Kattava psykiatrian oppikirja

Mielenterveystyön kentällä muutokset viimeisen vuosikymmenen aikana ovat olleet myrskynkaltaiset ja ajoittain muutos on ollut pelkästään taloudellisen intressin sanelemaa. Laitosvaltainen hoitaminen ja potilaiden säilöminen on historiaa ja tutkijat ja kliinikot tarkastelevat mielenterveyttä ja sen poikkeamia aikaisempaa useammin ihmisen omassa elinpiirissä. Psykiatrinen tutkimus ja kliinisen työn kehittäminen eivät tänä päivänä aina kulje käsikädessä. Tieteellinen tutkimus suuntautuu voittopuolisesti nyt ihmisen biologiseen ulottuvuuteen, jolla alueella tehdään runsaasti perustutkimusta, jonka anti käytännön mielenterveystyölle on vähäistä. Selvä poikkeus tästä väittämästä on psykofarmakologia, jolla alueella tieteellinen tutkimus tuottaa kiihtyvällä vauhdilla uusia lääkkeitä käytännön kentälle. Tämä seikka on ohjannut psykiatrikuntaa aikaisempaa voimakkaammin turvautumaan lääkehoitoihin psykoterapioiden kustannuksellakin.

Erkki Väisänen

Huumevalistusta kansantajuisesti mutta asiantuntevasti

Huumeita ja huumeiden käyttäjiä kuvaavat kirjat ovat usein yksipuolisia. Jotkut ovat täynnä biokemiaa, toiset listaavat lähinnä käytön kaameita haittavaikutuksia ja kolmannenlaiset kirjat rakentuvat yhden tietyn syyteorian ympärille tai ylistävät tiettyä parantumisideologiaa ylitse muiden. Päivi Ahtialan ja Kaisa Ruohosen kirja ei kuuluu yhteenkään näistä ryhmistä. Sen alkupuolisko rakentuu yhdeksän entisen huumeidenkäyttäjän teemahaastattelulle. Toisessa puoliskossa käsitellään erilaisia huumeita, huumeidenkäyttäjän elämäntapaa ja huumeriippuvuudesta irrottautumista. Kirjoittajilla on yhteiskuntatieteellinen ja hoitotieteellinen taustakoulutus ja paljon huumetyön kokemusta. Ylilääkäri Antti Holopainen on tarkistanut lääketieteellisten faktojen oikeellisuuden. Kirjan takakannessa mainostetaan: Kirja on kirjoitettu huumeidenkäyttäjille, heidän läheisilleen ja käyttäjien parissa työskenteleville sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Kirja on todella mainoslauseensa veroinen; se sopii luettavaksi yhtä hyvin kokeneelle lääkärille kuin kenelle tahansa kansalaiselle.

Rauno Mäkelä

Virallinen rintasyövän seulontaohjeisto Ruotsissa

Kyseessä on uudistettu ohjeisto mammografiaan perustuvasta rintasyöpäseulonnasta Ruotsissa. Saadakseen ajanmukaisen ohjeistuksen, asetti Ruotsin sosiaalihallitus asiantuntijaryhmän maaliskuussa 1996 tekemään sitä. Asiantuntijaryhmä analysoi tieteellisen näytön seulonnan vaikuttavuudesta ottaen huomioon myös siihen tarvittavat resurssit. Suurta painoarvoa annettiin laadunvarmistustoimenpiteille. Myös kustannus-hyötylaskelmia tehtiin yhdessä Sprin kanssa. Usean eri asiantuntijatahon yhteistyönä tekemä raportti julkaistiin Sosiaalihallituksen raporttisarjassa syksyllä 1998. Aikaisempia ohjeita seulottavista ikäluokista ja seulonnan suorittamisesta ei muutettu.

Martti Pamilo

Kirjauutuuksia

Lippincott Williams & Wilkins 1999. 2. painos. ISBN 0-397-58404-0. Sidottu, 462 sivua. 1 130 mk.

Terveydenhuollon rahoituskeisari jäämässä vaatteettomaksi

Suomen terveydenhuoltoa on näihin vuosiin asti pidetty korkeatasoisena ja kustannuksiltaan kohtuullisena. Useat jo nähtävissä olevat kehityssuunnat ennakoivat, ettei näitä asemia pystytä ilman rakenteellisia muutoksia säilyttämään. Kansainväliset ja kansalliset paineet pakottavat veroasteen alentamiseen. Kuntien talousvaikeudet näyttävät vain kasvavan ja kilpailevia rahoituskohteita ärhäkkäine puolustajineen löytyy koko ajan lisää. Samanaikaisesti hoidon kysyntä kasvaa sekä väestön ikääntymisen että uusien hoitomahdollisuuksien kehittämisen myötä. Niukkenevan rahoituksen ja kasvavien kustannusten lopputuloksen arvaamiseen ei tarvita suuria näkijänlahjoja. Kysymys on loppujen lopuksi siitä, tehdäänkö tarvittavat muutokset hallitusti vai otetaanko ne vastaan hallitsemattomasti.

Santero Kujala

Kejsarens nya kläder

Hittills har hälso- och sjukvården i Finland ansetts vara högt utvecklad och dess kostnadsnivå har betecknats som rimlig. Men många redan skönjbara utvecklingstrender antyder att vår hälso- och sjukvård inte kommer att kunna hålla ställningarna i framtiden om inte strukturella reformer genomförs. Det finns både ett internationellt och nationellt tryck på att sänka skattegraden. Kommunernas ekonomiska svårigheter tycks bara växa och det dyker ständigt upp nya finansieringsobjekt som har sina energiska förkämpar. Samtidigt ökar efterfrågan på vård eftersom befolkningen blir äldre men också genom att nya behandlingsmetoder hela tiden utvecklas. Det behövs inga stora siargåvor för att kunna förutse hur det går i längden då finansieringen stryps och kostnaderna ökar. Frågan är sist och slutligen om nödiga reformer kan genomföras balanserat eller om de måste verkställas okontrollerat.

Santero Kujala

Äitien terveydentila ja terveyspalvelujen käyttö synnytystä seuranneiden kuuden kuukauden aikana

itien terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä tutkittiin synnytystä seuranneiden kuuden kuukauden aikana. Tulosten mukaan melkein kaikki äidit arvioivat terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi synnytyksensä jälkeen, joskin 10 % heistä ilmoitti jonkun pitkäaikaissairauden. Äideillä esiintyi myös melko paljon erilaisia fyysisiä terveysongelmia. Psyykkistä rasittuneisuutta kuvaavia oireita oli joka kolmannella synnyttäneellä. Kaikista vaivoista ei kuitenkaan keskustella lääkärin tai neuvolaterveydenhoitajan kanssa. Tulosten mukaan näyttäisi olevan hyödyllistä arvioida uudelleen äitiysneuvolatoiminnan ulottamista myös postpartaaliseen aikaan.

Tarja Kiesi, Pertti Kekki

Vakavan masennuksen hoidossa puutteita

Masennusta ei Suomessa vieläkään hoideta riittävästi, ei edes silloin, kun se on tunnistettu vakavaksi masennustilaksi. Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoista Lounais-Suomessa kerätyssä aineistossa potilaat olivat olleet sairauslomalla kuukausia, mutta vain vajaalla kolmasosalla masennuslääkityksen annostus oli todennäköisesti riittävä, eikä työkyvyttömyyden pitkittyminenkään johtanut lääkityksen lisäämiseen. Myös psykoterapian saamisessa oli puutteita. Kuitenkin lähes kaikki potilaat olivat olleet psykiatrin vastaanotolla.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Raimo Raitasalo, Sirkku Rissanen, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Nokkosihottuma

Urtikariaa eli nokkosihottumaa ja siihen mahdollisesti liittyvää angioödeemaa on noin 15 %:lla väestöstä ainakin kerran elämässään. Sen tavallisin todennäköinen syy on infektio. Sitten tulevat fysikaaliset syyt, autoimmuunitilat ja allergia. Suuressa osassa tapauksista paukamointiin tai turvotukseen ei löydy selvää syytä. Antihistamiini auttaa useimmiten hyvin tai ainakin tyydyttävästi. Autoimmuuniurtikarioissa on kokeiltu muun muassa plasmafereesiä ja gammaglobuliinia vaihtelevin tuloksin. Valohoito tehoaa joihinkin fysikaalisiin urtikarioihin.

Matti Hannuksela

Miten osteoporoosin tutkimus ja hoito on järjestetty Helsingissä?

Osteoporoosille eli luukadolle ovat tyypillisiä piirteitä luun pieni määrä, luukudoksen mikrorakenteen häiriö, luun hauraus ja murtuma-alttiuden suurentuminen. Aiheuttamiensa murtumien vuoksi osteoporoosi on suuri kansanterveydellinen ongelma. Osteoporoosin toteamisen pullonkaula maassamme on diagnoosin perustana olevien mineraalitiheysmittauksien huono saatavuus; tarvittavia laitteita on eniten yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin sairaaloista laitteita löytyy tällä hetkellä Helsingin, Kuopion, Oulun ja Turun yliopistollisista sairaaloista sekä Pohjois-Karjalan keskussairaalasta ja Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluvasta Satalinnan sairaalasta. Ensimmäisenä kuntana Suomessa Helsingin kaupunki on runsaan vuoden ajan tarjonnut mineraalitiheysmittauksia perusterveydenhuollon käyttöön.

Matti J. Välimäki, Maija Haukkamaa, Tapani Helve, Antti Hemminki, Timo Laatikainen, Heikki Laine, Jukka Toivonen