78822 osumaa

Teleradiologian mahdollisuudet terveyskeskuksissa

Terveyskeskuksissa otettujen röntgenkuvien tulkinta on useimmiten terveyskeskuslääkärin tehtävänä. Radiologisten kuvien siirtäminen tietoverkon kautta, teleradiologia, tarjoaa mahdollisuuden erikoislääkärin konsultoimiseen erityisesti epäselvissä ja kiireellisissä tapauksissa. Kuvia voidaan siirtää myös opetustarkoituksessa tai osana sähköistä sairauskertomusta. Nykyiset tietoverkot mahdollistavat nopean ja virheettömän tiedonsiirron. Tarvittavista laitehankinnoista kertyy kuitenkin varsin suuri lasku ja toimintatapojen muuttaminen edellyttää koulutusta, joten teleradiologian käyttöönotto vaatii vielä harkintaa ja esimerkiksi paikallista kustannusanalyysiä.

Jarmo Reponen, Martti Kormano, Michael Wangel

Radiologian koulutus terveyskeskuksissa

Radiologia on teknisen kehityksen myötä muuttunut nopeasti viime vuosikymmeninä. Laitteet, tarvikkeet ja kehitysprosessit ovat tietotekniikan ansiosta kehittyneet voimakkaasti, ja ne mahdollistavat tänä päivänä huomattavan monipuolisen informaation saannin. Kehityksen mukana pysyminen edellyttää jatkuvaa koulutusta (CME = continuous medical education), joka tulee vähitellen vaatimukseksi kaikille erikoisaloille. Terveyskeskuslääkärin on hallittava useita eri erikoisalojen tietoja jokapäiväisessä käytännön työssä, ja radiologia on yksi keskeinen alue.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Seppo Soimakallio

Lyhyesti: Ydinpomminkestävä bakteeri

Deinococcus radiodurans on arktisilla kallioilla viihtyvä bakteeri, joka kestää aivan käsittämättömän suuria annoksia säteilyä. Se pystyy jollain ihmeen mekanismilla parsimaan uudelleen kokoon säteilyn pirstaleiksi hajottaman DNA:nsa. Deinokokin genomi on nyt sekvensoitu ja sieltä löytyy 20 kopiota geeniä, joka koodaa säteilyn aiheuttamia vaurioita korjaavaa entsyymiä nimeltä MutT. Muilla eliöillä on vain yksi MutT-geeni. Tämä löydös ei kuitenkaan selitä, minkä mallin mukaan bakteeri kokoaa sattumanvaraisiksi kappaleiksi hajonneen genominsa. Se on ainakin varmaa, että ydinsodasta deinokokki ei olisi moksiskaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Velttoa käsihygieniaa

Lintsaaminen käsienpesussa on yleistä sairaaloissa. Niin myös Sveitsissä, joka sentään on säntillisten ihmisten maa. Geneven yliopistosairaalassa oli seurattu lääkäreitä ja hoitajia ja rekisteröity käsien pesu tilanteissa, joissa se olisi ollut paikallaan. Hoitajat jättivät joka toisella kerralla kädet pesemättä. Lääkärit olivat vieläkin laiskempia pesten käsiänsä vain joka kolmas kerta. Yllättävää kyllä tehohoito-osastolla ja tilanteissa, joissa tartuntariski oli suurin, velttoiltiin eniten. Tässä olisi ryhdistäytymisen paikka meillä Suomessakin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Mekkaan matkaajille tiedoksi

WHO tiedottaa Saudi-Arabiaan pyhiinvaellusmatkalle aikovien rokotusvaatimuksista. Kaikkien on syytä ottaa meningokokkirokote; aikarajat ovat vähintään 10 päivää mutta enintään 3 vuotta ennen saapumista maahan. Tämä koskee myös yli 3 kuukauden ikäisiä pikkulapsia. Keltakuumerokotus vaaditaan infektiivisiltä alueilta tulevilta (Afrikan ja Etelä-Amerikan keltakuumealueet). Rajalla yritetään tarkastaa myös tulijoiden terveydentilaa, mikä lienee kohtalaisen toivotonta puuhaa. Ruokaa ei saa tuoda maahan.

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Spirometrian merkitys restriktiivisen ventilaatiohäiriön diagnostiikassa

Kanadalaiset selvittivät 1 831 potilaan aineistosta, käykö spirometria restriktiivisen ventilaatiohäiriön diagnostiikkaan (keuhkojen kokonaiskapasiteetti pienentynyt alle 95 %:n luottamusvälin alarajan). Spirometrian positiivinen ennustearvo osoittautui heikoksi: vain 41 %:lla voitiin varmistaa restriktio keuhkojen tilavuusmittauksin. Sen sijaan negatiivinen ennustearvo osoittautui varsin hyväksi: vitaalikapasiteetin ollessa normaali vain alle 3 %:lla oli restriktiivinen löydös tilavuusmittauksissa. Päätelmäksi tuli, että spirometria on hyödyllinen restriktiivisen ventilaatiohäiriön poissulkemisessa.

Hannu Puolijoki

Olisiko labiilin astman taustalla antioksidanttien puutostila?

Birminghamilainen tutkimusryhmä selvitti, pitääkö paikkansa, että vaikeaa ja labiilia astmaa (type 1 brittle asthma) sairastavilla olisi ruokavaliossaan puutetta magnesiumista, seleenistä tai A-, C- ja E-vitamiineista. Kyse oli iän, sukupuolen ja inhalaatiosteroidiannoksen mukaan vakioidusta tapaus-verrokkitutkimuksesta; mukana oli 20 vaikeaa ja labiilia astmaa sairastavaa (yli 40 %:n vuorokausivaihtelu PEF-arvoissa huolimatta inhalaatiosteroidihoidosta), 20 stabiiliksi luonnehdittua astmaa sairastavaa sekä 20 tervettä verrokkihenkilöä. Osoittautui, että vaikeaa astmaa sairastavilla oli normaalissa ruokavaliossaan merkitsevästi vähäisemmät määrät A- ja E-vitamiineja kuin muilla tutkittavilla; sen sijaan muissa tutkituissa ruoan antioksidanttipitoisuuksissa eroa ei ollut. Vaikeaa astmaa sairastavilla oli taipumusta jäädä ruokavaliossaan kaikkien mainittujen aineiden osalta suositusten alapuolelle. Kuitenkin tutkittujen aineiden pitoisuudet seerumissa olivat normaalialueella kaikilla yksilöillä.

Hannu Puolijoki

Avohoidon lääkärin peruslääkevalikoima

Avohoidon lääkärin peruslääkevalikoima tarkoittaa lääkärin itsensä laatimaa luetteloa lääkevalmisteista, joita hän tarvitsee ja käyttää potilaskunnallaan yleisesti esiintyvien sairauksien hoidossa. Seuraavassa esitellään periaatteita, joiden avulla avohoidossa työskentelevä lääkäri voi järkiperäisesti rakentaa itselleen hoidon laatua ja turvallisuutta parantavan työkaluvalikoiman.

Arja Helin, Risto Huupponen, Taina Mäntyranta, Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat