Tunne oireesi

Markku Hyyppä on monipuolinen tutkija ja tietokirjailija, joka on koonnut uusimmassa kirjassaan yhteen psykosomatiikan alueella tekemänsä monivuotisen tutkimuksen ja hahmottamistyön. Kirja alkaa psykosomatiikan käsitteiden filosofisella analyysillä. Tämä jakso on jo sinänsä kunnioitettava saavutus, mutta se on tarkoitettu vain johdannoksi kliiniseen ja ennen kaikkea arkielämän psykosomatiikan ilmiökenttään. Kirja sisältää suuren määrän asiaa psykosomatiikan tutkimuksesta sekä viljalti historiallista tietoa psykosomatiikan tutkijoiden löydöistä ja näkemyksistä.

Johannes Lehtonen

Lääketiede julkisuudessa

Teho-osaston ihailijaksi tunnustautuva informaatiotutkija Riitta Kärki on kirjoittanut kirjan siitä, minkälaisena lääketiede - ja vähän muukin tiede - julkisuudessa näyttäytyy. Tutkimuskielellä: millaisia ovat lääketieteen representaatiot julkisuudessa. Kirjallisuuteen perehtymisen lisäksi kirjassa kuvataan kahden esimerkin avulla lääkäreitä ja lääketiedettä televisiossa. Esimerkit ovat hyvin asiaa valaisevia, joskin yksittäisiä katkelmia lääketieteen jatkuvasta julkisuudesta. Kärki analysoi Prisma-tiedeohjelman yhtä jaksoa nimeltä Ihmisen varaosat, johon sisältyy ulkomaalainen osuus ja suomalaisten asiantuntijoiden keskustelu. Toinen esimerkki on populaarikulttuurin alueelta: siinä pureudutaan Teho-osaston viestintään ja sen tulkintaan. Menetelmänä on diskurssianalyysi.

Harri Vertio

Lourdesin parantava lähde

Hyvin varhaisista ajoista alkaen parantaminen ja siihen liittyvät palvontamenot ovat yhdistyneet veteen ja erityisesti lähteisiin. Elämisen ja puhdistautumisen kannalta välttämätön vesi oli monien myyttien mukaan itse elämän lähde. Se oli siten myös tärkein keino terveyden säilyttämiseksi.

Arno Forsius

Valtion hätäkeskushanke - horjuuko kansalaisten luottamus?

Terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna hätäkeskuksen tehtävä on vastaanottaa ja käsitellä avunpyyntö, määritellä siihen liittyvä lääketieteellinen riski, lähettää tarvittaessa apua sekä antaa puhelinensiapuohjeita ja neuvontaa terveydenhuollon päivystyspalveluista.

Teuvo Määttä, Markku Kuisma

Statens nödcentralsprojekt -vacklar medborgarnas förtroende?

Sett ur hälso- och sjukvårdens perspektiv har en nödcentral till uppgift att motta och handlägga begäran om hjälp, att bedöma den medicinska risk som är förknippad med ärendet, vid behov ombesörja hjälpinsatser och per telefon ge anvisningar om första hjälpen samt upplysa om sjukvårdens jourtjänster. I vårt land finns nödcentraler av två slag och med egna uppgifter. Servicenumret 112 innehas av brand- och räddningsväsendets sambands- och larmcentral, som tar emot uppdrag och förmedlar även brådskande sjuktransporter och akutvårdsinsatser. Polisen har en egen larmcentral på servicenumret 100 22.

Teuvo Määttä, Markku Kuisma

Protrombiinin mutaatio laskimotukoksen vaaratekijänä

Perinnöllisen laskimotukostaipumuksen selvittämisessä edetään edelleen vauhdikkaasti. Uusin löytö on protrombiinin geenin transloimattomalla alueella oleva pistemutaatio (F II G20210A). Sen esiintyvyys suomalaisessa väestöaineistossa oli 1,1 % ja Veripalvelun hemostaasiosastolle lähetetyissä laskimotukospotilaiden näytteissä 2,7 %; ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuitenkin potilailla, joiden sukulaisillakin oli ollut laskimotukoksia, mutaation esiintyvyys oli selvästi suurempi, 4,2 %. Mutaation todennäköisyys oli laskimotukospotilailla yli kaksinkertainen ja sukuanamneesin yhteydessä lähes nelinkertainen verrattuna todennäköisyyteen väestössä. Protrombiinin mutaatio ei ole yksittäisenä löydöksenä voimakas laskimotukoksille altistava tekijä, mutta yleisyytensä vuoksi sen merkitys korostuu vaaratekijöiden yhdistelmissä. Tässä tutkimuksessa lähes kolmasosalla tutkituista todettiin vähintään yksi laskimotukosvaaraa lisäävä hyytymishäiriö.

