From the armchair

Tohtorit Mark Gillman ja Frederick J. Lichtigfeld (SLL 9/97, s.1055-1058), sekä kollegat Timo Töysä (SLL 12/97, s. 1492) ja Reijo Ojutkangas (SLL 14/97, s. 1751) ovat antaneet vastineensa Lääkärilehdessä ilmestyneeseen ilokaasuhoitoa käsittelevään katsaukseen (Taina Methuen, Kari Poikolainen, Risto P. Roine, SLL 9/97, s. 989-992) sekä samassa numerossa julkaistuun aihetta käsittelevään pääkirjoitukseen (Mikko Salaspuro ja Hannu Alho s. 941-942). Allekirjoittanutta moititaan "nojatuolikritiikistä", tutkimusyksikkömme tutkimuspolitiikasta sekä muiden kyseistä aihetta tutkivien apurahojen saannin estämisestä.

Mikko Salaspuro

Edellisen johdosta

Kiitän prof. Salaspuroa onnitteluista. Ymmärrän PS:n toisen sanoman olevan hienoinen kritiikki Lääkärilehden julkaisupolitiikkaa kohtaan ilokaasukysymyksessä. Lääkärilehden toimitusneuvosto on suosittanut, että kun lehdessä julkaistaan kritiikkiä, on suotavaa, että sen kohteeksi joutunut saa esittää kommenttinsa, parhaassa tapauksessa jo samassa numerossa. Tyrmäsitte artikkelissanne ilokaasuhoidon mielestäni tiedeyhteisömme käyttämiä sääntöjä noudatten, eikä Lääkärilehdellä luonnollisesti ollut ongelmia tekstinne julkaisemisessa. Mitä tulee kritiikkiin, toimin mielestäni toimitusneuvoston asiasta antamien ohjeitten mukaisesti. Ohjeet vastaavat myös henkilökohtaista kantaani tässä tapauksessa. Lehti kysyi pääkirjoituksessa ilokaasuhoitoa antavien moraalin perään ja kumosi hoidon tieteelliset perusteet muualla tekstissä. Tätä totaalisempaa painettuna leviävää kritiiikkiä ei voitane ajatella ja ainakin minun oikeustajuni vaatii myös puolustuksen puheenvuoron - yli kielirajankin - kuuntelua. Keskustelupalstalla julkaistavia kirjoituksia en referoituta, koska jokaisen täytyy tajuta, että ko. palstalla julkaistu on esittäjänsä henkilökohtainen mielipide.

Taito Pekkarinen

Hammashoidon sairausvakuutus jatkuu Ruotsissa

Lääkärilehdessä 12/97 julkaistiin Eeva Widströmin ja Inkeri Barenthinin artikkeli, jossa kerrottiin aikuisten hammashoitokorvausjärjestelmän lopettamissuunnitelmista Ruotsissa. Tässä vastineessa korjataan artikkelin virheelliset tiedot puuttumatta laajemmin sen sisältöön.

Atilla Samaletdin

Ruotsin hammashoitovakuutus etsii uusia muotoja

Hammashuollon toiminta kokonaisuudessaan ja siihen liittyvät subventiot ovat olleet monenlaisten uudistusten ja uudistussuunnitelmien kohteena Ruotsissa jo pitempään. Vakuutusta on yritetty muuttaa useita kertoja (1). Asiaa ei julkiseen keskusteluun tottuneessa Ruotsissa koeta millään tavalla arkaluonteiseksi ja sekä lehdistössä että hammaslääkärien ammattilehdissä aiheesta on kirjoitettu hyvin suorasukaisin otsikoin. Kyseistä artikkelia (SLL 12/97) kirjoitettaessa Ruotsin hallitus oli kesäkuussa 1996 päättänyt asettaa alkusyksystä työryhmän 1996 tekemään ehdotusta hammashoidon korvaamisesta vain henkilöille, joilla sairauden tai muunlaisten rajoitusten takia on erityistä tarvetta suun ja hampaiden hoitoon. Työn taustana oli hallituksen tarve uusia voimassa olevaa julkista hammashoitovakuutusta ja ennen kaikkea alentaa sen kustannuksia.

Eeva Widström, Inkeri Barenthin

Neuroleptien dementoiva vaikutus?

Tutkija P. Viramo mainitsee kirjoituksessaan (SLL 10/97), että Alzheimer-potilaan kohdalla pitäisi välttää voimakkaasti antikolinergisia neuroleptejä, kuten klooripromatsiinia. Pitkään vanhuspsykiatrisia potilaita hoitaneena käytin neurolepteja säästeliäästi ja mahdollisimman lyhytaikaisesti, koska kokemusperäisesti niiden lopettaminen vaikutti usein suotuisasti. Yritin kiinnittää asiaan muidenkin huomiota. Sama linja on ollut muissakin Skandinavian maissa. Pelko neuroleptien liikakäytöstä sairaskodeissa on johtanut Yhdysvalloissa niiden käytön rajaamiseen hyväksyttäviin erityisoireisiin ja liittovaltion lainsäädäntö kieltää käytön epämääräisessä levottomuudessa, unettomuudessa ym (1).

Matti Viukari

Lastenortopedian linjauksia vankan kokemuksen pohjalta

Akateemisen erikoisalan oppikirjan kirjoittaminen yhden miehen voimin on aina uhkayritys. Onnistuminen vaatii pitkän kokemuksen alueella, jotta todella tietää, mistä kirjoittaa, omaa kriittisen näkemyksen toisten sekä omiin työtuloksiin sekä kykenee analysoimaan ja julkaisemaan tuloksiaan kansainvälisissä korkeatasoisissa tieteellisissä lehdissä. Lastenortopedian alalla tässä on onnistunut mm. englantilainen W.J.W. Sharrard (Paediatric Orthopaedics and Fractures). Suomessa vastaavaan tehtävään voi tulla kyseeseen vain Soini Ryöppy, jonka monikymmenvuotinen kokemus lastenortopedian alalla on myös kansainvälisesti tunnustettu.

Timo Parvinen

Kohti mielen biologiaa

Kognitiotieteestä alkunsa saanut kognitiiviseksi neurotieteeksi muuttunut tieteenala on ilmestynyt tieteen panoraamaan vasta 80- ja 90-lukujen taitteessa. Sillä on monta juurta neurofysiologiassa, kokeellisessa aivotutkimuksessa ja psykologian eri alueilla sekä filosofiassa. Tutkimusalueen syntyvaiheena voidaan pitää jo Fechnerin psykofyysisiä mittauksia 1800-luvulla, jotka loivat pohjaa luonnontieteellisen mallin mukaiselle psykologialle.

Johannes Lehtonen

Dopplertietoutta mukavasti

Ruotsalainen Bollnäsin sairaalan kollega Eskil Hammarström on kirjoittanut toisen painoksen teoksestaan Doppler ekokardiografi. Kirja esittelee menetelmän teoreettisen taustan ja käytön sydäntä tutkittaessa. Mukaan on liitetty myös kymmenen potilasesimerkkiä kliinisine tietoineen.

Juhani Partanen

30. lääke-esittelijäkurssi tammi-maaliskuussa

Tammi-maaliskuussa 1997 pidettiin 30. lääke-esittelijäkurssi. Kurssin järjestää Lääketietokeskus Oy ja opiskelijat ovat jo alalla olevia lääke-esittelijöitä. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, joka antaa kurssilaisille riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen.

Valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu Kuulusteluvaatimukset 1.8.1997-31.7.1999 6 vuoden koulutusohjelmat

Erikoislääkärikuulustelun kuulusteluvaatimukset on uusittu seuraavaa kaksivuotiskautta varten. Uusitut vaatimukset julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä sekä syyslukukauden alussa ilmestyvissä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaissa. Aloilla, joita ei alla olevalta listalta löydy, noudatetaan vanhoja vaatimuksia (ks. erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaat 1995-1997). Kirjoista käytetään viimeisintä painosta ja lehdistä luetaan yleensä kolme viimeistä vuosikertaa (joillakin aloilla on poikkeuksia, ks.alla). Kuulusteluvaatimukset tulevat voimaan 1.8.1997. Lisätietoja: kuulustelun valtakunnallinen yhdyshenkilö puh. 09/ 191 26623 tai tiedekuntien opintosihteerit.