Dementian täsmälääkitys ja statiinit

Kiitän Tuula Pirttilää, Anna Eerolaa ja Harry Freytä vastauksesta takriinia koskevaan puheenvuorooni (SLL 7/99). Dementian estäminen tai hidastaminen on viime aikoina ollut pohdinnan kohteena. Äskettäin ilmestynyt geriatrian professori L. Flickerin pääkirjoitus (1) käsiteli uusimpia asetyylikoliiniesteraasin estäjiä, donepetsiiliä ja rivastigmiinia. Niiden vaikutusta ei voi sanoa dramaattiseksi: keskimääräinen väheneminen 2,8 pistettä keskimäärin 54 kyvyttömyyspisteestä. Hyötyä arviointitilanteista epäillään jopa suuremmaksi kuin itse lääkityksestä, joten mukana on keisarin uudet vaatteet -piirteistöä. Kun nämä arvioinnit maksavat suunnilleen saman verran kuin itse lääkitys ja toisaalta Ginkgo biloba -uute ilmoitetaan dementiassa tehokkaaksi (2), mutta on hinnaltaan vain kymmenes-viidestoista osa donepetsiilin vastaavasta kustannuksesta, ajaudutaan kustannusvetailuihin.

Matti Viukari

Life style drugs

Kaikkien näiden mielettömien paineidenkin keskellä minä voin hyvin. Suorastaan äärettömän erinomaisesti! Tietysti heti perään minun on lisättävä, ettei tämä suinkaan johdu yksinomaan minun henkilökohtaisista fyysisistä ja psyykkisistä resursseistani, vaan vallan tärkeässä roolissa on moderni lääketiede ja sen hukaisevat keksinnöt. Ilman muuta vaikkapa 1800-luvun Suomessa olisin jo moneen kertaan kuollut ja kuopattu bisnesmies, jonka marmoriselle hautakivelle vain kapiset koirat kävisivät yösydännä kusemassa. Mutta nyt tällä pian päättyvällä vuosituhannella minä kukin yhä kuin parahinkin geeniterapoitu vanha ruusu, ja liiketoimeni ovat mitä mainioimmin mallillaan: rahaa tulee rutkasti vähän joka läävästä ja yhä minä vain verkostoidun ahnaasti kuin nuori lukki.

Eugeniikka

Englantilainen Francis Galton otti sanan eugeniikka käyttöön vuonna 1883. Hän tarkoitti sillä niiden yhteiskunnallisten toimintojen tutkimusta, joilla voitiin vaikuttaa ihmisen periytyviin ominaisuuksiin, sekä hyviin että huonoihin. Oppirakennelma syntyi aikana, jolloin periytymisen mekanismit olivat lähes tuntemattomia. Eugeniikasta on keskusteltu paljon viime aikoina. Sanan merkitys on muuntunut innostusta herättäneestä oppirakennelmasta kielteiseksi rotuohjelmien toteuttamismenetelmäksi.

Arno Forsius

Kotona hoitamisen taloudellisuus - faktaa vai fantasiaa?

Väite suomalaisen terveydenhuollon palvelurakenteen laitosvaltaisuudesta on lyönyt läpi terveydenhuollon ongelmista käytävän keskustelun. Useimmiten väitteellä tarkoitetaan pitkäaikaista hoitoa tarvitsevien potilaiden ohjautumista pysyvälle laitoshoitopaikalle sen sijaan, että heitä olisi mahdollista hoitaa laadukkaasti ja yhteiskunnan rahankäytön kannalta taloudellisemmin avo- tai kotihoidossa. Väärään hoitopaikkaan joutumisen syyksi nimetään useimmiten laitospaikkojen runsas tarjonta. Eli, jos tämä rakennevika oikaistaan, rahaa säästyy. Onko asia näin yksinkertainen?

Taito Pekkarinen

Ekonomiskt att vårda hemma - fakta eller fiktion?

Att servicestrukturen inom hälso- och sjukvården i Finland är institutionsdominerad är en devis som fått stor genomslagskraft i debatten om problemen inom vården. Vanligen avses då att patienter i behov av långtidsvård slussas in på institution för gott i stället för att de ges möjlighet att få öppen vård eller hemsjukvård, ett högkvalitativt alternativ som är mer fördelaktigt från samhällsekonomisk synpunkt. Att patienter vårdas på fel ställe förklaras vanligen med det stora utbudet på institutionsplatser. Det vill säga samhället kommer att spara pengar om man åtgärdar denna strukturella snedvridning. Är det så enkelt?

