Ravitsemususkomukset

Kiitän professori Antti Aroa saamastani palautteesta (SLL 5/99). Haluan tarkentaa vielä joitakin kohtia ravitsemus-kolesterolikysymyksessä. Jo vuonna 1954 (Mayer ym. Amer J clin Nutr 1954;2:316) todettiin veren kolesterolipitoisuuden olevan riippumaton kolesterolin saannista ravinnossa, mutta riippuvainen ravinnon eläin- ja kasvirasvoista. Siten veren kolesteroli oli 25-50 % korkeampi runsasrasvaisella (40 % kaloreista rasvasta) kuin vähärasvaisella (20 % vastaavasti) dieetillä. Useissa tutkimuksissa todettiin elimistön oma kolesterolisynteesi (n. 60 %) kääntäen verrannolliseksi ravinnossa saatuun määrään nähden. Ravinnon ja veren kolesterolin välillä ei siis ole suoraa suhdetta, vaan energian saantiin kytkeytyvä. Lähes puolessa vuosisadassa ei tässä näytä sanottavaa tapahtuneen. Toistuvasti on tunnetuissa lääketieteen julkaisuissa (kuten viime vuonna BMJ 1998;318:1290) todettu, että yritykset kolesterolin alentamiseksi väestön ruokavaliota muuttamalla tuottavat pettymyksen, vaikka se laitoksessa salaattia syöttämällä onnistuukin.

Matti Viukari

Tuhti teos terveysalalle

Harvalla pienellä kielialueella lienee äidinkielisten lääketieteellisten oppi- ja käsikirjojen joukko niin kattava ja korkeatasoinen kuin Suomessa. Tämä koskee myös sisätautialaa, jota tuoreet ja perusteelliset erikoisalojen oppikirjat valottavat jo jokseenkin katveitta. Alan yleisoppikirjaa ei ole kuitenkaan kirjoitettu pitkään aikaan. Nuoret ja tarmokkaat sisätautiapulaislääkärit Ilkka Vauhkonen ja Peter Holmström avustajineen ovat nyt saaneet aikaan suomenkielisen alan oppikirjan, joka esipuheen mukaan on tarkoitettu oppimateriaaliksi terveysalan opiskelijoille ja käsikirjaksi alan työntekijöille.

Olli Suhonen

Hyvin tehty lastentautien oppikirja

Kirja on ensimmäinen suomenkielinen lääketieteen opiskelijoille tarkoitettu lastentautien oppikirja ja se täydentää oivallisesti Kustannus Oy Duodecimin oppikirjasarjaa. Kirja on tervetullut sekä lääketieteen opiskelijoiden että lääkäreiden, myös lastenlääkäreiden, kirjahyllyihin. Kirjoittajina on 38 lastenlääkäriä ja tutkijaa edustaen maamme kaikkia lääketieteellisiä tiedekuntia. Jokainen heistä on edustamansa alueen parhaita asiantuntijoita maassamme.

Risto Lappi

Sydänlapsesta aikuiseksi

Sadasta vastasyntyneestä yksi sairastaa synnynnäistä sydänvikaa. Ilman leikkaushoitoa lähes kaikki komplisoitua sydänvikaa sairastavat lapset menehtyvät pian syntymän jälkeen. Vielä 10-20 vuotta sitten aikuisiän saavuttivat vain ne, joilla oli lievä sydänvika. 1970-luvulla ruvettiin tekemään leikkauksia alle vuoden ikäisille sydänvikaa sairastaville lapsille, ja 1980-luvulla käynnistyi neonataalikauden sydänkirurgia Suomessa. Tänä päivänä lähes kaikkia synnynnäisiä sydänvikoja voidaan hoitaa. Yli 4 000 lasta, joille on sydänvian takia Suomessa tehty leikkaus, on jo saavuttanut 18 vuoden iän. Näiden nuorten joukossa on hyvinkin komplisoituja sydänvikoja. Joka neljännelle heistä on lapsuuden aikana suoritettu useampia sydänleikkauksia.

Markku S. Nieminen

Kirjauutuuksia

Guidelines and gamuts in musculoskeletal ultrasound. Chhem, RK & Cardinal, E.

Ajasta, paikasta ja tahdosta riippumaton hoito

Kanta-isämme lienevät olleet tahdostaan riippumatta aseistakieltäytyjiä, koska pakenivat arktisille soille huitomaan hyttysiä, kiuashöyryjä ja pakkashuuruja. Kollektiivinen auktoriteettiongelma ilmeni harvoin homisideina (Kauhavan vallesmannin ja erään vierailleen piispan tapaukset).

Pisara

Robert Tigerstedt, maailmankuulu fysiologi

Robert Adolf Armand Tigerstedt (1853-1923) oli merkittävimpiä suomalaisia tiedemiehiä. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1873, lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1876 ja lisensiaatiksi vuonna 1880. Opiskelunsa aikana Tigerstedt toimi laboraattorina fysiologian laboratoriossa vuosina 1876-78. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 1881 ja toimi fysiologian dosenttina vuosina 1881-82.

Arno Forsius

Priorisoinnin vaikeus

Suomen Akatemia, Lääkäriseura Duodecim ja STAKES järjestivät lokakuussa 1993 Hanasaaressa laajan seminaarin, jossa pohdittiin terveydenhuollon priorisointikysymyksiä. Teemana oli Terveydenhuollon valinnat - lääketieteelliset perusteet. Helsingin Sanomien pääkirjoituspalstalla arvioitiin äskettäin koko tärkeysjärjestysajatuksen tuolloin leimautuneen epäeettiseksi yritykseksi jättää puolustuskyvyttömät sairaat hoidotta. Priorisointiajatus ei edistynyt.

Markku Äärimaa

Prioriteringsdilemmat

I oktober 1993 hölls ett brett upplagt seminarium om prioritering i sjukvården på Hanaholmens kulturcentrum kring temat 'Medicinska grunder för val i vården'. Seminariet hade arrangerats av Finlands Akademi, läkarsällskapet Duodecim och STAKES. Helsingin Sanomat skrev nyligen på ledarplats, att tanken på att rangordna vårdtjänster den gången stämplades som ett oetiskt försök att lämna de försvarslösa sjuka utan vård. Prioriteringsidén fick inte vid i seglen.

Markku Äärimaa

Äänioikeus käytettävissä 21.3.1999 klo 9.00-20.00

Ilmoitus äänioikeudesta löytyi postilaatikon pohjalta ilmaisjakelulehtien ja mainospostin seasta. Kuponki oli tainnut maata jo muutaman vuorokauden haja-asutusalueen jakelulaatikon alimmaisena, sen verran se oli kärsinyt lumisesta kosteudesta. Ilmoitus on ulkoasultaan muutoinkin varsin koruton, suorastaan askeettinen, eikä edes kirjekuoreen suljettu - selvästi vaatimattomampi kuin veroviraston tervehdys. Ennusteissa epäillään nukkuvien puolueen kasvavan näissä vaaleissa entistäkin suuremmaksi. Ainakaan virallinen ennakkoilmoitus ei houkuttele äänestämään, kun lappua ei juuri erota muun postin seasta.

Kati Myllymäki