Leena Hakala, Mari Haikonen, Elina Vahtera, Vesa Rasi, Tom Krusius

Psykologinen jälkipuinti ja traumaattisten muistojen jäsentyminen kertomuksiksi

Traumaattisten kokemusten psykologisia vaikutuksia on tutkittu pitkään. Psyykkisten haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on kehitetty paitsi lääkehoitoa, myös erilaisia psykologisia menetelmiä. Suomessakin nykyisin laajasti käytössä oleva menetelmä on psykologinen jälkipuinti eli debriefing. Yksi menetelmän tavoitteista on kokemuksen osatekijöiden integrointi verbaalisella tasolla loogiseen kertomuksen muotoon. Psykologisen jälkipuinnin tuloksellisuudesta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä tieteellistä näyttöä, vaan tähänastiset tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia. Tässä tutkimuksessa verrataan Estonia-katastrofin jälkipuintiin osallistuneiden kokemuksia sellaisten henkilöiden kokemuksiin, jotka eivät osallistuneet jälkipuintiin. Tutkimuksessa verrataan toisiinsa koehenkilöiden kirjoittamien kertomusten loogisuutta ja kokemuksen jäsentyneisyyttä.

Liisa Eränen, Jura Paavola, Anna Kajanne

Polven rasituskiputilat - käypä diagnostiikka ja hoito

Polven erilaiset kiputilat ovat yleinen ongelma kaikenikäisiä potilaita hoidettaessa. Syy kiputilaan voi löytyä polvea ympäröivistä tai nivelen sisäisistä kudoksista. Taustalla voi olla mm. nivelrikko, yksittäinen tapaturma, liiallinen toistuva kuormitus, rakenteellinen tai joskus tulehduksellinen syy. Hyvä anatomian tuntemus ja kliininen tutkimustaito luovat perustan diagnostisten testien ja tutkimusten suorittamiselle. Tarkka diagnoosi on oikean hoidon perusta, mutta esim. vanhojen traumojen jälkitilat muodostavat usein erotusdiagnostisen ongelman. Polven rasituskiputiloja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti kuormitusta muuntamalla, tulehduskipulääkkeillä ja fysioterapialla. Leikkaushoidon tarve arvioidaan, jos kipu kroonistuu.

Urho Kujala

Migreenin täsmälääkkeet

Migreenin täsmälääkkeillä tarkoitetaan migreenikohtausten hoitoon kehitettyjä serotoniinireseptoriin vaikuttavia valmisteita, joita käytetään vain primaareihin vaskulaarisiin päänsärkyihin. Ergotamiinin ja triptaaniryhmän pioneerin sumatriptaanin ohelle markkinoille ovat tulleet tsolmitriptaani ja naratriptaani, ja myös ritsatriptaani on myynnissä Suomessa. Eletriptaani on faasin III tutkimuksissa. Uusien triptaanien etuja ovat vaikutuksen nopeampi käynnistyminen suun kautta annosteltaessa, parempi teho, parempi siedettävyys ja vähäisempi migreenisäryn uusiutumisen riski. Triptaanit eivät kuitenkaan sovellu kaikille potilaille vasta-aiheidensa, sivuvaikutustensa tai rajallisen tehonsa vuoksi, joten migreenin hoito on räätälöitävä yksilöllisesti.

Maija Haanpää, Markus Färkkilä

Mitä tiedetään vanhuksen sekavuustilan diagnostiikasta ja hoidon vaikuttavuudesta?

Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että sekavuustila eli delirium on erittäin yleinen ilmiö sairailla vanhuksilla. Epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että deliriumiin liittyy huono ennuste. Tästä huolimatta vanhuksen deliriumin diagnostista selvittelyä ja hoidon vaikuttavuutta ennusteeseen on tutkittu yllättävän vähän. Vasta viime vuosina on ilmestynyt aiheesta muutamia kontrolloituja hoitotutkimuksia.

Kaisu Pitkälä