78822 osumaa

Lyhyesti: Cullenin oire

Cullenin oireesta on kyse, kun navan ympärille ilmaantuu ekkymoosi. Tämä puolestaan johtuu veren vuotamisesta ihon ja vatsakalvon välille. Cullenin oireen kuvattuja syitä ovat retroperitoneaalinen verenvuoto, pernaruptuura, rupturoitunut ektooppinen raskaus ja vuotava aortan aneurysma. Uutena syynä amerikkalaiskollega raportoi nyt maksaan metastasoituneen papillaarisen kilpirauhaskarsinooman, joka maksaperäisen verenvuodon vuoksi tihkutti ligamentum falciformiksen kautta verta navanalaiseen ihoon.

Robert Paul

Lyhyesti: Campylobacter jejuni sekvensoitu

Kampylobakteeri on ensimmäinen sekvensoitu ruokavälitteinen patogeeni. Urakasta vastasivat englantilaisen Sanger Centerin tutkijat. Lukuisien herkästi mutatoituvien alueiden avulla bakteeri pystyy muuntelemaan antigeenejaan ja huijaamaan immuunisysteemiä. Sukulaisestaan helikobakteerista poiketen kampylobakteeri näyttää erityisen hyvin varustautuneelta selviytymään erilaisissa olosuhteissa. Yllättävää kyllä, suolistoon vaikuttavien toksiinien geenejä ei bakteerin perimästä löytynyt. Genomi osoittaa bakteerin kykenevän syntetisoimaan sialyloituneita proteiineja, jotka ristireagoivat immunologisesti hermokudoksen gangliosidien kanssa. Ristireaktiot selittänevät Guillain-Barrén oireyhtymän kehittymisen kampylobakteeri-infektion jälkeen.

Matti Viljanen

Nenästeroidi vai antihistamiini allergiseen nuhaan?

Australialaiskollegat ovat tarttuneet todella tärkeään kysymykseen: kumpi on parempi allergiseen nuhaan, steroidinenäsuihke vai suun kautta otettava antihistamiini? He käyttivät vastauksen hakemiseen kaikki satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset vuosien 1966 ja 1997 väliltä, ja rysään tarttui 16 tutkimusta, joissa oli yhteensä 2 267 potilasta. Eri tutkimuksissa oli käytetty steroidina mm. beklometasonia (6 tutkimusta), flutikasonia (4) tai budesonidia ja antihistamiinina (jo manalle mennyttä) terfenadiinia (7), astemitsolia (4) tai loratidiinia (3). Oli selvästikin meta-analyysin paikka.

Robert Paul

Lyhyistä tsidovudiinikuureista apua kehitysmaiden lasten HIV-ongelmaan?

Noin kaksi kolmasosaa äidistä lapseen tapahtuvista HIV-tartunnoista voidaan teollisuusmaissa estää tsidovudiinilääkityksellä, mikäli lääkettä annetaan äideille 14.-34. raskausviikosta lähtien ja syntyneille lapsille kuuden viikon ajan. Lääkityksen pitkä kesto nostaa kuitenkin hinnan niin korkeaksi, ettei vastaava hoito käytännössä ole kehitysmaissa mahdollista. Lancetissa julkaistiin kolme satunnaistettua, lumekontrolloitua tutkimusta lyhyemmän tsidovudiinikuurin tehosta perinataalisen HIV-tartunnan ehkäisyssä.

Per Ashorn

Dendriittisolut - immuunijärjestelmän työnjohtajat

Dendriittisolut ovat sijoittuneena immuunijärjestelmän uloimpiin vartioasemiin esimerkiksi ihossa (Langerhansin solut) ja limakalvossa. Ne pyydystävät elimistöön tunkeutuvia antigeeneja, kuljettavat ne lähimpiin imusolmukkeisiin ja tarjoilevat ne siellä sopivasti prosessoituina T-soluille. Kohdattuaan antigeenia tarjoilevan dendriittisolun, naiivi T-solu aktivoituu joko Th1- tai Th2-soluksi. Th1-solut huolehtivat solunsisäisten parasiittien tuhoamisesta, Th2-solut taas avustavat vasta-ainetuotantoa. Oikea tasapaino Th1- ja Th2-vasteiden väillä on oleellinen tekijä yksilön terveyden kannalta. Yliaktiivinen Th1-immuniteetti voi johtaa erilaisiin autoimmuunitauteihin, liiallisesta Th2-aktiivisuudesta taas voi seurata allergioita.

Matti Viljanen

Adrenergisten alfa-reseptorien salpaajat eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa

Noin 20 % 60-vuotiaista miehistä hakeutuu hoitoon eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireiden takia. Tärkein hoitomuoto on lääkehoito. Sen kulmakivet ovat eturauhasen kokoa pienentävä ja kasvun pysäyttävä finasteridi ja virtsan ulosvirtausta helpottavat alfa1-reseptorien salpaajat alfutsosiini ja tamsulosiini. Alfasalpaajat tehoavat nopeasti ja ovat hyvin siedettyjä. Kummankin teho on yhtä hyvä eikä niiden haittavaikutuksissakaan ole suurta eroa. Niitä voidaan käyttää myös finasteridin kanssa.

Pauli Ylitalo, Teuvo Tammela

Värinäkövikojen seulonta

Uusiseelantilainen terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö on tuottanut värinäkövikojen seulontaa käsittelevän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen. Sen valintakriteerien perusteella tarkempaan tarkasteluun otettiin runsaat 400 tieteellistä artikkelia. Artikkelien perusteella katsauksen tekijät päätyivät seuraaviin päätelmiin, joihin he kehottavat kuitenkin suhtautumaan varauksella alkuperäistutkimusten puutteiden vuoksi.

Risto P. Roine

Suomalainen asiantuntijakommentti

Suomessa todennäköisesti suurin osa synnynnäisesti puna-vihervärinäkövikaisista pojista tietää koulun päättyessä viastaan, sillä kouluterveydenhuollon ohjeiden mukaisesti kouluterveydenhoitajat seulovat yleensä yläasteen aikana kaikki oppilaansa ennen ammatinvalinnanohjauksen oppitunteja (1). Kustannusvaikutuksia tästä seulonnasta ei näin ollen tule erikseen, koska se on liitetty kouluterveydenhoitajien työhön.

Maija Mäntyjärvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat