76097 osumaa

Uusverisuonet kuriin - syöpä kuriin

Syöpätutkimus on biolääketieteen ala, jonka tutkimukseen on viime vuosikymmeninä satsattu tuntuvasti. Edistysaskeleita onkin saavutettu teorian ja käytännönkin rintamilla. Maallikon silmissä syöpätaudit, pahat veritaudit tai kiinteät syövät, kasvit, ovat edelleen varsin pelottavia. Eikä aivan syyttä, sillä vaikka eteenpäin on menty, ei useissa tautimuodoissa ole voitu juurikaan parantaa hoitotuloksia. Kaiken lisäksi monien tautien osuus väestössä näyttää lisääntyvän. Syitä tähän on monia: ympäristö ja elintapakysymykset sekä väestön ikääntyminen - syöpä ikään kuin ehtii tulla useammalle kuin ennen.

Liittyykö keliakiaan ravitsemushäiriöitä?

Keliakiaan liittyy usein mielikuva laihasta ripuloivasta pullomahaisesta potilaasta. Aiemmin keliakiadiagnoosiin liittyivät oireina mm. voimakkaat gastrointestinaaliset oireet, rasvaripuli, laihtuminen, anemia, luunmurtumat ja aliravitsemus. Diagnostiikan paranemisen ja keliakiatietoisuuden myötä keliakia todetaan nykyisin entistä varhaisemmassa vaiheessa. Nykyään tiedostetaan myös subkliinisen keliakian olemassaolo. Taudinkuvan muuttumisen myötä keliakiapotilaat hakeutuvat tutkimuksiin dyspepsiatyyppisten oireiden tai anemian vuoksi. Tässä artikkelissa valotetaan keliakiapotilaiden ravitsemustilan muuttunutta kuvaa.

Tarja Kemppainen

Lastentautien tutkimussäätiö 50 vuotta

Lastentautien tutkimussäätiö perustettiin arkkiatri Arvo Ylpön täyttäessä 60 vuotta 1947. Säätiön tärkein toimintamuoto on ollut apurahojen jakaminen. Alusta alkaen on periaatteena ollut sellaisten summien jakaminen, jotka mahdollistavat tutkijan irrottautumisen päätoimiseen tutkimustyöhön. Apurahoja on myönnetty nuorille tutkijoille, jotka ovat työskennelleet tutkijaryhmissä vanhempien tutkijoiden ohjauksessa. Tällä tavoin on säätiö tukenut jo yli sadan väitöskirjan valmistumista. Muutoinkin ovat säätiön jakamat apurahat olleet aina avainasemassa suomalaisen lastentautien tutkimuksen tukemisessa.

Huumeongelma - haaste lääkärikoulutukselle

Huumeiden käyttö on lisääntynyt maassamme tällä vuosikymmenellä. Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoille tehty kysely osoittaa, että aiempaa useammat heistä ovat kohdanneet huumepotilaita sekä opiskelunsa yhteydessä että lomilla lääkärinä toimiessaan. Opiskelijat ovat motivoituneita saamaan tietoa huumeongelman ehkäisystä ja hoidosta. Tiedekuntien tulisi tehostaa huumausaineisiin liittyvää opetusta, sillä lääkärikoulutuksen tulee antaa valmiudet tämän kasvavan ongelman kohtaamiseen.

Irma Virjo, Elise Kosunen, Doris Holmberg-Marttila

Vastaanottokäynnin kesto ja potilastyytyväisyys

Potilaan kokemuksia terveyspalveluista on viime vuosina mitattu monella tapaa, ja potilastyytyväisyydestä on tullut yksi laatumittari. Lääkärin vastaanottotilanteeseen käyttämä aika osoittautui neljässä terveyskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa tärkeäksi potilaiden tyytyväisyyden selittäjäksi. Potilaat, jotka arvioivat vastaanoton keston riittäväksi, katsoivat myös lääkärin toiminnan hyväksi ja saamansa ohjeet riittäviksi useammin kuin potilaat, joiden mielestä vastaanotto oli ollut liian lyhyt. Sitä, miten pitkä ajallisesti on riittävä vastaanottoaika, tulokset eivät kerro. Potilaan arvio riittävästä ajasta heijastaa pikemminkin sitä, miten tehokkaasti lääkäri on ajan käyttänyt.

Pertti Kekki

Seksuaalirikosten tunnusmerkistöstä ja rikoksen uhrin oikeusturvasta eli 1920-luvun moraalista, siveellisyydestä, sukupuolikurista ja naisten väkisinmakaamisesta 2000-luvun seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja miesten raiskaukseen

Seksuaalirikoksia koskevan lain uudistusehdotus valmistui 1993. Siinä oli lähtökohtana yksilön seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Seksuaalirikokset haluttiin tehdä virallisen syytteen alaisiksi. Laissa otettiin käyttöön raiskausrikosten porrastus ja tarkennettiin lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkistöjä. Eduskunta hyväksyi uuden seksuaalirikoslain 1997.

Ritva Santavuori

Rorschachin mustetahratestin kehittyminen Exnerin analyysi- ja tulkintajärjestelmäksi

Rorschachin "mustetahratestin" käyttökelpoisuus kliinisessä ja myös tutkimustyössä on huomattavasti parantunut Exnerin kehittämän analyysi- ja tulkintajärjestelmän tuloksena. Nyt Suomeenkin tullut "Comprehensive System"on laaja-alainen, ihmisen psykologista rakennetta ja toimintoja kuvaava järjestelmä, jota voidaan soveltaa moniin erotusdiagnostisiin ongelmiin ja käyttää hoidon, terapian, kuntoutuksen sekä työkyvyn arvioinnin apuvälineenä. Yhdysvalloissa sitä hyödynnetään jopa oikeussaleissa.

Tuula Ilonen, Pentti Tuimala, Ailo Uhinki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030