Kattava oppi- ja käsikirja Alzheimerin taudista

Gauthierin kirja on toistaiseksi kattavin yleisteos Alzheimerin taudista ja sen hoidosta. Otsikostaan huolimatta se ei keskity pelkästään Alzheimerin tautiin, vaan myös muut dementoivat sairaudet on otettu huomioon, lähinnä erotusdiagnostisesta näkökulmasta. Teoksesta saakin hyvän, joskin suppean yleiskäsityksen kaikista dementoivista taudeista.

Petteri Viramo

Utomordentlig medicinsk terminologi

En länge efterlängtad ny utgåva av Lindskogs klassiska svenskspråkiga ordbok för medicinsk terminologi är efter många års arbete klar och ute i bokhandlarna. Det må sägas direkt att resultatet är lysande. När jag fick boken i mina hand sträckläste jag den i flera timmar bara för att den lockar till läsning tack vare sitt gedigna språkliga innehåll, sin eleganta typografi och tack vare att presentationen av materialet är så intressant genomförd. De flesta orden och begreppen presenteras med en kort liten uppsats, vilket gör att ordboken i själva verket är en uppslagsbok i medicin. Utrymmet tillåter inga långa krior, men författaren(na?) har lyckats utomordentligt i sitt uppsåt att inte göra enbart en ordtabell utan ett läsvärt lexikon. En viktig detalj är att man anger hemland och levnadsår för personer som fått sitt namn förknippat med termer, exempelvis Thomas Hodgkin, Dorothy Reed och Karl Sternberg. Den som inte visste vem dessa personer är har en god orsak att skaffa Lindskogs Medicinsk terminologi. Det ligger många aha-upplevelser på lut när man öppnar den boken.

Svante Stenman

Kuka käyttää valtaa Lääkäriliitossa

Lääkäriliiton valtuuskunta valitaan suhteellisilla vaaleilla, postiäänestyksellä tämän vuoden loka-marraskuussa. Toimikausi kestää kolme vuotta. Tällä hetkellä tulopoliittisella rintamalla näyttää siltä, että seuraavan lääkärisopimuksen solmiminen ajoittuu ensi vuoden alkuun. Uusi valtuuskunta saa tulikasteensa, kun valitut 60 kollegaa jo järjestäytymiskokouksessaan päättävät tärkeimmästä asiasta, uudesta virkaehtosopimuksesta ja työaikalain soveltamisesta lääkärintyössä.

Kati Myllymäki

Losartaani hypertonian hoidossa

Losartaani on verenpainelääke, joka kuuluu angiotensiini-II-salpaajien ryhmään. Se on AT II-reseptorin kompetitiivinen estäjä. Losartaania annostellaan 25-50 mg x 1 verenpaineen hoidossa. Sitä voidaan käyttää yhdessä muiden verenpainelääkkeiden kanssa. Erityisesti tiatsididiureettien kanssa sen teho on additiivinen. Losartaanilla on vähän haittavaikutuksia ja se aiheuttaa selvästi harvemmin yskää kuin ACE-estäjät. Sitä ei tule käyttää raskaana oleville eikä hypotensiivisille potilaille. Potilailla, joilla on matalat natriumarvot, lääkitys tulee aloittaa varovaisesti.

Markku S. Nieminen

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa Lääkehoito, hoitotulokset sekä potilaiden kokemat oireet

Hyvän hoitotasapainon saavuttaminen verenpainetaudin hoidossa vaatii sekä potilaalta että hoitavalta lääkäriltä sitoutumista kokonaisvaltaiseen hoitoon. Vaikka väestön tietous kohonneesta verenpaineesta ja sen riskeistä on lisääntynyt merkittävästi, eivät lääkehoidon tulokset ole parantuneet samassa suhteessa.

