Virusepidemiologinen tilanne virologisten laboratorioiden löydösten perusteella 17.3. -20.4.1997

Influenssa-A-epidemia on käytännössä ohi, mutta B-tyyppiä löytyy vielä tuoreinakin tapauksina. Eräällä varusmiespotilaalla osoitettiin samasta nenänielun imulimasta sekä A- että B-virus.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Kotimaisia Salmonella Typhimurium FT12 -tartuntoja on pääsiäisen jälkeen ilmoitettu etenkin Etelä-Pohjanmaalta. Korkeaan kuumeeseen sairastuneista runsaasta kahdestakymmenestä potilaasta puolet on alle kymmenenvuotiaita, suuri osa heistäkin on muutaman vuoden ikäisiä pikkulapsia. Hajatapauksina samaa faagityyppiä on löydetty niinikään pikkulapsilta Pohjois-Savossa. Matkailua sairastuneiden lähihistoriassa ei ole, tartunnat välittänyttä ruokatarviketta selvitetään parhaillaan. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen Eelan mukaan kyseistä faagityyppiä ei ole alkuvuonna todettu eläinpuolella.

Tuija Leino

Hyttyset levittävät virustauteja Suomessa

Kliinisesti tunnetuin hyttysvirus Suomessa on Sindbis (SIN), Pogostan taudin aiheuttaja. Tämän niveloireisen ihottumakuume-syndrooman keksivät toisistaan riippumatta ruotsalainen Marcus Skogh ja hänen ilomantsilainen kollegansa Pasi Kuusisto 1970-luvulla. Heidän lähetettyään seeruminäytteet Helsingin yliopiston virusopin laitokselle (HYVOL) taudin aiheuttajaksi paljastui ympäri maapallon levinnyt, mutta aikaisemmin lähes aina harmittomana pidetty SIN.

Markus Brummer-Korvenkontio

Eschericia coli O157 -epidemia Kanarian saarilla

Maaliskuun lopulla kahdella Fuerteventurassa Kanarian saarilla lomamatkalla olleella pikkulapsella todettiin vakava munuaisoireinen HUS-syndrooma, joka viittasi vahvasti O157-bakteerin aiheuttamaan infektioon. Kummaltakaan lapselta tai heidän perheenjäseniltään kyseistä bakteeria ei kuitenkaan voitu eristää. Molemmilla lapsilla oli tosin mikrobilääkitys korvatulehduksen vuoksi, mikä osaltaan saattaa selittää negatiiviset löydökset. Lapset sairastuivat samanaikaisesti 19.3., ja molemmat olivat asuneet samassa hotellissa Corralejon lomakylässä. Aiheesta lisää Kansanterveys-lehdestä 5/97.

Terveydenhuollon uutisvälityksen ja julkisen tiedottamisen eettisiä ongelmia

Kertovatko tiedotusvälineet liikaa vai liian vähän tärkeistä lääketieteellisistä tai ihmisten terveyteen liittyvistä asioista? Tutkimustulosten raportoinnissa on varottava ylilyöntejä, mutta joskus viranomaisten niukkasanaisuus tärkeistä valtakunnallisista tapahtumista on johtanut lehdistön ja julkisen vallan väliseen luottamuspulaan. Politiikasta tuttu symbioosi uutisten aiheiden ja niiden välittäjien kesken voi laajentua myös tiedemaailmaan, kun niukoista määrärahoista kilpailevat tutkimuslaitokset tarvitsevat positiivista julkisuutta työlleen.

Simopekka Nortamo

Miten psykiatrisen hoidon laatua tutkitaan?

Laadun mittaaminen ja tutkiminen psykiatriassa on vaikeaa. Mielen häiriötilojen tutkiminen kvantitatiivisilla arviointiasteikoilla on mahdollista ja ne voidaan operationaalistaa esitettäviksi luvuiksi. Laatua voidaan tutkia rakenne-, prosessi- ja tulosanalyysin avulla. Laadun tutkiminen on parhaimmillaan tieteellistä tutkimusta ja päinvastoin. Psykiatrisen hoidon laadun kulmakivi on potilaan ongelman ymmärtäminen. Potilaan oma arvio nousee tärkeäksi laadun mittariksi. Elämänhallintaan liittyvät asiat voidaan nähdä psykiatrisen hoidon laadun arvioinnin keskeisinä tekijöinä ja ne kuvaavat parhaiten ihmisen selviytymistä psyykkisten oireiden kanssa.

Vuokko Virtanen, Juha Jääskeläinen

Palkattomat lääkärinapulaiset

Tämän otsikon pitäisi olla vitsi tai science fictionia tai historiaa! Huhtikuun NuoriLääkäri-lehdessä kuitenkin viitattiin tuoreeseen tilanteeseen kotimaisessa julkisen sektorin sairaalassa. Erääseen sairaalaan kandidaatti pääsee kyllä kesätöihin, mutta ruokalippupalkalla. Jos työnantaja tarvitsee lääkärityövoimaa, niin siihen täytyy löytyä myöskin rahat. Jo Saksassa meillä on varoittava esimerkki siitä, minkälaiseen kaaokseen, eloonjäämistaisteluun ja epäkollegiaalisuuden kasvuun tällainen järjestelmä johtaa. Espanjassa ja Italiassa tilanne on lääkärityöttömyyden myötä vielä vaikeampi. Pahimmillaan kaikki euro-lääkäripalvelu tai suuri osa erikoistumisesta tehdään ilman työsuhdeturvaa ja ilman korvausta.

Kati Myllymäki

Suoritteiden määrä kasvaa sairaaloissa

Sairaaloissa tuotettujen palvelujen voimakas kasvu jatkui viime vuonna, ilmenee Kuntaliiton erityisasiantuntijan Heikki Punnosen laatimista selvityksistä. Nousua näkyy lähes kaikissa seurattujen suoritteiden määrissä. Kasvu johtuu toisaalta palvelujen kysynnän lisäyksestä, toisaalta hoidon tehostumisesta ja tekniikan kehityksestä.

Marit Henriksson

Lääkäriliitto esittää suoritepalkkauksen käyttöönottoa

Sairaalapalvelujen määrän kasvu ei ole näkynyt lääkärien perustyöajan palkkauksessa, joka on useiden vuosien ajan pysynyt vaatimattomia yleiskorotuksia lukuunottamatta ennallaan. Hoidon tehostuminen ja hoitojaksojen lyheneminen on edellyttänyt lisää suoritteita erityisesti lääkäreiltä.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Kolmisenkymmentä vuotta sitten vallinneen lääkäripulan korjaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä on purettu sittemmin vain hitaasti. Vuosina 1965-85 lääketieteellisten tiedekuntien määrä Yhdysvalloissa kasvoi 40 % ja tämän seurauksena nykyään lääkäreitä valmistuu selvästi liikaa. Suorassa potilastyössä toimivien lääkärien määrä kasvoi vuodesta 1970 parissakymmenessä vuodessa 65 %. Nyt onkin sitten ryhdytty toimenpiteisiin alan opiskelijamäärän rajoittamiseksi, ja samalla on alkanut kuulua valituksia, että maassa on liian paljon muualta tulleita lääkäreitä.

Tuula Fabrizio