Lääkärityövoiman laskentatyöryhmä IV: Lääkäri- ja erikoislääkärikoulutusta lisättävä

Lääkärien ja erikoislääkärien koulutustarvetta on Suomessa arvioitu 1950-luvulta alkaen monissa työryhmissä ja komiteoissa. Teema on toistuvasti muutenkin esillä terveydenhuollossa tapahtuvien nopeiden muutosten vuoksi. Edellisen kerran tilannetta arvioitiin vuonna 1993, jolloin Lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III:n ehdotusten pohjalta silloista runsaan 500 opiskelijan sisäänottomäärää laskettiin runsaaseen 350:een.

Hannu Halila

Suomen Lääkärilehti - 75 vuotta lääkärien ja potilaiden parhaaksi

Suomen Lääkärilehti juhli kesäkuussa 75 ikävuottaan. Lehden taival alkoi vuonna 1922, kun Lääkäriliiton hallitus päätti ryhtyä julkaisemaan Lääkäriliiton aikakauslehteä. Uuden lehden uskottiin herättävän kirjoitteluintoa aikaisempaa laajemmin ja elvyttävän vuorovaikutusta liiton hallituksen ja jäsenkunnan välille. Tänä päivänä lehti on monipuolinen ammattilehti, jossa julkaistaan lääketieteellisiä, terveyspoliittisia ja ammattiyhdistystoimintaan liittyviä artikkeleita. Tuoreen lukijatutkimuksen mukaan lähes 80 % lääkäreistä lukee lehteä säännöllisesti.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Jo kolmannen kerran perushoidon alat valittiin erikoistumiskoulutuksessa ykköseksi useimmin. Kaikkiaan 7 583 nuorta lääkäriä eli 56 % vastavalmistuneista haki sisätautien, lastentautien tai yleislääketieteen koulutukseen. Viime vuonna osuus oli 54,4 %.

Tuula Fabrizio

Tutkimuksia Tyyneltä mereltä

"Tuo pukinpartainen tyyppi on varmastikin tänne rantautunut suomalainen merimies."

Erkki Karjalainen

VASTINE QALY:sta priorisoinnissa

Matti Häyry kirjoittaa Lääkärilehdessä 14/97 QALY-mallin käytöstä priorisoinnin apuna, tuoden esille lähinnä sen huonoja puolia (1). Kirjoitusta leimaa kuitenkin useita malliin kohdistuvia virheellisyyksiä sekä kyvyttömyys tai haluttomuus lähestyä priorisoinnin ongelmaa yhteiskunnallisesta, ei yksilöllisestä näkökulmasta.

Janne Aaltonen

Onko mittauksista hyötyä, ellei tiedetä mitä mitataan?

Janne Aaltonen arvostelee QALY-menetelmiä kohtaan esittämääni kritiikkiä (SLL 14/97) ja toteaa, että luotujen mittarien ja niiden käytön 'päämääränä on rajallisin keinoin tuottaa sellaisia terveyspalveluja, joista on eniten hyötyä'. Hänen toteamuksensa on oikea, kuten omassa puheenvuorossanikin myönsin. Kysymys on kuitenkin siitä, pyhittääkö tarkoitus keinot elämän määrä- ja laatumittausten käytössä terveydenhuollon päätöksenteon perustana. Kun sen paremmin hoidon aiheuttamaa elämän pidentymistä kuin voitetun lisäelämän laatuakaan ei voida yksilötasolla luotettavasti arvioida, kuinka yhteisötason mittauksia voitaisiin oikeutetusti käyttää hoitojen asettamisessa tärkeysjärjestykseen? Se, että QALY-malli ja yleinen mielipide sattuvat olemaan yhtä mieltä lasten hoitamisen tärkeydestä, ei todista mittausmenetelmää oikeaksi muissa tapauksissa.

Matti Häyry

VASTINE Rorschach-menetelmäkö todistukseksi oikeusistuimiin?

Lääkärilehden numerossa 14/97 kehuttiin Rorschachin musteläiskätestin nk. Comprehensive System -versiota, jonka on kehittänyt USA:lainen J. Exner. Jutussa todetaan:

Anu Suomela

Vastaus Anu Suomelalle

Kirjoittamassamme artikkelissa (SLL 14/97) selostimme, miten Rorschachin menetelmästä on kehitetty validi ja reliaabeli analyysi- ja tulkintajärjestelmä, jonka yhteydessä ei harrasteta sellaista epätieteellistä arvailua, kuin mistä YM Suomela kirjoittaa. Exnerin menetelmä tarjoaa systemaattisuutta villien, vailla empiiristä tukea olevien sisältöanalyyttisten, projektiota hyödyntävien tulkintojen tilalle. Kuten kirjoitimme, jokainen Exnerin menetelmän muuttujan reliabiliteetti on varmistettu. Lisäksi muuttujat on testattu empiirisesti, ja ainoastaan ne, jotka osoittivat empiiristä validiteettia, on hyväksytty menetelmään. Menetelmä ei anna subjektiivista tulkintamahdollisuutta, myös tutkijaefekti on minimaalinen. Se on varmennettu jo menetelmää kehitettäessä. Tietokoneversion käytöstä lausunnoinnissa varoittaa itse ohjelmakin. Sen suorasta käytöstä on varsin huonoja esimerkkejä mm. Ruotsista. Suomen pääkouluttaja dos. Carl-Erik Mattlar onkin sitä mieltä, että tämän (RIAP3) voi hankkia vasta sitten, kun sitä ei enää tarvitse.

Tuula Ilonen

Vastine Kati Myllymäen kirjoitukseen "Palkattomat lääkärin apulaiset" 7.5.97

Lääkäriliiton puheenjohtaja ottaa palstallaan voimakkaasti kantaa Nuori Lääkäri -lehdessä olleeseen kirjoitukseen, jonka mukaan eräs julkinen sairaala ottaa kandeja töihin vain ruokapalkalla. Myllymäen mukaan kyseessä on suoranainen neukkuhistoriaan kuuluva riisto. Sama ylilääkäri, joka edellyttää palkankorotusta itselleen, edellyttää nuoren kollegansa työskentelevän korvauksetta.

Hannu Hilke

Vastine edelliseen

1. Omassa kirjoituksessani en viitannut Salon aluesairaalaan, enkä kirjoitusta laatiessani tiennyt mistä sairaalasta oli kyse. Näin ollen en voinut ottaa yhteyttä kollega Hilkkeeseen tässä asiassa. Olennaisempaa kuin se, mikä on sairaalan tai ylilääkärin nimi, on juuri palkattoman palvelun periaate. Tähän halusin puuttua periaatekysymyksenä.

Kati Myllymäki