Esko Kumpusalo, Heikki Pärnänen, Jorma Takala, Työryhmä

Lapsen astman tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa

Astma on lasten yleisin pitkäaikainen sairaus, ja lisäksi lasten astman esiintyminen on koko ajan lisääntymässä. Noin kaksi kolmasosaa erityiskorvattavia lääkkeitä saavista lapsista saa lääkitystä astmaan. Lasten astman diagnostiikka, laukaisevien tekijöiden etsiminen sekä hoidon valinta ja seuranta vaativat systemaattista työskentelytapaa, yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sekä hyvin hoidettua tiedonkulkua. Avainasemassa tässä ketjussa on perusterveydenhuollossa toimiva lapsen ja perheen omalääkäri. Omalääkärin rooli korostuu niiden lasten seurannassa, joiden astmaa ei ole vielä diagnosoitu tai joiden astma ei enää vaadi säännöllistä lääkitystä. Imeväis- ja leikki-ikäiset lapset ovat ongelmaryhmä sairaanhoitojärjestelmän kaikilla tasoilla.

Kyllikki Remes, Minna Kaila, Matti Korppi

TOS - haaste konservatiiviselle hoidolle

Yläraajan toimintahäiriö ja kipu voivat olla merkki rintakehän yläaukeaman toimintahäiriöstä. Staattinen yläraajavoittoinen työ, olkapäätapaturmat, niskan retkahdusvamma voivat altistaa oireille. Nykyään staattinen yläraajavoittoinen rasitus on ulottunut myös vapaa-ajan harrastuksiin, ja videopelien ja internetin lumoissa kasvava sukupolvi on tulevaisuudessa tämäntyyppisten oireiden riskiryhmä. Perusterveydenhuollon lääkärin tulisi tunnistaa rintakehän yläaukeaman toimintahäiriö, sillä oikea-aikaisella ohjauksella voidaan ehkäistä suuri osa invalidisoivista yläraajaoireista. Häiriö on tunnistettavissa perusteellisen kliinisen tutkimuksen perusteella. Ensisijainen hoito on konservatiivinen. Artikkelissa esitetään esimerkki suositeltavasta fysioterapiaohjelmasta.

Karl-August Lindgren

Uusien sienilääkkeiden teho ja turvallisuus - ihon ja kynsien sienitautien sisäinen hoito

Uudet suun kautta otettavat sienilääkkeet flukonatsoli, itrakonatsoli ja terbinafiini ovat tehokkaampia ja turvallisempia kuin griseofulviini ja ketokonatsoli. Vaikeimmin hoidettavan pinnallisen sienitaudin, kynsisienen, paranemistulosten raportointi antaa kuitenkin usein liian hyvän kuvan hoidon tehosta. Kynsisieni jää edelleen usein paranematta. Uusillakin sienilääkkeillä on haittoja, joiden profiilista laajojen seurantatutkimusten lisäksi lääkehaittarekisteri voi antaa viitteitä. Atsolilääkkeiden ja useiden muiden lääkkeiden yhteisvaikutus rajoittaa niiden käyttökelpoisuutta etenkin monia lääkkeitä käyttävällä vanhemmalla ikäluokalla.

Raimo Suhonen, Pertti J. Neuvonen, Erkki Palva

Masennuslääkkeet ja neuroleptit unettomuuden hoidossa

Tavallisimmat unettomuuden hoidossa käytetyt lääkkeet, bentsodiatsepiinit, tsopikloni ja tsolpideemi, eivät ole aina paras vaihtoehto. Psykoottisille ja masennuspotilaille tai näihin tiloihin taipuvaisille sekä herkästi päihteiden käyttöön ajautuvien unilääkkeiksi tulee harkita muita vaihtoehtoja. Sekä masennuslääkkeissä että neurolepteissä on aineita, jotka rauhoittavan vaikutuksensa ansiosta soveltuvat tähän käyttöön. Toisaalta niiden sivuvaikutukset voivat häiritä unta.

Hannu Lauerma

DNA:n kahdentuessa syntyvien virheiden korjaaminen puutteellista periytyvässä paksusuolisyövässä

Periytyvässä ei-polypoottisessa paksusuolisyövässä on DNA:n kahdentumisvirheiden korjausmekanismi häiriintynyt. Erilaisia korjaukseen osallistuvia geenejä on löydetty useita, ja niistä neljän geenin rakennevirheiden on osoitettu altistavan tälle paksusuolisyövälle. Rakennevirheet estävät DNA:ssa tapahtuvien emäsvirheiden tehokkaan korjaamisen ja tekevät DNA:n epävakaaksi, jolloin siihen alkaa keräytyä runsaasti virheitä. Nämä virheet laukaisevat vielä selvittämättömällä tavalla syövän kehittymisen.

Minna Nyström-Lahti