Waiting for "the big one" - a pneumococcal vaccine for all children everywhere

Ask anyone in the public health business which vaccine, among those likely to see the light of day in the next 10 years, would bring the greatest benefit to children, there's a good chance you'd be told - "a pneumococcal vaccine for kids of all ages and countries". There is certainly a need for such a vaccine. The only vaccine currently available is virtually ineffective in infants, who bear the brunt of pneumococcal disease in developing countries.

John Maurice

Paljonko määräsit lääkkeitä viime vuonna?

Toukokuun alussa tulee Kelalta postia lääkäreille, joiden määräämiä lääkkeitä apteekit ovat toimittaneet vuoden 1996 aikana yli 200 kertaa ja joista sairausvakuutus on maksanut korvausta. Näin Kelan konekieliseen reseptitiedostoon tulleista resepteistä on tulostettu lääkäreille henkilökohtainen yhteenveto. Siitä lääkäri näkee, kuinka paljon sairausvakuutuksen korvaamia reseptejä hän on kirjoittanut, mitä lääkkeitä hän on eniten määrännyt, paljonko lääkkeet ovat maksaneet ja kuinka suuren summan sairausvakuutus on niistä korvannut potilaille. Vertailun vuoksi on koosteen saajalle esitetty myös kaikkien lääkäreiden sekä hänen oman erikoisalansa keskiarvotiedot.

Lääketeollisuusliitto kannellut EU:n komissiolle

Lääketeollisuusliitto on tehnyt kantelun Euroopan unionin komissiolle Suomen tasavallan tekemästä laiminlyönnistä. Lääketeollisuusliitto katsoo, että valtio ei ole oikealla tavalla sisällyttänyt lääkkeiden hintojen säännöstelytoimenpiteiden avoimuutta koskevaa direktiiviä (89/105/ETY) kansalliseen lainsäädäntöön eikä valtio sovella täysimääräisesti direktiivin periaatteita ja määräyksiä muutenkaan oikeusjärjestelmässään. Tämä viivästyttää Lääketeollisuusliiton mielestä nykyisiä lääkkeitä tehokkaampien ja turvallisempien valmisteiden tuloa laajaan potilaskäyttöön.

Työryhmä kartoittaa geneettisen seulonnan eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään geneettistä seulontaa ja siihen liittyviä eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Työryhmä kartoittaa geneettisen seulonnan tieteellistä perustaa Suomessa ja EU:n jäsenmaiden asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja ohjausjärjestelmiä. Se myös arvioi Euroopan neuvoston asiaa käsittelevien suositusten ja sopimusten vaikutuksia ja laatii ehdotuksen siitä, minkälaista sääntelyä Suomessa tarvitaan.

Diabeetikot hyötyvät kolesterolitason alentamisesta vielä enemmän kuin muut

Sepelvaltimotaudin riski on diabeetikoilla suuri ja taudin ennuste tavallista huonompi. Suurentunut riski perustuu sekä itse diabeteksen aiheuttamiin verisuonivaurioihin että sairauteen liittyviin muutoksiin sepelvaltimotaudin riskitekijöissä. Aikuistyypin diabeteksessa tavallisia ovat kohonnut verenpaine ja veren rasva-arvojen häiriöt. Diabeetikoiden kokonaiskolesteroliarvo ei välttämättä poikkea keskimääräisestä, mutta HDL-kolesteroliarvo on usein pieni ja triglyseridiarvot koholla. Suuressa amerikkalaisessa MRFIT-tutkimuksessa todettiin, että diabeetikoiden sepelvaltimotautiriski on 2-3-kertainen kaikilla kolesterolitasoilla.