Taito Pekkarinen

Koulujen mahdollisuudet vähentää koulukiusaamista: kahdeksan vuoden seurannan tuloksia

Koulukiusaaminen on vakava ongelma, mutta sitä voidaan vähentää koulun määrätietoisella toiminnalla ja tekemällä yhteistyötä vanhempien kanssa. Selkeät säännöt ja päättäväinen puuttuminen kiusaamistilanteisiin on merkki, ettei kiusaamista hyväksytä. Ratkaisevan tärkeä merkitys näyttää olevan koulun yleisellä positiivisella ilmapiirillä. Siihen kuuluu myös yksittäisten oppilaiden tarpeiden huomioon ottaminen, kannustaminen ja tällä tavoin lapsen itsetunnon vahvistaminen. Suurimmassa vaarassa joutua kiusaamisen kohteeksi ovat yksinäiset oppilaat. Tämä ongelma pitäisi sekä vanhempien että opettajien tiedostaa. Koska koulussa ryhmät eivät muodostu spontaanisti, kiusaamisongelma vaatii jatkuvaa valppautta sekä opettajilta että vanhemmilta, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus turvalliseen koulunkäyntiin.

Maila Koivisto

Sydän- ja verisuonisairauksien geenihoito

Sydän- ja verisuonitautien geenihoidon mahdollisuuksia tutkitaan useissa projekteissa eri puolilla maailmaa. Merkittävimmät sovellutukset ovat terapeuttinen angiogeneesi, restenoosin esto sekä verisuonisiirteiden aukipysymisen varmistaminen. Alan suomalainen tutkimus on nykyään kansainvälisesti eturintamassa. Tutkimusten tässä vaiheessa lopullista vastausta geenihoidon tehosta sydän- ja verisuonitauteihin ei voida vielä antaa, mutta tulokset nyt käynnissä olevista tutkimuksista antavat jo viitteitä tulevaisuuden uusista hoitomahdollisuuksista.

Jukka Luoma, Seppo Ylä-Herttuala

EHEC-bakteerin ominaisuudet ja epidemiologia

Enterohemorragisen Escherichia colin eli EHEC-bakteerin tartunta voi johtaa veriripuliin, hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymään ja jopa kuolemaan. Altteimpia vakaville taudin muodoille ovat lapset ja vanhukset. EHEC-tartuntojen määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti myös Suomessa ja ensimmäinen epidemia todettiin 1997. Syytä huonoon kehitykseen ei ole pystytty selvittämään. Tartunta saadaan yleensä ulosteella saastuneiden, riittämättömästi kuumennettujen eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä. Mikrobiologisissa jäljityksissä on voitu osoittaa kotimaisessa nautakarjassa olevan potilaskantojen kanssa feno- ja genotyyppisesti identtisiä kantoja. Infektiivinen bakteeriannos on erittäin pieni, jopa vain 10 bakteeria, ja niinpä tartunta voi tapahtua myös käsien välityksellä, mikä on muistettava potilaan hoidossa ja laboratoriotyössä. Nykyisessä epidemiologisessa tilanteessa tulisikin potilasta hoitavan lääkärin ja ripuliulostetta tutkivan laboratorion ottaa aina EHEC-infektion mahdollisuus huomioon.

Markku Keskimäki, Anja Siitonen

Ensimmäinen rotavirusrokote rekisteröity

Euroopan lääkeasiain arviointivirasto (European Medicine Evaluation Agency, EMEA) teki 27.1.1999 päätöksen suosituksesta rotavirusrokotteen rekisteröimiseksi Euroopan unionin maissa. Ensimmäinen käyttöön tuleva rotavirusrokote on suun kautta annettava elävä heikennetty reesusrotaviruksen muunnos (rhesus-human reassortant tetravalent, RRV-TV), jonka kauppanimi on RotaShield (Wyeth-Lederle Vaccines). Sama rokote rekisteröitiin Yhdysvalloissa 31.8.1998, ja se on ollut käytössä syksyn 1998 aikana. EMEA:n päätös vaatii vielä Euroopan unionin komission vahvistuksen, minkä jälkeen EU-maat automaattisesti rekisteröivät rokotteen myös kansallisesti. Rokote tulee näin Suomessakin saataville lääkärin määräyksellä. Rotavirusrokote ei kuitenkaan heti tule yleiseen rokoteohjelmaan, ja rokotteen käytöstä ei ole suositusta Suomessa eikä muissa Euroopan maissa.

Timo Vesikari

Miten käytännössä tunnistan masennuksen?

Yleislääkärin vastaanottotilanteessa masennuksen tunnistamiseen vaikuttavat luonnollisesti potilas ja hänen oireistonsa, itse vastaanottotilanne, lääkärin persoonallisuus ja kokemus. Ilmeistä on, että tunnistamiseen vaikuttaa niin ikään lääkärin käsitys paitsi masennuksen luonteesta ja sen syntymekanismista myös lääkärin kyvystä selittää järkeenkäyvästi masennuksen oireiden moninaisuutta. Tässä esityksessä tarkastellaan erästä tapaa hahmottaa masennukseen liittyvien oireiden syntyä sekä selvittää, milloin on syytä epäillä masennusta potilaalla ja miten masennuksen toteaminen voi tapahtua käytännössä.

Raimo K. R. Salokangas