin yleisiä, että esimerkiksi terveyskeskuslääkärin potilaista 6-8 % hakeutuu hoitoon ihovaivan vuoksi, lisäksi muun sairauden vuoksi vastaanotolle tulleet potilaat ottavat varsin usein puheeksi iho-ongelmansa. Myös työterveyslääkärillä tulee olla riittävät tiedot ihotaudeista ja niiden etiologiasta; todetaanhan maassamme vuosittain noin 1000 ammatti-ihotautitapausta.

Paavo Jäppinen

Kiintoisaa kynsitietoa

Samat tekijät ovat pari vuotta aikaisemmin julkaisseet kynsiraamatun (513 s.), joka on saanut pelkkää kiitosta ympäri maailman. Nyt tulee vähä-katekismus: pienempiä sivuja on 215. Voisi odottaa, että alan valiot saavat tärkeän asian sopimaan siihenkin.

Raimo Suhonen

Satavuotias asetyylisalisyylihappo

Kivun lievittäminen on ollut ammoisista ajoista ihmiskunnan tavoitteena. Sattuma ja kokeilut ovat paljastaneet kasveissa aineita, joilla voitiin vähentää tai poistaa kipua. Tällaisia kasveja olivat mm. unikko, intianhamppu, villikaali ja mandragora. Yrttien teho vaihteli kuitenkin arvaamattomasti raaka-aineista ja valmistusmenetelmistä riippuen. Lisäksi lääkkeillä oli haitallisia vaikutuksia psyykeen.

Arno Forsius

Erikoislääkäriksi pätevöitymisen uudistus on tehtävä yksityiskohtaisesti

Suomalaista lääketieteen opintojärjestelmää on sovitettu EU-säädöksiin jo usean vuoden ajan. Erikoislääkärikoulutusta tarkasteli viimeksi Opetusministeriön alainen EU-erikoislääkärityöryhmä, joka jätti mietintönsä kesällä 1996. Sen jälkeen opetus- ja terveysministeriöiden yhteinen virkamiestyöryhmä jatkotyösti esityksiä. Virkamiesten aikomus uudeksi erikoisalajaoksi julkistettiin maaliskuussa 1997. Lääkäriliitto suhtautuu esitykseen kriittisesti.

Jarkko Ihalainen

Reformen som gäller specialistkompetens kräver detaljbearbetning

Den finländska läkarutbildningen har redan under flera års tid anpassats till EU-lagstiftningen.

Lääkekustannusten kasvu kuriin Lääkekustannustyöryhmän keskeiset suositukset

Kesäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä luovutti mietintönsä. Muistio sisältää monia erilaisia suosituksia, jotka kohdistuvat mm. lääkkeiden hintoihin, verotukseen ja lääkäreiden noudattamaan lääkehoitokäytäntöön. Lääkekorvausjärjestelmän perusrakennetta työryhmä ei ehdottanut muutettavaksi. Muistion lausuntokierros päättyy heinäkuun puolivälissä ja jatkotoimet käynnistynevät heti kesälomakauden päätyttyä.

Timo Klaukka

Kryo-ahg:n valmistuksen lopettaminen ja siihen liittyvät muutokset verenvuototautien hoidossa

Tuoreplasmasta kylmäsaostuksella erottuva osa, ns. kryo-presipitaatti, sisältää useita hyytymistekijöitä lähtöplasmaa suurempina pitoisuuksina. Tällaisia ovat tekijä VIII, von Willebrand -tekijä, fibrinogeeni ja tekijä XIII. Näiden tekijöiden perinnöllisiä ja hankinnaisia puutostiloja alettiin 1960-luvun loppupuolella hoitaa SPR:n Veripalvelun valmistamalla Kryo-AHG-valmisteella. Se on näihin päiviin asti säilyttänyt paikkansa maassamme ainoana F XIII -valmisteena, ja sitä käytetään ilmeisesti jonkin verran myös fibrinogeenin lähteenä. Sen muihin aikaisempiin käyttöaiheisiin on jo pitkään ollut käytettävissä virusturvalliset vaihtoehdot.

Vesa Rasi

Geenitekniikat ja lääkekehitys

Lääkemolekyylien biologinen seulonta ja lääkkeen keksiminen perustuu nykyään kemiallisten rakenteiden tehokkaaseen seulontaan. Onnistuneen seulonnan tuloksena saadaan lääkekehittelyn lähtökohta, johtomolekyyli. Sitä parantelemalla toivotaan päästävän lääke-ehdokasmolekyyliin, joka sitten viedään kohti kliinisiä kokeita ja markkinoita. Johtomolekyyliin voidaan päätyä rationaalisen suunnittelun pohjalta tai sitä voidaan etsiä tunnetuista kemiallisista rakenteista kootuista tietokannoista. Toisaalta ns. kombinatorisilla menetelmillä kyetään valmistamaan valtavia erilaisten satunnaisten rakenteiden koosteita, kombinatorisia kirjastoja. Molekyylien seulontamenetelmien kehittyminen mahdollistaa jopa miljoonien erilaisten rakennevarianttien läpikäymisen varsin nopeasti. Uusien lääkkeiden keksiminen ja kehitystyö onkin viime aikoina tehostunut olennaisesti, ja tärkeä osa tässä kehityksessä on ollut geenitekniikoiden soveltamisella.

Ismo Ulmanen, Jukka Tenhunen, Juha-Matti Savola

MS-potilaan lääkehoito

Multippeliskleroosin lääkehoito on kohdistunut pitkälti oireisiin. Sairauden etenemiseen ei lääkkein ole paljonkaan pystytty vaikuttamaan, ja moni alkuun lupaava lääke on vuosien kuluessa osoittautunut tehottomaksi. Nyt tilanne on muuttumassa, sillä lääketeollisuus on kehittänyt ja kokeilee parhaillaan useita lupaavia molekyylejä. Ensimmäiset niistä ovat jo käytössä Suomessa. Pessimismin on aika väistyä MS-taudin hoidosta.

Juhani Ruutiainen