Uudet uhkaavat tartuntataudit terveyspäivän teemana

Maailman terveysjärjestö WHO valitsi 1997 terveyspäivän teemaksi uudet uhkaavat tartuntataudit. Väestötiheyden kasvu sekä epävakaat taloudelliset ja poliittiset olosuhteet ovat luoneet otolliset edellytykset monien tartuntatautien leviämiselle. Uusia tauteja, kuten HIV, Ebola, apinarokko ja elintarvikkeista peräisin olevat EHEC sekä hullun lehmän tauti, on puhjennut eri puolilla maailmaa, ja osa vanhoistakin on tekemässä uutta tulemista. Tällaisia ovat mm. tuberkuloosi, kurkkumätä, keltakuume ja jopa rutto.

Lääkärin ammatin valo- ja varjopuolet ennen ja nyt

Lääkärin ammatti on kokenut useita muodonmuutoksia 1800-luvun piirilääkäristä nykypäivän terveyskeskus- ja sairaalalääkäriksi. Tieto, menetelmät ja välineet ovat matkan varrella moninkertaistuneet, mutta lääkäreiden kokemat ammatin valo- ja varjopuolet ovat säilyneet melko samanlaisina. Työn monipuolisuus ja vaihtelevuus sekä kanssakäyminen ihmisten kanssa ovat aina olleet lääkärin työn hyviä puolia. Suuri työmäärä, epäsäännölliset työajat, ja varsinkin kiire ja liiallinen vastuu on koettu ja koetaan edelleen ammatin varjopuoliksi.

Jaana Virkki, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa, Neittaanmäki, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski

Missä hoidettavat ovat yhden ja kahden vuoden kuluttua? Selvitys Keski-Suomen läänin terveyskeskus-sairaaloissa, vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa 1994-1996

Tarkoituksenmukainen hoidonporrastus on tavoitteena jokaisessa sairaanhoidon yksikössä. Keski-Suomen läänissä selvitettiin, missä terveyskeskus-sairaaloiden, vanhainkotien, valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaat olivat vuoden ja kahden vuoden kuluttua lähtötilanteesta. Yleinen suunta oli kaikilla hoidonportailla sama: joko pysyttiin entisellä portaalla tai siirryttiin lyhyt-aikaisesta pitkäaikaiseen ja avohoidosta laitoshoitoon. Vain ani harva siirtyi pitkäaikaisesta laitoshoidosta avohoitoon. Varsinkin vanhainkotien lyhytaikaishoidosta siirryttiin yleisesti saman laitoksen pitkäaikaishoitoon. Avohoidossa samanaikaisesti kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua saavat asiakkaat näyttivät pysyvän pitkään tällä hoidonportaalla. Hoidettavien lähtötaso arvioitiin Vasa-asteikolla, joka mittaa avuntarvetta päivittäisissä perustoimissa.

Pertti Karppi, Marketta Korhonen, Marja-Leena Kärkkäinen, Tapio Tervo

Työkyvyttömyyseläkeasian käsittely eläkevakuutuslaitoksessa

Hoitavat lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat eivät välttämättä tunne riittävästi eläkevakuutuslaitoksen toimintaa ja eläkeratkaisuprosessia. Tämä tuntemus on kuitenkin tarpeen, jotta ratkaisut tulisivat ymmärrettävästi perustelluiksi myös eläkkeenhakijoille. Artikkelissa tarkastellaan työeläkelaitoksen sitä toimintaympäristöä, jossa vakuutuslääkäri työskentelee.

Juhani Juntunen

Kansallinen ympäristöterveysohjelma valmistunut

Helsingissä pidettiin kesällä 1994 Euroopan ympäristö- ja terveysministerien kokous, jossa päätettiin, että jokaisessa Euroopan maassa laaditaan kansallinen ympäristöterveysohjelma. Suomi on saanut ohjelmansa valmiiksi toisena maana, Ruotsin jälkeen. Ohjelman laatinut toimikunta on selvittänyt ympäristöterveyden tilaa ja ongelmakohtia, määritellyt tavoitteet ja pohtinut keinoja terveellisen ympäristön turvaamiseksi.

Marianne Jansson